Tuija Hietaniemi

Teollistuva järjestäytynyt rikollisuus

Vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden aiheuttamat uhat kumpuavat rikollisten verkostoitumisesta, jengiytymisestä ja siitä koituvasta väkivallasta, helposta ja nopeasta rajat ylittävästä liikkumisesta sekä tietoverkon hyödyntämisestä rikollisiin tarkoituksiin. Rikolliset toteuttavat hankkeensa yhä yleisemmin yritystoiminnan puitteissa. Alamaailman tietoverkkofoorumit ovat synnyttäneet maailmanlaajuisen rikollisen palveluteollisuuden, jonka torjumiseksi lainvalvonta tarvitsee uudenlaisia taitoja ja toimintatapoja.

RodeoImages MF

Euroopan poliisiviraston Europolin keväällä 2015 julkaisema tulevaisuuskatsaus arvioi järjestäytyneen rikollisuuden kehitystä EU-maissa. Tietoverkossa on syntynyt maailmanlaajuinen rikollinen palveluteollisuus, jossa rikollisten työnjako on joustavaa ja tuotekehitys nopeaa. Paikallisesti toteutuva rikollisuus on yhä enemmän rajat ylittävää ja maailmanlaajuista, mutta hallinnolliset rajat ja etäisyydet vaikeuttavat rikoskokonaisuuksien paljastamista. Järjestäytyneen rikollisuuden vallitsevat määritelmät eivät Europolin mukaan enää sovellu riittävästi nykypäivän verkostoituvaan rikollisuuteen, jossa laiton ja laillinen toiminta sekoittuvat.

Rikollisen palveluteollisuuden nettifoorumit tarjoavat runsaan kirjon tuotteita, joiden hyödyntämiseen ei tarvita erityisiä taitoja. Netissä rikolliset ja rikollisryhmät tavoittavat kannattajia, levittävät tehokkaasti haluamiaan sisältöjä ja osallistuvat yhteiskunnan toimintoihin. Tietoverkon käyttöön kasvaneiden sukupolvien rikollisuus saa väistämättä uusia muotoja ja ulottuvuuksia. Europol toteaa, että tietoverkkohyökkäysten mittasuhteet, teknologinen vaativuustaso, määrä, lajityypit sekä uhrien ja taloudellisten vahinkojen määrä kasvavat lähitulevaisuudessa huomattavasti.

Yritystoiminnan puitteissa toteutettava rikollisuus ja petosrikollisuus ovat nousemassa aiempaa merkittävämmiksi rikollisuusuhiksi. Vaikeasti valvottavat virtuaalivaluutat mahdollistavat rikollisen rahan hyödyntämisen ilman vaivalloisia ja kalliita rahanpesujärjestelyjä. Suunnitelmallisesti toimivat rikolliset vaalivat mainettaan investoimalla työtä tarjoavaan liiketoimintaan. Näillä aloilla myös raha liikkuu yleensä nopeasti ja työnjakoa on helppo tehostaa verkon avulla. Europol ennakoi, että järjestäytynyt rikollisuus laajentaa toimintaansa etenkin julkisin varoin ostettavia palveluja tuottavilla aloilla, kuten ikääntyville tarkoitetussa palvelutuotannossa.

Logistiikka- ja kuljetustoiminnalla on tärkeä rooli tietoverkkopalvelujen vastinparina laajalle levittäytyvissä rikollisissa hankkeissa. Rikollisia on mukana turvallisuusliiketoiminnassa, mikä mahdollistaa fyysisten tilojen hallinnan. Tietoverkottuneessa ympäristössä rikollisten kiinnostus tietoteknologia- ja tietoturvallisuussektoria kohtaan kasvaa. Massatiedon hyödyntämisellä voidaan tehostaa myös rikollista toimintaa.

