Satu Rantaeskola

Uusi poliisin toimintaa sääntelevä lainsäädäntö

Esitutkintaa, pakkokeinoja ja poliisin toimivaltuuksia sääntelevät normit muuttuivat vuoden 2014 alusta. Nykyään ihmiset ovat tulleet tietoisemmiksi oikeuksistaan ja edellyttävät, että viranomaiset omassa toiminnassaan noudattavat lainsäädäntöä hyvin tarkasti.

Viranomaisten toimivaltuudet on säännelty uudessa lainsäädännössä (esitutkintalaki 805/2011, pakkokeinolaki 806/2011 ja poliisilaki 872/2011) entistä yksityiskohtaisemmin, täsmällisemmin ja kattavammin. Kaikkia säännöksiä ei muutettu, mutta yksityiskohtaisten perustelujen muuttaminen ja täydentäminen oli lainvalmistelutöiden mukaan tarpeellista 20 vuoden aikana kertyneen soveltamiskäytännön perusteella. Ennen lakien voimaantuloa niitä vielä muutettiin joiltakin osin ns. korjauspaketilla. Lainsäädännön kehittäminen edelleen on tarpeellista ja sitä jouduttaneen vielä muuttamaan käytännön kokemusten myötä.

Merkittävä muutos lainsäädännössä on perus- ja ihmisoikeusnäkökulman korostuminen. Tämä näkyy siten, että poliisin toiminnan yleiset periaatteet on kirjattu kaikkien kolmen lain alkuun. Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen on lisätty vielä omaksi säännökseen poliisilakiin. Esitutkintalakiin on erikseen lisätty oikeus olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen. Poliisin tehtävänä on mm. rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Näitä tehtäviä toteuttaessa virkamiehen eleet, ilmeet ja sanat saattavat tuoda esille hänen ajatuksensa. Rikoksesta epäiltyjen käyttäytyminenkin saattaa provosoida virkamiestä. Tästä huolimatta virkamiehen tulee kohdella rikoksesta epäiltyä esitutkinnassa syyttömänä ja selvittää ja ottaa huomioon tasapuolisuusperiaatteen mukaisesti sekä rikoksesta epäiltyä vastaan että hänen puolestaan vaikuttavat seikat ja todisteet.

Poliisilain muutokset pääkohdittain

Poliisilaki antaa hyvän kuvan poliisin toimivaltuuksista. Laki sisältää poliisin tehtävät ja yleiset toimivaltuudet. Uudistuksessa lisättiin mm. poliisin toimivaltuus virkatehtävän suorittamisen yhteydessä tarkastaa henkilö vaarantavien esineiden tai aineiden pois ottamiseksi tilanteessa, jos se on perustellusta syystä tarpeen poliisimiehen työturvallisuuden ja virkatehtävän suorittamisen varmistamiseksi. Voimakeinojen käyttö, varautuminen voimakeinojen käyttöön ja niiden käytöstä varoittaminen sekä ampuma-aseen käyttö on säännelty myös aikaisempaa tarkemmin.

Esitutkintalain muutokset pääkohdittain

Esitutkintalaki on jaoteltu luvuittain soveltamisalaan, esitutkinnassa selvitettäviin asioihin, esitutkintaan osallisiin, esitutkinnan toimittamisen yleisiin säännöksiin, esitutkintaperiaatteisiin ja esitutkintaan osallistuvien oikeuksiin, esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän esitutkintayhteistyöhön, läsnäoloon esitutkinnassa, kuulusteluihin, ryhmätunnistukseen, esitutkinta-aineistoon, esitutkinnan päättämiseen ja erinäisiin säännöksiin. Aikaisemmin menettelytapoja jouduttiin kehittämään ilman lainsäädännöstä saatava tukea. Uusi esitutkintalaki täyttää nämä tarpeet. Esimerkiksi esitutkinnan asianosaisia, toimittamista ja toimittamisaikaa, esitutkintatoimenpiteiden siirtämistä ja keskeyttämistä, edunvalvojan määräämistä lapselle, esitutkintapäätöstä ja tiedottamista koskevat menettelytavat on määritelty aikaisempaa tarkemmin tai ylipäätään lainsäädännössä.

