Riikka Kostiainen

Poliisikoulutuksen pitää olla ajan hermolla

Poliisikoulutus on juuri uudistunut merkittävästi, kun perustutkinto muutettiin ammattikorkeakoulutasoiseksi. Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg näkee koulutuksen kehittämisen jatkuvaksi haasteeksi. Julkisen talouden tilanne, teknologinen kehitys, lainsäädännön muutokset sekä yhteiskunnan moniarvoistuminen ovat asioita, joita nyt on seurattava tarkkaan ja reagoitava niihin nopeasti.


Filosofian tohtori Kimmo Himberg on toiminut Poliisiammattikorkeakoulun rehtorina neljä ja puoli vuotta. Sitä ennen hän työskenteli yli 20 vuotta Keskusrikospoliisin Rikosteknisen laboratorion johtajana. Koulutustaustaltaan hän on kemisti.

Viime vuoden alussa tuli voimaan poliisin tutkintouudistus. Ensimmäiset opiskelijat uudessa ammattikorkeakoulutasoisessa koulutuksessa aloittivat elokuussa 2014. Himbergin mukaan uudistus on sujunut yllättävän hyvin. Hän muistuttaa kuitenkin, että tutkinnonuudistus saattaa kuulostaa dramaattisemmalta kuin todellisuudessa olikaan. Poliisin peruskoulutus laajeni noin 15 opintopisteen verran ja on nyt 180 opintopistettä. Tätä merkittävämpiä ovat opetuksen sisällön uudet painotukset ja kulttuuriset muutokset.

– On tietoisesti pyritty luopumaan koulumaisesta opetuksesta ja siirtymään korkeakoulumaiseen opetukseen. Ammattikorkeakouluopetus on jo määritelmän perusteella työelämään orientoitunutta. Koulutukseen sisältyy merkittävä määrä ammattiaineita, joissa opiskellaan käytännön poliisitaitoja. Opiskelijamme täytyy opettaa esimerkiksi ajamaan autoa niin, että heidät uskaltaa päästää hälytysajoon liikenteeseen. Vastapainoksi opintoihin sisältyy esimerkiksi oikeustieteellisiä aineita niin paljon, että useimmat uudet opiskelijat yllättyvät lukemisen määrästä.

Tutkinnonuudistuksessa on pyritty pois sellaisesta mallista, jossa oppiaineet ovat tiukasti erillään toisistaan. Esimerkiksi oikeustieteellisissä aineissa opetettavaa säädösperustaa tuodaan välittömästi sovellettavaksi käytännön poliisityön vaihteleviin tilanteisiin.

– Minulle uutena rehtorina ehkä suurin yllätys oli se, kun kävin seuraamassa voimankäytön opetusta ja tajusin, että kyse on toimivaltuussäännösten hallinnan soveltamisesta vaikeisiin poliisityön tilanteisiin, ammattietiikan korostamisesta ja suhteellisuusperiaatteen jatkuvasta esilläolosta – ja vasta sen jälkeen fyysisestä toiminnasta ja voimavälineiden käytöstä.

Eri näkökulmien integroimisesta opetukseen ovat esimerkki myös harjoitukset, jossa toimitaan yhdessä eri viranomaisten kanssa. Poliisiammattikorkeakoululla on Pirkanmaan pelastuslaitoksen kanssa hyvä yhteistyö. Myös naapuriammattikorkeakoulun TAMK:n kanssa on päästy hyvään yhteistyöhön ja rakentamaan sellaista harjoittelua, joissa sosiaalialan opiskelijat ja poliisiopiskelijat toimivat yhdessä.

Myöhemmin tänä syksynä Poliisiammattikorkeakoulussa alkaa myös uusimuotoinen poliisipäällystökoulutus, johon on ollut runsaasti hakijoita. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa kelpoisuuden päällystön komisario- ja ylikomisariovirkoihin. YAMK-tutkinto on 120 opintopisteen laajuinen kokonaisuus. Himbergin mukaan tutkinnon opetussuunnitelma on valmis ja toteutussuunnitelmatkin hyvällä mallilla. Suurin osa uuteen koulutukseen hakeneista ei omaa korkeakoulututkintoa, joten heille järjestetään ensin vuoden mittainen muuntokoulutus, jossa vanha poliisin perustutkinto muutetaan ammattikorkeakoulututkinnoksi. Rinnalla kulkee vielä entinen järjestelmä, jonka poliisipäällystötutkinnon opinto-oikeus säilyy 2017 loppuun, mutta nämä opiskelijat tekevät lähes yksinomaan etäopintoja.

