Tapani Reinikainen

Teknisen rikostutkinnan laatua kehitetään

Teknisen rikostutkinnan tuottamat tulokset ovat tuomioistuinkäsittelyssä lähes poikkeuksetta vahvaa todistusaineistoa.

Suomessa on harvoin tullut eteen tilanteita, jossa teknistä näyttö kiistetään oikeussalissa. Uskomme ja luotamme siihen, että poliisi on virkavastuullaan toimiessaan rehti, oikeudenmukainen, tasapuolinen ja ehdottoman luotettava. Rikospaikkatutkinta on kokeneissa käsissä ja laboratoriotutkimukset suorittaa poliisin oma hyvämaineinen laboratorio. Laboratorion toiminta on ollut akkreditoitu laatustandardien mukaisesti jo pitkään ja tutkimusten laatua valvotaan riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemien auditointien avulla. Rikosteknisen laboratorion henkilöstö on ammattitaitoista, kokenutta ja koulutettua. Hyvä näin, mutta viime vuosien katsaus Eurooppaan osoittaa, että maailma on tässä suhteessa muuttumassa kriittisemmäksi Suomessakin.

Tekninen rikostutkinta on muuttunut teknologian ja tieteen kehittyessä. Poliisi on ottanut käyttöönsä yhä tehokkaampia, monipuolisempia ja herkempiä menetelmiä, joista nopeimmin kehittyviä ovat DNA-tekniikan ja kemiallisen analytiikan menetelmät. Teknistä näyttöä haetaan myös yhä useammin bittimaailmasta ja kyberavaruudesta, mikä asettaa uudenlaisia vaatimuksia käytettäville teknologioille ja toimintatavoille. Muuttunut maailma edellyttää teknisen rikostutkinnan koko ketjun toimintatapojen arviointia ja kehittämistä. Poliisin on kiistattomasti osoitettava, että teknisen todistusaineiston laatu on aukoton rikospaikalta tuomioistuimeen asti.

Toiminnan laatu on tehtävä näkyväksi

Vertaisarvioinnit Suomen poliisin ja Euroopan poliisiorganisaatioiden välillä kertovat, että Suomen poliisin teknisen rikostutkinnan teknologinen taso on erittäin hyvä. Rikostekninen laboratorio on ollut akkreditoitu jo parikymmentä vuotta ja sen johdolla on tehty säännöllisiä laatukatselmuksia rikospaikkatutkintaa ja näytteiden esikäsittelyä suorittaviin poliisin yksiköihin. Koulutus ja pätevyyden osoittaminen on systemaattista ja kattavaa.

Suomessa on 11 teknistä rikostutkimuskeskusta. On ymmärrettävää, että toiminnan taso ja laatu vaihtelevat eri poliisilaitoksilla. Poliisi on käynnistänyt vuoden 2015 alusta valtakunnallisen kehityshankkeen (RITU), jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa teknisten rikostutkimuskeskusten toiminta ja tehdä teknisen rikostutkinnan laatu näkyväksi. Päämääränä on seurata rikosteknisen laboratorion jalanjälkiä ja saavuttaa laatustandardin (ISO 17025, 17020) mukainen akkreditoitu laatujärjestelmä sormenjälki- ja DNA-tutkimuksiin. Tämä tavoite on myös EU:n puitepäätöksen (2009/905/JHA) mukaan velvoittava ja standardin mukainen laatutaso on saavutettava kaikissa EU-maissa. Neuvosto arvioi vuoden 2018 loppuun mennessä, missä määrin jäsenvaltiot ovat noudattaneet tätä puitepäätöstä.

Laatujärjestelmä yhdenmukaistajana ja kehittäjänä

Laatustandardi ja akkreditointi eivät välttämättä ole tuttuja käsitteitä, mutta niitä sovelletaan kattavasti lähes kaikessa inhimillisessä toiminnassa ja kaikissa organisaatioissa. Laatujärjestelmät perustuvat kansainvälisiin ISO-standardoimisjärjestön kehittämiin standardeihin. Eri toimialueille on omat yksityiskohtaiset standardinsa, mutta standardien perusperiaatteet ovat yhtenevät. Standardit määrittelevät yleiset periaatteet, joita kukin organisaatio soveltaa oman toimintansa kannalta tarkoituksenmukaisesti. Standardit ovat tavallaan toiminnan lakikirja, joka määrittelee ja kuvaa periaatteet, kuinka organisaation prosessit toimivat, kuinka niitä johdetaan ja kuinka toimintaa seurataan.