Europolin tulevaisuusraportin mukaan järjestäytynyt rikollisuus pyrkii lujittamaan otettaan uusilla, etenkin runsaasti tuetuilla liiketoiminnan sektoreilla: rikollisten soluttautuminen uusiutuvan energian sektorille on merkittävä huolenaihe EU-maissa. Jätebisnes on kansainvälisesti toimivien rikollisryhmien suosimaa liiketoimintaa, josta aiheutuu myös ympäristö- ja terveyshaittoja. Tuoteväärennysrikollisuus on kansainvälisen rikollisuuden elinvoimaisimpia sektoreita, jota verkon tarjoamat markkinointimahdollisuudet merkittävästi tukevat.

Europolin mukaan liiketoiminnan puitteissa toteutettavia rikoksia ei ole tutkittu yhtä intensiivisesti kuin muita rikoksia; talousrikostorjunnalla ei ole kaikissa maissa vakiintunutta asemaa ja talousrikokset koetaan sosiaalisesti hyväksyttäviksi. Yritykset ja hallinnonalat kaihtavat kielteistä julkisuutta ja keskustelu rikollisuuden torjuntamahdollisuuksista juuttuu usein liiketoiminnan ja lainvalvonnan intressien eroihin.

Lainvalvonnan kohteeksi rikollisten varallisuus

Järjestäytyneen rikollisuuden tuottoja, sijoittamista sekä varallisuutta ja sen konfiskointia selvitti keväällä 2015 julkaistu seitsemän EU-maan Organised Crime Portfolio -tutkimus. Uusia yhä tuottoisampia rikollisuuden aloja on noussut huumausaineiden rinnalle ja ohi. Rikolliset hyödyntävät yrityksiä yhä yleisemmin sijoittamalla niihin. Tavoitteena voi olla tuottojen kasvattaminen, rikoksenteon tukeminen tai rahanpesu, alueellisen jalansijan vahvistaminen tai vaikutusvalta päätöksenteossa. Rikollisten investointeja keskittyy etenkin alueille, joilla on strategista merkitystä laittomalle toiminnalle ja sen logistiikalle.

OCP-tutkimuksen tärkein havainto on, että lainvalvonnan toimet suunnataan epäsuhtaisesti siihen nähden, että yritystoiminnan ja yritysvarallisuuden merkitys järjestäytyneen rikollisuuden käyttövoimana tunnetaan hyvin. Yrityksiä tai yritysvarallisuutta tuomitaan menetetyksi hyvin vähän: rikollisilta konfiskoidaan yleensä liikuteltavaa omaisuutta kuten maksuvälineitä (60 %) ja ajoneuvoja (24 %) sekä kiinteistöjä (15 %). OCP-tutkimus suosittelee, että tehostetaan yritysten konfiskointia ja sille vaihtoehtoisten instrumenttien käyttöä, kuten hallinnollisia sanktioita ja liiketoimintakiellon hyödyntämistä.

Väkivalta ja yritystoiminta rikollisuuden käyttövoimina

Suomessa tunnuksellisten rikollisjengien määrä on noussut 2000-luvun alun alle kymmenestä yli 70:een vuonna 2015. Rikollisten jengiytymisen vuoksi Suomessakin esiintyy entistä enemmän uhkailua, kiristystä ja väkivaltaa. Koston pelko ja todisteiden hävittäminen vaikeuttavat rikosten paljastumista ja näyttöä, mikä uhkaa oikeusjärjestelmän toimivuutta. Rikoksista kertomista kostetaan väkivallalla tai väkivaltaisesti perittävillä korkeakorkoisilla maksuilla. Rikollisverkostojen toiminta perustuu kiristämiseen, jolla velkaantuneet rikolliset pakotetaan tekemään lisää rikoksia. Poliisin tietoon tulleiden kiristysrikosten määrä on kohonnut 2000-luvun alkuvuosista selvästi.

Prosenttijengit ovat Suomessakin laajentaneet toimintaansa etenkin rikollisen logistiikan kannalta tärkeillä alueilla. Suurimpien prosenttijengien kansainväliset organisaatiot ja rikollisryhmien ulkomaalaiset jäsenet ja kontaktit tukevat rikollista toimintaa yli rajojen. EU-alueella toimivat rikollisryhmät ovat yhä yleisemmin monikansallisia joustavia verkostoja.

