Marko Luotonen

Poliisi rakentaa julkista kuvaansa huolella

Suomessa on väkimäärään suhteutettuna vähiten poliiseja Euroopassa. Silti 92 prosenttia suomalaisista luottaa poliisiin ja sen kykyyn huolehtia yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta. Luku on maailmanennätysluokkaa. Kansalaisten mielestä poliisin tärkeimmät tehtävät ovat kiireellisiin hälytyksiin vastaaminen, väkivaltarikosten selvittäminen ja torjunta, huumerikosten selvittäminen ja torjunta sekä kotiväkivaltaan puuttuminen. Poliisin arvioidaan onnistuneen parhaiten lupapalveluissa, kiireellisiin hälytyksiin vastaamisessa ja liikennevalvonnassa. Eniten parantamisen tarvetta on autovarkauksien ja raharikosten selvittämisessä sekä talousrikostorjunnassa. Rikosilmiöt huolestuttavat aiempaa vähemmän ja kaikki poliisin tehtävät koetaan edelleen tärkeinä. (Poliisibarometri 2014)

Lähes yhdeksän suomalaista kymmenestä (88 %) kokee, että poliisin asennoituminen on ymmärtäväistä ja asiallista. Suurin osa suomalaisista ei ole juurikaan tekemisissä poliisin kanssa, joten medialla on merkittävä rooli mielikuvien synnyttäjänä. Media on jatkuvasti läsnä ja se vaikuttaa laajasti yhteiskunnan, myös poliisin, toimintaan. Media jakaa tietoa, kysyy mielipiteitä, ottaa kantaa, auttaa rikosten ratkaisemisessa ja pyrkii osaltaan estämään niitä ennalta. Tämä kaiken ohella se vaikuttaa keskeisesti poliisin luottamukseen ja maineeseen eli siihen kuvaan, jonka kukin itse poliisista muodostaa.

Hyvä maine ansaitaan joka päivä

Hyvä maine syntyy siitä, että tekee oikeita asioita ja kertoo niistä muille. Poliisi tekee hyviä tekoja päivittäin: estää rikoksia ja onnettomuuksia ja selvittää niitä.

Suomalaisen tutkimuksen mukaan maine koostuu kuudesta vetovoimatekijästä, joita ovat yrityskulttuuri- ja johtaminen, tuotteet ja palvelut, muutos- ja kehityskyky, yhteiskuntavastuu, menestyminen ja julkinen kuva (Heinonen 2006). Yhteisöllä on hyvä julkinen kuva, jos se on sidosryhmissään tunnettu, paljon näkyvillä julkisuudessa, vetovoimainen julkisuuskuvaltaan ja omaa karismaattisen johtajan (Aula & Heinonen 2002).

Turvallisuuteen vaikuttavat kuitenkin monet muut tekijät kuin poliisin toimet. Se, että pohjoismaisissa yhteiskunnissa ihmiset kokevat vähemmän turvattomuutta, saattaa liittyä moniin muihin tekijöihin poliisin toimintaan. Onkin luultavaa, että hyvinvointipolitiikalla on oma osuutensa selitettäessä poliisin ja kansalaisten hyviä suhteita (Kääriäinen 2014).

Viestinnän strategiset tavoitteet

Poliisin viestinnän strategisena tavoitteena on ylläpitää ja lisätä näkyvyyttä, tarjota mahdollisuus vuorovaikutukseen ja pyrkiä siten estämään onnettomuuksia ja rikoksia ennalta. Viestintästrategiassa vuosille 2010–2013 määritettiin yhteensä 18 kehittämisaluetta ja toimepidettä vuosille. Niitä arviolta 90 prosenttia toteutui. Kansalaisten ja median viestinnästä antamat arviot paranivat hieman.

Vuosille 2015–2018 viestinnässä on määritetty viisi kehittämisaluetta ja 12 toimenpidettä sekä koko hallinnonalan yhteiset mittarit, joilla toimintaa voidaan johtaa, ohjata ja arvioida.

Vaikuttavuutta voidaan kuvata muutamalla yleisluontoisella tunnusluvulla. Poliisi lähettää vuosittain noin 13 000 tiedotetta medialle. Poliisi.fi -verkkopalvelussa vieraillaan lähes kymmenen miljoonaa kertaa. Palvelussa on noin 1500 sivua ja lähes kaikki sisältö on luettavissa myös englanniksi. Palauteposteja vastaanotetaan yli 20 000 kappaletta.

