Mirka Smolej

Icehearts muutosten edessä

Miten ammatillisuus sovitetaan Icehearts-toimintamalliin?

Icehearts on liikuntaa painottava lastensuojelutyön malli, jossa järjestöön palkattu työntekijä – Icehearts-kasvattaja – tukee ja ohjaa arjessa sekä valmentaa valitussa joukkueurheilulajissa ryhmänsä lapsia 12 vuoden ajan. Ensimmäiset lapset valitaan Icehearts-joukkueeseen 6-vuotiaina yhteistyössä varhaiskasvatus- ja sosiaalitoimen ammattilaisten kanssa. Tämä ydinryhmä, johon kuuluu kuudesta kymmeneen lasta, valikoituu toimintaan ammatillisin perustein syntyneen huolen kautta. Ydinryhmän jälkeen joukkueen kokoa kasvatetaan vähitellen sen sosiaalinen kantokyky ja käytännön toiminnan toteutus huomioiden. Yhteistä kaikille Icehearts-joukkueissa pelaaville lapsille on ammatillisesti määritelty ja tunnistettu tuen tarve. Ydinryhmän jälkeen valittavilla tasapainottavilla lapsilla tuen tarpeet ovat luonteeltaan lievempiä. Tyypillisesti ryhmän kokoonpano on valmis neljänteen toimintavuoteen mennessä, jolloin joukkueessa on lopulta 20–30 keskenään saman ikäistä lasta tai nuorta.

Kuvio 1. Toiminnassa 2016 mukana olevien lasten tuen tarpeet Icehearts-kasvattajien näkemysten mukaan, % (n=283).


Painotus urheilusta lastensuojeluun?

Icehearts-toiminta rakentuu ajan kuluessa jonkin joukkueurheilulajin ympärille, mutta käytännössä työn keskiössä on Icehearts-kasvattajan sitoutuminen ryhmänsä lapsiin kahdentoista vuoden ajaksi. Icehearts-kasvattajan työnkuvassa on yhtymäkohtia kerho- ja liikunnanohjaajan, koulunkäyntiavustajan, urheiluvalmentajan, tukihenkilön, mentorin ja sosiaaliohjaajan tehtäviin. Icehearts-kasvattaja tekee työtään luokkahuoneessa opetuksen ja oppilaiden tukena, järjestää ja ohjaa koulunjälkeistä iltapäivätoimintaa, valmentaa lapsia urheilussa, ohjaa, kuljettaa ja saattaa lapsia perheineen sosiaali- ja terveyspalveluiden pariin, osallistuu lasta koskeviin verkostopalavereihin muiden ammattilaisten kanssa sekä toimii välittäjänä lapsen asioissa perheen, viranomaisten ja palvelujärjestelmän välillä. Toiminnan pitkäkestoisuus, jatkuvuus ja samojen aikuisten pysyvä sitoutuminen yhteistyöhön ovat tutkitusti merkittäviä motivaatiotekijöitä ongelmista kärsiville lapsille.

Icehearts-toimintaa on Suomessa ollut 20 vuotta ja viime vuosina toiminta on laajentunut merkittävästi. Syksyllä 2016 toimintaa on kymmenen kunnan alueella ja toiminnassa olevia tai toimintaansa aloittavia joukkueita on 27, joissa on mukana yhteensä 408 tuen tarpeessa olevaa lasta. Vuonna 1996 perustetusta urheiluseurasta on 2000-luvulle tultaessa vähitellen kehittymässä lastensuojelutyötä tekevä ammatillinen sosiaalialan järjestö, jossa liikunnalle ja urheilulle on varattu toiminnassa aikaisempaa voimakkaammin välinearvo.

Aatteellisesta järjestöstä palveluntuottajaksi?

Icehearts-organisaatio elää monen muun kansalaisjärjestön tavoin voimakasta murrosaikaa. Kuntien tuottamia palveluita ulkoistetaan kiihtyvään tahtiin ja järjestöistä on muodostunut palvelutuottajia, joiden työ tehdään entistä useammin palkkatyösuhteessa vapaaehtoistyön sijaan. Ammattitaitoista palkattua työvoimaa tarvitaan järjestöissä sekä varsinaiseen palvelutuotantoon että hallintoon, erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnon puolelle. Palvelutuotanto edellyttää järjestön toiminnalta jatkuvuutta ja ennustettavuutta, joita voidaan harvoin saavuttaa pelkällä vapaaehtoisten työpanoksella. Esimerkiksi Vantaalle lähivuosina perustettavat uudet Icehearts-joukkueet rahoitetaan muiden ostopalveluna hankittavien avohuollon tukitoimien tavoin suoraan lastensuojelun budjetista. Keskeiset tulevaisuuden haasteet Icehearts-toimintamallille ja sitä toteuttavalle organisaatiolle palautuvatkin nimenomaan siirtymään aatteellisesta työstä ammatilliseen lastensuojelutyöhön ja palvelutuotantoon.