Rikollisryhmiin kuuluvien suomalaisten määrä yritysten vastuuhenkilöinä on vähentynyt mutta vastuuasemissa on entistä useimmin heidän lähipiiriään, jolle myös tulot ja omaisuus keskittyvät. Kuntien ja valtion hankintatoimeen liittyvissä rikoskokonaisuuksissa on todettu yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Rikollisten hallitsemissa yritysketjuissa on firmoja, jotka kierrättävät esimerkiksi palkat muiden firmojen kautta ja peittävät rikoksensa kuittikauppafirmojen avulla harjoitettavalla näennäisellä liiketoiminnalla.

Ulkomaalaisten liikkuvien rikollisryhmien usein sarjamaiset omaisuus- ja petosrikokset vakiintuivat vuoden 2007 Schengen-laajentumisen jälkeen. Liikkuvat rikollisryhmät tekevät useiden eri maiden alueelle ulottuvia omaisuusrikossarjoja, joiden tuotot kertyvät rikollisorganisaatioiden johtajille. Omaisuus- ja huumausainerikoksista Suomessa epäiltyjen kansalaisuuskirjo on kasvanut: monet rikollisorganisaatiot hyödyntävät maassa jo oleskelevia maanmiehiään, vääriä identiteettejä ja turvapaikkamenettelyä. Maksukorttirikollisuudessa hyödynnetään tietoverkkofoorumien mahdollistamaa työnjakoa erityisen tehokkaasti mutta netistä on tullut myös anastetun omaisuuden markkinapaikka.

Yhteiseen rikostorjuntaan

Rautatien avaaminen toi aikoinaan Suomen pääkaupunkiin myös rikospoliisin. Kansainvälinen poliisiyhteistyö taas käynnistyi liikkuvien rikollisten ja anarkistien tunnistamisen ja kiinnisaamisen tarpeesta Euroopassa viime vuosisadan alussa. Vapaa liikkuvuus ja "tiedon valtatien" kapasiteetin ja kattavuuden kasvu edellyttävät jälleen suuria kehitysaskelia lainvalvonnalta.

Rikostorjunnalta tietoverkottunut ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää uudenlaisia toimintatapoja: rikosten torjunta voi onnistua vain rajoista huolimatta, olipa kyse valtioista tai toimialoista. Poliisiyksiköiden voimia on Suomessa koottu yhteen 1960-luvulta lähtien, ja lainvalvonnan viranomaisyhteistyö on jo lähellä saumatonta kokonaisuutta. Lainvalvonnan kansainvälistä yhteistyötä ja yhteisiä rikostorjunnan instrumentteja ei enää tarvitse mainita erikseen, ne ovat itsestäänselvyys.

Rikostorjunnan instrumentteja ja resursseja on kehitettävä ja suunnattava uusilla tavoilla. Rikostiedustelun merkitys korostuu, samoin ennaltaehkäisyn. Erityisen tärkeää on tiedon saatavuus ja käytettävyys: rikostorjunta voidaan suunnata tuloksellisesti vain tunnistamalla haitallisimmat ilmiöt ja kohteet ajoissa ja oikean tilannetiedon perusteella. Suunnitelmallisen rikollisen toiminnan ja sen rahavirtojen paljastaminen ja näyttäminen edellyttää reaaliaikaista tutkintaa. Tehokkaaseen rikostorjuntaan kuuluu myös täysipainoinen hallinnollisten keinojen käyttö, viranomaissektorien välinen ja monialainen yhteistyö ja jaettu tieto.

Aihepiiristä lähemmin www.europol.europa.eu/content/massive-changes-criminal-landscape ja www.ocportfolio.eu/

Kirjoittaja työskentelee strategiseen analyysiin keskittyvänä erikoistutkijana Keskusrikospoliisissa.

 
Julkaistu 25.9.2015
Sivun alkuun |