Sakari Haataja

Sakkojen vastavuoroinen tunnustaminen EU:ssa

Yhteistyö eri jäsenmaiden kanssa lähtenyt vaihtelevasti käyntiin

Euroopan unionissa hyväksyttiin helmikuussa 2005 ns. sakkopuitepäätös (Päätös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin, 2005/214/YOS), jolla sovittiin EU:n jäsenmaiden välisestä yhteistyöstä sakkojen täytäntöönpanossa. Puitepäätös on osa oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa. Puitepäätöksestä ei seuraa välitöntä oikeusvaikutusta ja sen täytäntöönpanotoimet suoritetaan kansallisin lainsäädäntötoimin. Suomi saattoi toisena jäsenmaana Tanskan jälkeen puitepäätöksen voimaan lailla 22.3.2007 lukien (2.3.2007/231, voimaanpanolaki). Syyskuuhun 2014 mennessä jäsenmaista ainoastaan Irlanti, Italia ja Kreikka eivät olleet saattaneet puitepäätöstä kansallisesti voimaan.

Puitepäätöksen ja voimaanpanolain perusteella jossakin toisessa EU:n jäsenmaassa tuomittu taloudellinen seuraamus voidaan periä Suomessa. Vastaavasti Suomessa tuomitut taloudelliset seuraamukset voidaan lähettää täytäntöönpantavaksi toiseen jäsenvaltioon. Puitepäätöksessä taloudellisella seuraamuksella tarkoitetaan sakkoja ja rikesakkoja sekä päätökseen johtaneesta oikeudenkäynnistä tai hallinnollisesta menettelystä aiheutuneita kuluja, kuten todistelukustannuksia ja päihdetutkimuskuluja. Taloudelliset seuraamukset kattavat myös rahasummat, jotka ovat samassa päätöksessä, esimerkiksi rikostuomiossa määrätty maksettavaksi julkiselle rahastolle tai rikoksen uhrien tukijärjestölle.

Puitepäätöksen keskeisin soveltamisalaa koskeva käsite on päätös, jolla tarkoitetaan tuomioistuimien päätösten lisäksi myös muun viranomaisen rikosasiassa antamia päätöksiä edellyttäen, että henkilöllä on ollut mahdollisuus saattaa asia sellaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, jolla on toimivalta erityisesti rikosasioissa.

Kun taloudellista seuraamusta koskeva päätös lähetetään täytäntöönpantavaksi toiseen jäsenmaahan, sen liitteeksi on sisällytettävä todistus, joka sisältää mm. tiedot taloudellisesta seuraamuksesta, sen perusteesta ja siihen liittyvästä menettelystä lähettäjävaltiossa. Vakiomuotoisesta todistuksesta ilmenee, onko taloudellisen seuraamuksen perusteena ns. listarikos vai sellainen rikos tai rikkomus, jonka osalta täytäntöönpanovaltio voi harkita, onko kyseinen menettely rangaistavaa myös sen lainsäädännön mukaisesti. Listarikoksella tarkoitetaan puitepäätöksessä erikseen lueteltuja tekoja, joiden osalta täytäntöönpanovaltio ei voi asettaa tunnustamisen ja täytäntöönpanon edellytykseksi teon rangaistavuutta omassa lainsäädännössä. Em. todistuksella päätöksen lähettänyt valtio todistaa, että asia on puitepäätöksen mukainen. Puitepäätöksen mukaan täytäntöönpanovaltio saa pääsääntöisesti pitää taloudellisten seuraamusten perinnästä kertyneet varat.

EU-sakkoja koskeva menettely Suomessa

Suomessa Oikeusrekisterikeskus on toimivaltainen viranomainen puitepäätöksessä tarkoitetussa yhteistyössä. Oikeusrekisterikeskus vastaanottaa muilta jäsenmailta saapuneet täytäntöönpanopyynnöt ja lähettää pyyntöjä muille jäsenmaille. Taloudelliset seuraamukset pannaan Suomessa täytäntöön vastaavalla tavalla kuin kotimaiset sakot. Suomessa ei kuitenkaan panna täytäntöön vaihtoehtoisia seuraamuksia, joten maksamatonta toisessa jäsenmaassa annettua sakkoa ei muunneta vankeudeksi.