Ennen esitutkinnan aloittamista viranomaisen on tarvittaessa selvitettävä rikosepäilyyn liittyvät seikat erityisesti siten, että ketään ei aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan ja että asian sitä edellyttäessä voidaan tehdä ratkaisu esitutkinnan toimittamatta jättämisestä. Asianosaisen oikeutta käyttää avustajaa esitutkinnassa on säännelty aiempaa tarkemmin. Ilmoitusvelvollisuutta on tarkennettu ja esitutkintaviranomaisen on huolehdittava siitä, että epäillyn ja hänen avustajansa yhteydenpidon luottamuksellisuus turvataan.

Edelleen esitutkintalaissa on erityisen tarkkaan säännelty esitutkinnassa käytettävästä kielestä ja asiakirjojen kääntämisestä ja asianosaiselle tehtävästä ilmoituksesta hänen oikeuksistaan epäillyn asemassa ja vapautensa menettäneenä. Asianosaisen näkökulmasta asiakirjojen saaminen käännettynä ja kuulustelujen tulkkaaminen on erityisen tärkeä oikeus, vaikka se merkitsee huomattavia kustannuksia valtiolle. Muutoinkin kuulusteluja sekä esitutkintapöytäkirjan laatimista ja siihen tehtäviä merkintöjä koskevia säännöksiä on tarkennettu.

Kuulustelutilanteiden tallentamista kuulustelun tapahtumien todentamiseksi ja todisteena käyttämistä varten on selkiytetty aiempaan verrattuna. Kuulustelun videointia ja käyttämistä todisteena lisätään vuoden 2016 alusta edelleen. Ääni- ja kuvatallenteesta voidaan antaa tieto vain luovuttamalla tallenne esitutkintaviranomaisen luona nähtäväksi, jos tallenteen sisältö huomioon ottaen on syytä olettaa, että tiedon antaminen muulla tavoin voisi johtaa tallenteessa esiintyvän henkilön yksityisyyden suojan loukkaamiseen. Näin on lisätty yksityisyyden suojaa.

Kokonaisuudistuksessa syyttäjälle ja esitutkintaviranomaiselle asetettiin lainsäädännöllinen velvoite esitutkintayhteistyöhön. Virkamiehillä ei siis ole enää harkintavaltaa asian suhteen. Valtakunnansyyttäjänvirasto ja Poliisihallitus ovat tehneet yhteistyössä syyttäjälle ilmoitettavia rikosasioita, ilmoitusmenettelyä ja syyttäjän toimenpiteitä koskevan ohjeistuksen. Samoin yhteistyössä on laadittu esitutkintayhteistyötä koskeva ohje. Säännösuudistuksen ja ohjeistuksen laatimisen sekä viranomaisten yhteisen koulutuksen tavoitteena on ollut niukkenevien resurssien kohdentaminen ns. oikeisiin asioihin. Esitutkinnan ja syyteharkinnan toimittamisaikoja pystytään lyhentämään, kun riittävän ajoissa yhdessä suunnitellaan, mitä esitutkinnassa kannattaa tutkia. Esitutkintaviranomainen laatii esitutkinnan syyttäjän tarpeisiin, joten on välttämätöntä, että syyttäjä pystyy vaikuttamaan sen toimittamiseen siten, että oikeudenmukainen oikeudenkäynti voi toteutua.

Pakkokeinolain muutokset

Pakkokeinolain lukujaotusta on selkiytetty ja eri pakkokeinot käsitellään luvuittain. Aikaisempaan lainsäädäntöön verrattuna esimerkiksi yhteydenpidon rajoittaminen ja matkustuskielto ovat omina itsenäisinä lukuinaan. Etsintää koskeva pakkokeinolain luku käsittää edelleen paikkaan kohdistuvan etsinnän ja henkilöön kohdistuvan etsinnän. Uusina etsinnän muotoina ovat erityinen kotietsintä ja laite-etsintä. Takavarikon kohteena oleva asiakirja tai data voidaan takavarikon sijasta jäljentää.

Erityisellä kotietsinnällä tarkoitetaan etsintää sellaisessa tilassa, jossa etsinnän kohteeksi on syytä olettaa joutuvan tietoa, josta ei saa todistaa oikeudenkäynnissä tai josta saa kieltäytyä kertomasta. Erityinen kotietsintä edellyttää etsintävaltuutetun läsnäoloa valvomassa, ettei etsintä kohdistu tällaiseen tietoon. Toinen uusi etsinnän muoto on laite-etsintä, jolla tarkoitetaan esimerkiksi tietokoneessa etsinnän toimittamishetkellä olevaan tietosisältöön kohdistettavaa etsintää.