Enemmän hakijoita tarvitaan

Tänä vuonna poliisikoulutuksen aloituspaikkoja on jäänyt haussa jopa täyttämättä, mikä johtuu rehtori Himbergin mukaan siitä, että on haluttu pitää kiinni vanhasta pääsykoepisterajasta, jota on pidetty hyvänä seulana.

– Samanaikaisesti on käynyt ilmi, että ennusteet poliisien määrän vähenemisestä eivät toteudu ainakaan siinä tahdissa kuin muutama vuosi sitten arvioitiin ja olemme ajautumassa jonkinasteiseen poliisipulaan. Meidän täytyy lisätä rekrytointiponnistuksia, jotta saamme entistä enemmän hakijoita, mutta lisäksi meidän on punnittava valintakriteerejä. Kaikki aloituspaikat täytyy saada täyteen tai muuten poliisipula kestää monta vuotta.

Valintakokeet ovat monivaiheiset testit, mutta yksikään osa-alue ei ole sellainen, että kaikki tai valtaosa hakijoista ei siitä selviäisi, Himberg arvioi. Karkeasti osa-alueet voidaan jakaa fysiikkaan, kognitiivisiin taitoihin, motivaatiopohjaan sekä sosiaaliseen ja psykologiseen osaamiseen. Esimerkiksi itsehillintä on tärkeä ominaisuus ja kognitiivisissa taidoissa painottuu äidinkielen osaaminen, koska poliisin on kyettävä juridisesti täsmälliseen ilmaisuun sekä suullisesti että kirjallisesti.

Poliisin ammattikorkeakoulututkinnon pohjakoulutuksena on lukio tai vähintään kolmevuotinen ammatillinen tutkinto. Vanhamuotoisen poliisin peruskoulutuksen aloittaneista joka kolmas oli jo valmistunut johonkin ammattiin ja joka kymmenennellä oli korkeakoulututkinto. Himbergin mukaan vielä ei kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä tutkintouudistuksen vaikutuksista hakijapohjaan tai valittujen opiskelijoiden taustaan, mutta isoa muutosta ei näytä tapahtuneen. Aloittaneiden opiskelijoiden keski-ikä on pudonnut vajaalla vuodella.

Yhteiskunnan muutosten seuraaminen välttämätöntä

Yhteiskunta ja maailma muuttuvat yhä nopeampaa vauhtia ja muutoksen tasoja on monta. Jatkuva haaste on se, miten poliisikoulutuksessa voidaan riittävän nopeasti seurata näitä muutoksia, Kimmo Himberg kertoo. Tämä ei koske pelkästään poliisin tutkintokoulutusta vaan myös ja jopa enemmän täydennyskoulutusta.

Yksi toimintaympäristön muutos on julkisen talouden tilanteen huonontuminen ja tehokkuusvaatimusten kasvu. Poliisin hallintorakenneuudistukset ovat tähdänneet tehostamiseen ja supistussuunnitelmat koskevat myös Poliisiammattikorkeakoulua. Poliisi, kuten muutkaan viranomaiset, ei voi enää reagoida uusiin haasteisiin rekrytoimalla uutta väkeä. Uutta osaamista ja valmiuksia on hankittava koulutuksen keinoin. Toisaalta koulutukseen pääseminen voi olla vaikeaa, kun työmäärät kasvavat.

– Etäopiskelun kehittäminen ja verkkokoulutus ovat iso kehittämissarka. Monia poliisikoulutuksen osa-alueita pystytään mainiosti toteuttamaan verkon avulla, muttei tietenkään kaikkia. Esimerkiksi emme voi järjestää nopean ajon kursseja tai kouluttaa uuden virka-aseen käyttöä verkossa. Mutta uuden esitutkinta-, poliisi- ja pakkokeinolainsäädännön koulutuspaketti toteutettiin 95 prosenttisesti verkossa ja koulutuksen kohdejoukkona oli koko poliisin henkilöstö. Se saattaa olla koko poliisikoulutuksen historian laajin täydennyskoulutushanke.

