Mari Kaltemaa-Uurtamo

MARAK-malli toimii Suomessa

Parisuhdeväkivallan uusiutumista ehkäisevä MARAK-menetelmä on levinnyt ympäri maata ja tuo säästöjä viranomaisille.

MARAK (moniammatillinen riskinarviointi) on Isosta-Britanniasta lähtöisin oleva menetelmä, jolla pyritään auttamaan vakavaa parisuhdeväkivaltaa kokeneita uhreja tai sen uhan alla eläviä henkilöitä. Siellä MARAK on luotu helpottamaan erityisesti poliisin työtä. Isossa-Britanniassa on jo noin 240 työryhmää ja MARAK-toiminta on onnistunut vähentämään poliisin tietoon tulevia toistuvia parisuhdeväkivaltatapauksia noin kahdella kolmasosalla.

MARAK otettiin käyttöön Suomessa 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koordinoinut toimintaa alusta asti. Toiminnassa on tällä hetkellä 23 MARAK-työryhmää ja suunnitteilla on 15 uutta työryhmää. Osa työryhmistä on seutukunnallisia ja toiminnassa olevat työryhmät kattavat nykyisellään 75 kuntaa (n. 2,2 milj asukasta). MARAK-työryhmillä on ollut vuodesta 2012 tämän vuoden toukokuun loppuun mennessä yhteensä noin 560 asiakasta.

Parisuhdeväkivalta on vakava ongelma Suomessa. Vuonna 2013 poliisin tietoon tuli vajaa 5000 perheväkivaltajuttua, joista kolme neljäsosaa koski parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa. Parisuhdeväkivalta voi olla fyysistä, henkistä tai seksuaalista ja siihen voi myös liittyä vainoamista ja kunniaväkivaltaa.

Mistä MARAKissa on kyse?

Työ alkaa selvittämällä uhrin tilannetta riskinarviointilomakkeella. Lomakkeen kysymykset ohjaavat työntekijää huomioimaan asiakkaan ja hänen perheensä tilanteen kokonaisvaltaisesti ja helpottavat siten myös avun suunnittelua ja toteuttamista.

Jos riski väkivallan jatkumisesta on korkea, uhrin suostumuksella moniammatillinen MARAK-työryhmä laatii henkilökohtaisen toimenpidesuunnitelman tilanteen korjaamiseksi. Työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja koostuu paikallisista viranomaisista, kuten esimerkiksi poliisin, sosiaali- ja terveydenhuollon, turvakodin, seurakunnan ja Rikosuhripäivystyksen edustajista. Uhri saa halutessaan myös oman vapaaehtoisen ja koulutetun tukihenkilön MARAK-työskentelyn ajaksi Rikosuhripäivystyksen kautta.

MARAK-mallin käyttöönotto ja itse työryhmän toiminta eivät vaadi erillisiä resursseja. Toiminnan käynnistäminen vaatii esimiesten sitoutumista ja työryhmän jäsenten nimeämistä. Kerran kuukaudessa kokoontuva asiakastyötä tekevät työryhmä on ainoa resurssi, mitä toiminnan toteutukseen vaaditaan. Lisäksi tarvitaan työryhmän työntekijöiden työaikaa asiakastietojen keräämiseen ja kokoukseen osallistumiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestää työryhmän koulutuksen ja tarvittavat materiaalit sekä auttaa resurssien mukaan kouluttamaan asiakastyötä tekeviä väkivallan puheeksiottoon, riskinarvioinnin tekemiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen MARAKiin.

Missä olemme onnistuneet?

Toiminnassa olevat MARAK-työryhmät tekevät hienoa ja tuloksellista työtä. Uudella, monialaisella menetelmällä on lyhyessä ajassa onnistuttu vähentämään parisuhdeväkivallan uusiutumista. Runsaassa 70 prosentissa MARAK-prosessin läpikäyneistä asiakastapauksista toistuvan väkivallan kierre saatiin katkaistua, eikä uusia rikosilmoituksia enää tullut poliisille puolen vuoden seuranta-aikana. Myös uhrit itse kertoivat, että väkivalta ja vainoaminen olivat loppuneet. Kaikilla MARAK-toimintaan ohjatuilla uhreilla ei ollut poliisiin aikaisempaa kontaktia. Lähes kaikki ne asiakastapaukset, joissa väkivalta oli jatkunut MARAK-prosessin jälkeen, olivat niitä, jotka olivat aikaisemmin olleet toistuvasti yhteydessä poliisiin väkivallan vuoksi.