Laatuajattelu ulottuu läpi koko organisaation. Se on kuvattu organisaation laatimassa laatukäsikirjassa. Toiminnan kivijalan muodostavat johtamisjärjestelmä ja laatupolitiikka, jossa organisaation vastuut, valtuudet ja laadulliset tavoitteet määritellään. Laatukäsikirja sisältää kattavan kuvauksen toimintaprosesseista ja käytännön työn ohjeistuksen. Siinä kuvataan esimerkiksi, kuinka jokin analyysi tai näytteenkäsittely tehdään, millaisissa tiloissa se tehdään ja millaisia välineitä ja laitteita tulee käyttää. Menetelmän käyttöönotossa tulee osoittaa, että saadut tulokset ovat oikeellisia (validointi) ja työn suorittaja ymmärtää lopputulokseen vaikuttavat epävarmuustekijät.

Toiminnan laatua seurataan jatkuvasti ja organisaation toimintatavat virhetilanteissa (poikkeama) on kuvattu. Toimiva laatujärjestelmä paljastaa toiminnan virheet ja minimoi niiden esiintymisen. Tavoitteena onkin toiminnan jatkuvan kehittämisen periaate. Standardi määrittelee myös, kuinka tietoa tuotetaan ja tallennetaan ja kuinka asioista tiedotetaan. Myös henkilöstön pätevyysvaatimukset sekä koulutuksen ja henkilöstön pätevyyden seuranta ovat tärkeitä. Laatujärjestelmää soveltavat organisaatiot käyttävät toiminnan arviointiin ulkoisia ja sisäisiä auditointeja, johdon katselmuksia, työilmapiirikyselyitä, vertaisarviointia, asiakaskyselyitä sekä itsearviointia EFQM- ja CAF-mallien mukaisesti.

Akkreditointi on pätevyyden toteamista. Arvioinnin suorittaa riippumaton ja puolueeton kolmas osapuoli. Akkreditointi on ainoa kansainvälisesti hyväksytty menettely laboratoriotulosten vastavuoroiselle hyväksynnälle maailmanlaajuisesti. Suomessa akkreditoinnin suorittaa FINAS-akkreditointipalvelu.

RITU-hanke rakentaa standardit käytännön työksi

Tekniset rikostutkimuskeskukset vastaavat valtaosasta rikospaikkanäytteiden alkuvaiheen laboratoriotutkimuksista. Näin ollen on välttämätöntä osoittaa koko rikosteknisen prosessin luotettavuus ja aukottomuus rikospaikalta tuomioistuimeen asti. Tavoitteena on myös yhdenmukaistaa teknisten rikostutkimuskeskusten toimintatapoja ja teknistä tasoa.

Vaikka teknisen rikostutkinnan laatu on hyvällä tasolla, laatujärjestelmän rakentaminen vaatii järjestelmällistä työtä kaikilla poliisilaitoksilla. Poliisin RITU-hanke pureutuu siihen, mitä standardin vaatimukset edellyttävät rikostutkimuskeskuksilta ja miten nykyisiä toimintatapoja on tarpeen kehittää. Tavoitteena on saavuttaa poliisilaitoksilla vuoteen 2018 mennessä valmiudet hakea akkreditointia FINAS-palvelulta. Hankkeessa rakennettava kansainvälinen yhteistyöverkosto antaa työlle tukea ja hyvän vertailukohdan, jonka pohjalta hyviä käytäntöjä rakennetaan.

Kolmivuotista hanketta vetää rikostekninen laboratorio. Hankkeen johdossa työskentelee kaksi täysipäiväistä asiantuntijaa. Projektiryhmään on nimetty myös viisi poliisilaitosten edustajaa eri puolilta maata. Yhteistyö ja hankkeen ohjaus on tiivistä poliisilaitosten, Poliisihallituksen ja Rikosteknisen laboratorion välillä.

Poliisin tekninen rikostutkinta ponnistaa korkealle. Suomi tulee olemaan edelleen eurooppalaisten edelläkävijöiden joukossa – kuten kuuluukin.

Kirjoittaja on Rikosteknisen laboratorion tutkimusjohtaja.

 
Julkaistu 25.9.2015
Sivun alkuun |