Teknologinen muutos yhteiskunnassa on edennyt vauhtia, jota harva on osannut ennustaa. Himbergin mukaan toisaalta kehitys merkitsee mahdollisuuksia, kun poliisi saa tehokkaita uusia työkaluja ja nykyiset poliisiopiskelijat ovat jo "diginatiivisukupolvea", mikä helpottaa heidän opettamistaan monipuoliseen digitaalisten työkalujen käyttöön. Haasteena on, että teknologinen muutos tarkoittaa kokonaan uutta toiminta-aluetta perinteisen reaalimaailman poliisitoiminnan rinnalle; verkkomaailmassa esiintyvät jo lähes kaikki rikostyypit.

– Meidän on ymmärrettävä, miten poliisitoimintaa muokataan niin, että pystymme olemaan läsnä verkoissa ja sosiaalisessa mediassa – eikä pelkästään viestinnän kannalta vaan aktiivisina toimijoina – ja miten pystymme tutkimaan rikoksia verkoissa, joissa rikoksentekijät ovat yleensä äärimmäisen lahjakkaita. Nyt olemme kovalla vauhdilla rakentamassa monitasoista koulutuskokonaisuutta kyberturvallisuuden ympärille. Osin toteutamme sen itse, osin kotimaisen ja ulkomaisen korkeakouluyhteistyön ja myös eurooppalaisen poliisiyhteistyön kautta.

Kolmas koulutushaaste on säädösperustan tarkentuminen ja laajentuminen. Uudessa esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännössä rikostutkinnan reunaehdot ovat monin tavoin tiukentuneet ja tutkinnallisista toimenpiteistä säädetään yhä yksityiskohtaisemmin laissa. Tämä edellyttää tutkijoilta ja tutkinnanjohtajilta yhä kehittyneempää osaamista. Himberg näkee perusoikeusnäkökulman tuottamat lainsäädännölliset muutokset merkityksellisiksi, mutta kaipaa tehokkuusvaatimusten aikana myös lainsäädännön tarkastelua siitä näkökulmasta, olisiko siellä virtaviivaistamisen mahdollisuuksia.

Neljäs iso toimintaympäristön muutos on yhteiskunnan monikulttuuristuminen tai moniarvoistuminen. Ongelma on erityisesti se, että keskustelua eri arvonäkökulmien välillä käydään ikään kuin huutamalla. Himberg on huolestunut, mitä kehitys merkitsee yhteiskuntarauhalle, ja poliisille yhteiskuntarauhan järkkyminen on mitä suurimmassa määrin toimintaympäristön muutos. Yhteiskunnan moniarvoistuminen kytkeytyy poliisikoulutuksen perusasioihin: tasa-arvonäkökulman ja oikeudenmukaisuusnäkökulman jatkuvaan korostamiseen läpi koko koulutusohjelman.

– Minulla on ensimmäisen opiskelupäivän ensimmäinen tunti ja silloin lähdetään siitä, miten poliisin tulee toimia poliisilain kakkospykälän mukaan ja mitä laki sanoo poliisin käyttäytymisvelvoitteista niin työssä kuin vapaalla ja miten tulkitsemme sitä opiskelijoiden kohdalla. Oppilaitoksessa on kirjaimellisesti nollatoleranssi kaikenlaisen häirinnän tai halventavien näkemysten esittämisen suhteen, hän korostaa.

– Ja vaikka tämä kuulostaa kliseeltä, haluamme selvästi isomman määrän opiskelijoita, joiden tausta on Suomen rajojen ulkopuolella. Se auttaisi opiskelijoitamme toimimaan poliisina sellaisessa yhteiskunnassa kuin se tulee olemaan. Se myös parantaisi poliisin ja eri kansalaisryhmien luonnollista yhteydenpitoa sekä ehkä auttaisi montaa maahanmuuttajataustaista kansalaisryhmää entistä paremmin sulautumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Poliisioppilaitoksen rehtorina olen lievästi huolissani siitä, että jos poliisiorganisaatio ei pysty näyttämään, että se haluaa ja saa virkamiehistöönsä kaikenlaisia suomalaisia, tulevaisuudessa poliisi ei ehkä ole kovin uskottava puhumaan kaikkien kansalaisten tasa-arvoisesta palvelusta.

Kimmo Himberg arvioi, että poliisikoulutuksen näkökulmasta arvomuutos on vaikeimmin kohdattava ilmiö, sen sijaan talouden muutokseen poliisi voi sopeutua, lainsäädännön muutokseen se voi luultavasti vaikuttaa ja teknologisessa muutoksessa poliisi voi olla itse mukana.

 
Julkaistu 25.9.2015
Sivun alkuun |