Oikeusrekisterikeskus toimittaa Suomessa asuvalle maksuvelvolliselle tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan päätöksensä valitusosoituksin sekä maksukehotuksen. Maksuvelvollinen voi valittaa Oikeusrekisterikeskuksen päätöksestä 30 päivän kuluessa Pirkanmaan käräjäoikeuteen, joka ainoana käräjäoikeutena Suomessa käsittelee EU-sakkojen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevia valituksia. Tunnustamismenettely on omintakeinen menettelylaji, koska Oikeusrekisterikeskus on hallintoviranomainen ja menettelyyn sovelletaan hallintomenettelysäännöksiä. Hallintomenettelyssä tehdystä päätöksestä valitetaan poikkeuksellisesti käräjäoikeuteen, joka harvoin toimii muutoksenhakuinstanssina. Asian käsittelystä käräjäoikeudessa on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa säädetään.

Kansallinen viranomainen voi kieltäytyä toisen jäsenmaan lähettämän päätöksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta vain rajoitetusti. Puitepäätöksen mukaan kaikki kieltäytymisperusteet ovat harkinnanvaraisia. Puitepäätöksen perusteella toimivaltainen viranomainen voi kieltäytyä täytäntöönpanosta esimerkiksi, jos päätöksen mukana toimitettava todistus on puutteellinen tai se ei selvästi vastaa päätöstä taikka jos taloudellinen seuraamus on alle 70 euroa.

Suomessa voimaanpanolailla on kuitenkin säädetty myös ehdottomista kieltäytymisperusteista. Täytäntöönpanosta tulee ehdottomasti kieltäytyä, jos henkilö ei päätöksen perusteena olevan teon tehdessään ole ollut täyttänyt 15 vuotta. Lisäksi täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä, jos on objektiivisia perusteita katsoa, että taloudellisella seuraamuksella on tarkoitus rangaista henkilöä hänen sukupuolensa, rotunsa, uskontonsa, etnisen alkuperänsä, kansallisuutensa, kielensä, poliittisten mielipiteidensä tai sukupuolisen suuntautumisensa perusteella tai että jokin kyseisistä syistä voi vahingoittaa hänen asemaansa.

Käytännön kokemuksia EU-sakkojen vastavuoroisesta tunnustamisesta

Yhteistyö EU-sakkojen täytäntöönpanossa toimii kokemuksen mukaan parhaiten niiden jäsenmaiden kanssa, joissa täytäntöönpanoa koskeva toimivalta on keskitetty yhdelle viranomaiselle. Tällöin voidaan turvata riittävät resurssit, koska toimiva ja tehokas täytäntöönpanoyhteistyö edellyttää siihen osallistuvilta henkilöiltä erityisasiantuntemusta ja kielitaitoa. Yhteistyö on toiminut hyvin esimerkiksi Alankomaiden kanssa, jossa puitepäätöksen mukaisesta taloudellisten seuraamusten täytäntöönpanosta vastaa keskitetysti Centraal Justitieel Incasso Bureau -niminen viranomainen. Täytäntöönpanoyhteistyö on vaikeampaa niiden jäsenmaiden kanssa, joissa toimivalta on hajautettu usealle eri viranomaiselle. Toimivaltaisia viranomaisia voivat olla esimerkiksi paikalliset rikostuomioistuimet tai syyttäjänvirastot. Tällöin yhteistyöhön ei välttämättä ole riittävästi asiantuntemusta, ja täytäntöönpano voi hidastua esimerkiksi sen vuoksi, että täytäntöönpanopyynnössä ei ole kaikkia puitepäätöksessä edellytettyjä tietoja tai todistusta ei ole täytetty oikein. Lisäksi ongelmia aiheuttaa se, jos sakon saaneen henkilön yhteystietoja ei ole merkitty asiakirjoihin oikein ja pyyntöä ei sen vuoksi onnistuta toimittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle toiseen jäsenmaahan.