Sosiaalialan järjestötoiminta rakentuu usein kansalaislähtöisesti jonkin ongelman tai epäkohdan havaitsemisesta, joka organisoituu aluksi vapaaehtoistoiminnaksi. Niin myös Icehearts-toiminnassa, jonka käynnistämisen motivaationa oli perustajan lastensuojelulaitostyössä tekemät havainnot siitä, ettei suurella osalla huostaan otetuista lapsista ollut lainkaan kokemuksia kodin ulkopuolisesta, aikuisen ohjaamasta harrastustoiminnasta. Järjestöille tyypilliseen tapaan Iceheartsin ensimmäiset palkatut työntekijät olivat järjestön perustaja sekä toimintamallin alkuvaiheen työhön tiiviisti osallistuneet, aatteelliseen toimintaan sitoutuneet henkilöt. Järjestön toiminta oli pitkään pienimuotoista ja vähäinen henkilöstö teki työtä suurelta osin vapaaehtoistyönä järjestön ulkopuolisen palkkatyönsä ohessa. Iceheartsissa aatteellisesta järjestöstä palveluntuottajaksi siirtyminen on tapahtunut vaiheittain. Keskeisenä murroskohtana voi pitää ajanjaksoa 2013–2015, jolloin palkattujen työntekijöiden määrä lähes kolminkertaistui.

Suomalaisissa järjestöissä tapahtunut ammatillistumiskehitys ja palvelutuotantoon siirtyminen kirvoittavat ristiriitaisia näkemyksiä. Toisaalta nähdään, että järjestöjen uudenlainen organisoituminen edistää järjestöille tärkeiden asioiden ajamista ja vahvistaa niiden kansalaisyhteiskuntaroolia. Tämä toteutuu silloin, jos uudella tavalla organisoidussa toiminnassa kyetään tekemään kompromisseja ja sovittelemaan omat intressit muiden toimijoiden kanssa niin, ettei suuria konflikteja synny organisaation sisällä tai suhteessa muihin toimijoihin. Toisaalta järjestötoiminnan ammatillistumisen on usein nähty johtavan rationalisoitumiseen: ammatillisesti toimiva järjestöjohto muuttaa organisaation toimintamalleja ja tavoitteita maltillisemmiksi. Tämän seurauksena kolmas sektori menettää kansalaisyhteiskuntaulottuvuuttaan, kun toimintaa ei enää ohjaa aatteellisuuden vaan ammatillisuuden eetos.

Palkkatyön kasvu Iceheartsissa on johtanut nopeasti siihen, että toiminnan motiivit ovat monipuolistuneet. Osa palkatuista työntekijöistä tekee työtä aatteellisen eetoksen ohjaamina, osalle työ on ensisijaisesti palkkatyötä siinä missä mikä tahansa muukin ansiotyö. Palkkatyönä tehtävään järjestötyöhön sitoutuminen ei voi enää perustua ainoastaan työn aatteelliseen arvopohjaan, vaan aatteellisuuden tilalle tai sen rinnalle muodostuu uudenlaisia motiiveja. Iceheartsin kuten muidenkin järjestöjen on aiheellista paitsi tunnistaa tämä kehitys, myös kehittää uusia sitouttamisen keinoja työntekijöilleen.

Ammatillinen järjestötoiminta merkitsee, että järjestötyöntekijän tehtävänkuva joustavana välittäjänä väistämättä kaventuu ja tarkentuu kattamaan ennalta määritellyn osan auttamistyöstä. Tämä voi vahvistaa mielikuvaa Icehearts-kasvattajasta ammattilaisena muiden ammattilaisten joukossa. Toisaalta on vaarana, että organisaatio menettää alkuperäiset arvonsa, tehtävänsä ja vapaaehtoistoiminnan ideaaliin palautuvan luonteensa ja että toiminnassa alkaa korostua eettisten lähtökohtien sijaan taloudelliset arvot ja toiminnan määrällinen arviointi. Uhkakuvissa Icehearts-kasvattaja ei enää vietä työaikaansa työn kohteensa – syrjäytymisuhan alla olevan lapsen – kanssa, vaan erilaisissa byrokraattisissa oheistoiminnoissa.

Tietoa tarvitaan kehittämistyössä

Ammatilliseen lastensuojelutyöhön siirtyminen väistämättä edellyttää jatkossa aikaisempaa kattavampaa toiminnan dokumentointia, seurantaa ja arviointia. Kuormittavuudestaan huolimatta dokumentointi on välttämätöntä, jotta toiminnan vaikuttavuutta voidaan mitata ja tarkastella tulevaisuudessa kattavasti. Yksi Icehearts-toiminnan keskeisistä kehittämiskohteista on lisäksi toiminnan kohderyhmän nykyistä tarkempi määrittely, rekrytointi ja toiminnassa mukana olevien lasten hyvinvoinnin muutosten seuranta toiminnan edetessä. Samoin tietoa toimintamallin keskeyttäneistä lapsista ja keskeyttämisen syistä on tarkoitus jatkossa kerätä systemaattisesti, jotta toimintamallia voidaan kehittää paremmin palvelemaan kohderyhmänsä tarpeita. Yleisemmin toimintamallin käytännön sisältöjen ja vaikutusten avaaminen lisää tietoa siitä, millaisten suojaavien ja selviytymistä tukevien mekanismien yhteisvaikutuksesta ehkäistään syrjäytymistä ja edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia.

Kirjoittaja on tehnyt prosessiarviointitutkimusta Icehearts-toimintamallista sekä kirjoittanut toimintamallin käsikirjan. Lokakuusta alkaen Smolej työskentelee seurantavastaavana Raha-automaattiyhdistyksen avustusosastolla teema-alueenaan Kriisityö ja arjen turvallisuus.

 
Julkaistu 30.9.2016
Sivun alkuun |