Sosiaalisessa mediassa poliisilla oli yli 450 000 seuraajaa kymmenissä eri profiileissa muun muassa Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Suosituimmat postaukset ovat tavoittaneet jopa kaksi miljoonaa henkilöä. Vuorovaikutusta on edistetty lisäksi erilaisissa kansalaistapahtumissa.

Televisiossa esitetään vuosittain lähes sata jaksoa poliisista kertovia dokumentaarisia televisio-ohjelmia, kuten Poliisit, Poliisit Kotihälytys, Lainvalvojat, Poliisikokelaat, 112 ja Lapin poliisi.

Tosi-tv parantaa ihmisten mielikuvia

Kansainvälisten tutkimusten mukaan dokumentaariset televisio-ohjelmat lisäävät jossain määrin luottamusta poliisiin (Weitzer 2002). Suomessa kokemukset ovat samansuuntaisia. Esimerkiksi Poliisit-sarjan on nähnyt 89 prosenttia suomalaisista. Yli puolet katsoo ohjelmaa vähintään silloin tällöin. Televisiossa ohjelmaa on esitetty uusinnat mukaan lukien yli 1600 kertaa. Verkossa sitä on katsottu yli 15 miljoonaa kertaa.

Luottamuksen lisäksi sarjat ovat rakentaneet poliisin mainetta ja tukeneet rekrytointia poliisin ammattiin. Tosi-tv on tuonut kadut koteihin ja tarjonnut mahdollisuuden tutustua poliisin arkeen ja ammattitaitoon tilanteissa, joita katsojat eivät välttämättä muutoin kohtaisi.

Taloustutkimus kysyi yli tuhannelta henkilöltä sitä, miten kuuden vuoden ajan televisiossa esitetty dokumentaarinen televisiosarja Poliisit on vaikuttanut heidän mielipiteisiinsä. 44 prosenttia vastaajista kertoo sarjan muuttaneen mielikuvaa poliisista joko hieman myönteisemmäksi tai selvästi myönteisemmäksi. Vain harvan mielestä heidän mielikuvansa poliisista on muuttunut hieman kielteisemmäksi tai selvästi kielteisemmäksi. Yli kolmasosa (37 %) katsojista oli sitä mieltä, että televisiosarja oli lisännyt arvostusta poliisin työtä kohtaan.

Viestintäosaamisen tarve poliisissa kasvaa

Poliisin vision mukaan Suomi on Euroopan turvallisin maa, minkä takeena on ammattitaitoinen, palvelualtis, luotettava, yhteistyöhakuinen ja tehokkaasti organisoitu poliisi.

Kansainvälistymisen myötä niin hyvä kuin pahakin liikkuu yhä helpommin yli rajojen. Samalla viestinnän välineiden kirjo kasvaa ja kohderyhmät pirstaloituvat.

Toimintaympäristön muutos merkitsee sitä, että media- ja viestintäosaamisen tarve poliisissa kasvaa organisaation kaikilla tasoilla. Poliisilla on oltava ammattitaitoinen, palveleva ja tehokas viestintäorganisaatio, jolla on yhteiset toimintatavat ja riittävät resurssit normaalioloissa ja tehostettua viestintää vaativissa tilanteissa.

Viestinnällä voidaan helpottaa kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumista turvallisuutta koskevaan päätöksentekoon, edistää rikosten selvittämistä ja ehkäistä niitä ennalta sekä siten ylläpitää luottamusta poliisiin.

Kirjoittaja on viestintäpäällikkö Poliisihallituksessa.


Lähteitä:

Aula, P. & Heinonen, J. (2002) Maine menestystekijä. Porvoo: WS Bookwell Oy.

Heinonen, J. (2006) Mainejohtaja. Juva: WS Bookwell Oy.

Kääriäinen, J. (2014) Poliisia koskeva julkinen kritiikki ja luottamus poliisiin. Poliisin toimintaympäristö. Poliisiammattikorkeakoulun katsaus 2014.

Poliisibarometri 2014. Sisäministeriön julkaisu 4/2015.

Poliisit-tv-sarjan vaikutus katsojien mielikuviin poliisista, Taloustutkimus 29.11.2013, Juho Rahkonen ja Marko Mäkinen.

Poliisin viestinnän nykytila viestintästrategia ja kehittämisalueet 2010–2013, Poliisihallituksen julkaisusarja 6/2009.

Weitzer, R. (2002) Incidents of police misconduct and public opinion. Journal of Criminal Justice 30, 398–408.

 
Julkaistu 25.9.2015
Sivun alkuun |