Takavarikon vaihtoehtona on asiakirjaan kohdistuva jäljentäminen, jolloin alkuperäisen asiakirjan palauttaminen sen omistajalle on mahdollista aikaisemmin kuin ennen. Edellytyksenä jäljentämiselle on, että jäljennös on riittävä todistelun luotettavuuden kannalta. Jäljentäminen voi asiakirjan ohella kohdistua myös dataan.

Salainen tiedonhankinta ja salaiset pakkokeinot

Poliisilaissa olevia salaisia tiedonhankintakeinoja ja pakkokeinolaissa olevia salaisia pakkokeinoja säädettäessä on kiinnitetty huomiota toimintaympäristön tekniseen kehittymiseen. Näiden keinojen käytössä perus- ja ihmisoikeusnäkökulma korostuu erityisesti, koska niillä yleensä puututaan perustuslaissa suojattuihin perusoikeuksiin ja niiden ydinalueeseen. Tämä koskee lainvalmistelutöiden mukaan erityisesti yksityiselämän, kotirauhan ja luottamuksellisen viestin suojaa. Perus- ja ihmisoikeuksien suoja joudutaan asettamaan rikostorjunnan tehokkuusvaatimuksia vastaan. Nämä eivät kuitenkaan ole toisensa poissulkevia, erityisesti rikosten ja vahingollisten tapahtumien estämisellä suojataan samalla myös perus- ja ihmisoikeuksia.

Salaista tiedonhankintaa ja salaisia pakkokeinoja koskevat säännökset on jaettu omiin jaksoihin siten, että poliisilain ja pakkokeinolain säännökset vastaavat toisiaan, sikäli kuin se on mahdollista. Lisäksi molemmissa laeissa on kaikkia menetelmiä koskevat yhteiset säännökset.

Lakiuudistuskokonaisuuden koulutus poliisihallinnossa

Poliisihallinnossa valmistauduttiin laajan lakipaketin koulutukseen ennakolta ns. Ponnistus-koulutushankkeena. Poliisihallinnon sisällä järjestettiin laaja koulutus, johon kuului itsenäistä opiskelua verkossa ja lähiopetusta eri henkilöstötasojen edellyttämällä tavalla. Kouluttajina tässä poliisin sisäisessä koulutuksessa toimivat alueellisiksi kouluttajiksi valitut päällystöön kuuluvat poliisimiehet. Koulutusryhmään kuuluneet pääkouluttajiksi nimetyt tutkinnanjohtajat olivat laatimassa koulutuspaketteja eri tarpeisiin ja kouluttamassa alueellisia kouluttajia.

Lisäksi järjestettiin esitutkintayhteistyöhön liittyvä yhteistyöviranomaisten koulutus yhteistyössä Poliisihallituksen ja Valtakunnansyyttäjänviraston sopimalla tavalla. Tähän yhteistyöviranomaisten koulutukseen osallistuivat poliisin tutkinnanjohtajien ja syyttäjien lisäksi käräjäoikeuden, asianajajien, ulosottoviraston, rajavartiolaitoksen, tullin ja laillisuusvalvonnan edustajat. Tässä yhteistyöviranomaisten koulutuksessa kouluttajina toimivat syyttäjä-tutkinnanjohtajaparit.

Koulutusten tavoitteena oli mm. lainsäädännön sisäistäminen muutoksien osalta ja toimintatapojen yhdenmukaistaminen sekä perus- ja ihmisoikeuksien korostaminen.

Yleisen koulutuksen lisäksi järjestettiin poliisihallinnon sisällä erityisiä koulutuksia. Uutena koulutuksena on järjestetty esimerkiksi uuden lainsäädännön edellyttämä STEKPOV-koulutus (Salaiseen Tiedonhankintaan Erityisesti Koulutettu Pidättämiseen Oikeutettu Virkamies), joka antaa toimivaltuudet päättää tietyistä salaiseen tiedonhankintaan ja salaisiin pakkokeinoihin liittyvistä toimenpiteistä. Edelleen lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintaan liittyvä koulutus on uudistettu perustasoltaan ja nivelletty jo olemassa olevaan koulutukseen, niin että se etenee modulilta toiselle.

Vaikka koulutus ennen lainsäädännön voimaan tulemista ja voimaan tulon jälkeen on ollut laajaa, selvää on, että kouluttaminen uuden lainsäädännön osalta jatkuu edelleen.

Kirjoittaja on Poliisiammattikorkeakoulun yliopettaja vastuualueenaan rikosprosessioikeus.

 
Julkaistu 25.9.2015
Sivun alkuun |