Suomessa poliisi on ollut alusta asti yhteistyössä rakentamassa ja kehittämässä toimintaa. Osa MARAK-työryhmistä on poliisivetoisia. Menetelmän avulla on pystytty vähentämään toistuvia rikosilmoituksia ja parisuhdeväkivaltaa. Poliisin työtaakka helpottuu, kun uhri saa nopeasti apua yhdestä paikasta.

Monialainen työmenetelmä on tuonut mukanaan eri seutukuntiin myös lähisuhdeväkivallan vastaisen työn osaamista, parantanut tiedonvaihtoa sekä yhteistyötä. Vaikeasta asiasta on pystytty jakamaan vastuuta ja saatu laaja-alaista asiantuntijuutta kaikkien käyttöön. Uuden monialaisen työotteen omaksumisen kautta on monilla ammattialoilla parannettu lähisuhdeväkivaltailmiön tuntemusta.

Mikä meitä vielä haastaa?

Lähisuhdeväkivallan systemaattinen puheeksiotto ja riskinarvioinnin tekeminen ovat suurena haasteena sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakastyössä. Vaikka uusia työmenetelmiä ja toimintamalleja kehitetään ja niistä viedään tietoutta koulutuksin ja oppain, työkäytännöt muuttuvat hitaasti. Kesäkuussa 2014 julkaistun raportin mukaan terveyspalveluiden puolelta MARAK-työryhmiin on ohjattu vain yhdeksän prosenttia kaikista asiakkaista. Luku on huolestuttavan alhainen. Perusterveydenhuollon edustajan saaminen MARAK-työryhmään on myös ollut haasteena usealla paikkakunnalla.

Poliisin puolella ei haasteena ole väkivallan tunnistaminen ja puheeksiotto vaan riskinarvioinnin tekeminen ja avun piiriin ohjaaminen. MARAK-mallin kotimaassa Isossa-Britanniassa suurin osa asiakkaista ohjautuu MARAKiin poliisilta – jopa 2/3-osaa MARAK-asiakkaista. Meillä Suomessa poliisilta ohjautuu MARAK-työryhmälle asiakkaita vain noin 27 prosenttia kaikista MARAK-asiakkaista. Tähän asiaan toivotaan myös parannusta. Poliisi on oleellinen toimija MARAK-työryhmässä sekä lähisuhdeväkivallan ennaltaestävässä työssä. Poliisin työssä ei tarvitse voimavaroja käyttää väkivallan tunnistamiseen. Haasteena on riskinarvioinnin tekemiseen käytettävän ajan ja motivaation löytäminen sekä uuden ennalta ehkäisevän tai estävän ajattelutavan omaksuminen: kun käytetään työaikaa riskinarvioinnin tekemiseen nyt ja ohjataan asiakas avun piiriin, säästyy tulevaa työaikaa mahdollisilta uusilta käynneiltä ja väkivaltatilanteilta.

Ei riitä vain tiedon välittäminen, vaan tarvitaan myös muutosta ihmisten asenteissa. Väkivallan käyttö ei ole hyväksyttävää ja tärkeää olisi ymmärtää väkivallan seurausten pitkäkantoiset vaikutukset. Väkivaltaa pystytään ennaltaehkäisemään ja jo siitä kysyminen on itsessään väliintulo ja antaa asiakkaalle mahdollisuuden kertoa kohtaamastaan väkivallasta. Työntekijöillä pitää olla tietoa lähisuhdeväkivallasta, tukipalveluista sekä viranomaisten kanssa yhteistyössä sovituista ohjauskäytännöistä.

Lisätietoja ja työvälineitä löydät osoitteesta www.thl.fi/marak.

Lähde: Minna Piispa & Laura Lappinen: MARAK – moniammatillista apua väkivallan uhrille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 21/2014. (verkkojulkaisu)

Kirjoittaja on MARAK-hankkeen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksella.

Poliisilaitokset ja MARAK-työryhmät:

  • Lapin poliisilaitos 1 työryhmä, 1 tulossa
  • Oulun poliisilaitos 2 työryhmää, 2 tulossa
  • Itä-Suomen poliisilaitos 8 työryhmää, 2 tulossa
  • Pohjanmaan poliisilaitos 2 työryhmää, 1 tulossa
  • Sisä-Suomen poliisilaitos 1 työryhmä, 2 tulossa
  • Kaakkois-Suomen poliisilaitos 2 työryhmää
  • Hämeen poliisilaitos 2 työryhmää, 1 tulossa
  • Lounais-Suomen poliisilaitos 2 työryhmää, 2 tulossa
  • Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 0 työryhmää, 1 tulossa
  • Itä-Uudenmaan poliisilaitos 2 työryhmää, 1 tulossa
  • Helsingin poliisilaitos 1 työryhmä, 1-2 tulossa
 
Julkaistu 25.9.2015
Sivun alkuun |