Tieliikennerikkomukset muodostavat suurimman osan niistä taloudellisista seuraamuksista, joita Suomen ja muiden jäsenmaiden kesken tunnustetaan ja pannaan täytäntöön. Puitepäätöksen johdanto-osassa on erikseen mainittu, että tieliikennerikkomusten johdosta määrätyt sakkorangaistukset kuuluvat puitepäätöksen soveltamisalaan. Tieliikennerikkomukset on sisällytetty myös puitepäätöksen listarikokseksi. Tieliikennerikkomusten seuraamukset saattavat olla rahamäärältään vähäisiä, mutta yleisestävyyden kannalta niiden täytäntöönpanosta ei ole Suomessa kieltäydytty, vaikka rahamäärä olisi ollut alle 70 euroa.

Joidenkin jäsenmaiden kesken täytäntöönpanoyhteistyö ei ole toiminut odotetulla tavalla. Esimerkiksi Latvian toimivaltainen viranomainen on katsonut, etteivät Suomessa rangaistusmääräysmenettelyssä annetut sakot olisi puitepäätöksessä tarkoitettuja päätöksiä, joita voitaisiin tunnustaa Latviassa. Latvian mukaan edellä mainitut päätökset ovat hallinnollisia päätöksiä, joiden osalta vastavuoroista tunnustamista ei voida toteuttaa puitepäätöksen mukaisesti. Viron osalta ongelmana ovat olleet tapaukset, joissa Suomessa sakon saanut henkilö ei ole ollut henkilökohtaisesti läsnä oikeudenkäynnissä, jossa henkilölle on tuomittu sakko. Tällaisessa menettelyssä annettuja sakkoja Viro ei ole suostunut tunnustamaan ja panemaan täytäntöön lainkaan. Toisaalta Viro on lähettänyt Suomeen täytäntöönpantavaksi taloudellisia seuraamuksia, jotka ovat perustuneet siihen, että henkilölle on tuomittu rangaistus elatusapumaksujen laiminlyönnistä. Tällaisista täytäntöönpanopyynnöistä on jouduttu kieltäytymään, koska kysymyksessä ei ole ollut puitepäätöksen mukainen listarikos eikä elatusapumaksujen laiminlyönti ole Suomen lain mukaan rangaistavaa.

Pääosa jäsenmaista on saattanut puitepäätöksen voimaan kansallisesti vasta vuosikymmenen taitteessa. Luonnollisesti täytäntöönpanoyhteistyö ei voi toimia kunnolla ennen kuin jäsenmaat ovat järjestäneet yhteistyön edellyttämät menetelmät osaksi kansallista järjestelmää. Esimerkiksi suurista jäsenmaista Saksa on voimaanpannut puitepäätöksen vasta joulukuussa 2010. Suomessa täytäntöönpanoyhteistyötä on saatu käyntiin viimeisen vuoden aikana EU:n nuoriin jäsenmaihin, kuten Bulgariaan. Odotettavissa onkin, että tulevina vuosina yhteistyö tiivistyy ja taloudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa saadaan tehostettua. Oman haasteensa täytäntöönpanoon osallistuville viranomaisille asettaa henkilöiden vapaa liikkuvuus EU:n alueella. Hyvin yleistä onkin se, että henkilö, joka on saanut sakon Suomessa muuttaa toiseen jäsenmaahan ja kun täytäntöönpanopyyntö on saatu lähetettyä kyseiseen valtioon, henkilö on jo voinut muuttaa takaisin Suomeen taikka kolmanteen jäsenmaahan.

Kirjoittaja on perintälakimies Oikeusrekisterikeskuksessa.

 
Julkaistu 26.9.2014
Sivun alkuun |