Juha Kääriäinen

Poliisin maine ja paineet

Suomalainen poliisi on hyvässä maineessa. Väestön keskuudessa tehdyt luottamusmittaukset näyttävät toistavan vuodesta toiseen samaa sanomaa: kansa luottaa poliisin toimintakykyyn, palvelun laatuun ja toiminnan eettiseen tasoon. Turvallisuuden ja ihmisoikeuksien näkökulmasta viesti on ehdottomasti positiivinen. Monia asioita on tehty oikein ja kehitystyö jatkuu. Tämänkin teemanumeromme kirjoituksissa annetaan esimerkkejä poliisin pyrkimyksestä kehittää toimintaansa ajan tarpeiden mukaisesti. Esimerkkinä olkoon vaikkapa poliisin ja kansalaisten uudenlainen vuorovaikutus sosiaalisen median välityksellä.

Demokraattisessa yhteiskunnassa poliisin toimintaan tulee voida suhtautua kriittisesti jos aihetta on. Aika ajoin julkisuuteen nouseekin tapauksia, joissa poliisiamme epäillään tehottomuudesta, virheistä, epäeettisestä toiminnasta tai jopa rikoksista. Tuoreimpana mielessämme on varmasti Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion tapaus, jossa häntä epäillään vakavista rikoksista. Samalla on herännyt epäilyksiä poliisin kyvystä sisäisesti valvoa toimiensa lainmukaisuutta. Tapauksen ympärillä on käyty ajoittain kovaakin kritiikkiä poliisin toimintaa kohtaan ja siinä mielessä on kiinnostavaa, että kohu ei ole ainakaan toistaiseksi vaikuttanut kansalaismielipiteeseen luottamusta heikentävästi.

Poliisimies tekee työtään monen suuntaisten paineiden alaisuudessa. Yhtäällä ovat tietysti kentältä tulevat paineet: harva tulee ajatelleeksi, että suomalaiset poliisipartiot hoitavat vuoden aikana yli miljoona hälytystehtävää. Näitä tehtäviä hoitaessaan poliisimiehet kohtaavat usein ristiriitaisia odotuksia ja tilanteet on ratkaistava nopeasti. Toisenlaiset paineet tulevat oman hallinnon taholta, joka odottaa nopeita tuloksia ja tehoa. Harva tietää sitäkään, kuinka tarkkaan poliisihallinto seuraa työntekijöidensä suoriutumista erilaisilla tulosmittareilla, joita poliisimiehet täyttävät jokaisen työpäivänsä aikana. Kolmanneksi tulevat paineet, jotka liittyvät vaatimuksiin toiminnan eettisyydestä ja laillisuudesta. Näissä ristipaineissa, kun paine on riittävän suuri, voi syntyä houkutus tehdä tulosta keinoilla, jotka eivät kestä päivänvaloa.

Luultavasti suomalaisten hyvä luottamus poliisin toimintaan selittyy sillä, että paineet eivät ainakaan toistaiseksi ole kasvaneet liian suuriksi ja poliisi on kyennyt hoitamaan päivittäiset tehtävänsä kansalaisia tyydyttävällä tavalla. Vaikka poliisilla on paljon tehtäviä, suomalainen yhteiskunta on kuitenkin säilynyt pääosin rauhallisena eikä suuria ristiriitoja eri yhteiskuntaryhmien välillä ole syntynyt. Toivottavasti taloudellinen taantuma, julkisten palvelujen leikkaaminen, nopea maahanmuuton kasvu ja kotoperäisenkin väestön eriarvoistuminen eivät tätä tilannetta muuta huonompaan suuntaan.

 
Julkaistu 25.9.2015
Sivun alkuun |