Kai Kalmari

Joukkoliikenteen turvallisuus on tunnetta ja tekoja

Turvallisuussuunnittelu on synnyttänyt aitoa yhteistoimintaa

Kuva: RodeoImages MEF

Helsingin seudun joukkoliikenteessä tehdään noin miljoona matkaa vuorokaudessa. Tämä on yli 60 % kaikista Suomessa vuorokauden aikana tehtävistä joukkoliikenteen matkoista. Lukuun sisältyvät matkat, jotka tehdään Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) alueella junalla, raitiovaunulla, metrolla, linja-autolla ja Suomenlinnan lautalla. Jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi, Vantaa, Kerava ja Sipoo. Alueella asuu noin 1 200 000 ihmistä.

Suunnittelu ja joukkoliikenteen järjestäminen tehdään yhdessä jäsenkuntien sekä niiden asukkaiden kanssa. Joukkoliikenteen tarjonnalla edistetään Helsingin seudun elinvoimaisuutta ja HSL:n strategisia tavoitteita. Joukkoliikenteen turvallisuus on yksi keskeisimmistä liikennepalveluiden kysyntään ja kulkutapaan vaikuttavista laatutekijöistä.

Toimiva joukkoliikennejärjestelmä kaikissa olosuhteissa

Liikkumisvapaus on yksi perusoikeuksista. Se on myös ihmisten, yritysten ja organisaatioiden toiminnan perusta. Joukkoliikenne kokonaisuutena on lisäksi osa yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria sekä eheän kaupunkirakenteen edellytys. Häiriöt joukkoliikenteessä heijastuvat nopeasti ja laajasti ihmisten arkeen sekä muualle yhteiskuntaan.

HSL:n visio vuoteen 2025 tähtää siihen, että joukkoliikenne on liikkumisen ykkösvalinta. Lisäksi nähdään, että Helsingin seutu on älykkään, kestävän ja turvallisen liikkumisen suunnannäyttäjä.

Joukkoliikennejärjestelmä ja -palvelut pyritään turvaamaan kaikissa oloissa; jokapäiväisissä häiriöissä, normaali- ja poikkeusolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. Varautumisen ja turvallisuustyön painopiste on selkeästi arjen jokapäiväisissä häiriöissä. Näitä ovat esimerkiksi häiriöt matkustajien tai joukkoliikennehenkilökunnan turvallisuudessa.

Turvallisuuden tunnetta mitataan tutkimuksilla

Käytännössä kaikilla HSL:n alueen ihmisillä on käsitys joukkoliikenteen turvallisuudesta. Käsitys voi perustua esimerkiksi omiin kokemuksiin, omiin havaintoihin sekä muilta ihmisiltä tai mediasta saatuihin tietoihin. On myös mahdollista, että matkustaminen metrotunnelissa maan alla voi itsessään aiheuttaa pelkoja. Turvallisuudentunne on myös henkilökohtainen asia. Esimerkiksi häiritsevä käyttäytyminen, joka toisessa ihmisessä aiheuttaa pelkoa, voi toisessa aiheuttaa kiusaantuneisuutta tai on pelkästään yhdentekevää. Onpa turvattomuuden kokemisen syy mikä tahansa, se on otettava vakavasti. Turvattomuuden tunne voi pahimmillaan johtaa siihen, että ihminen voi tietyssä tilanteessa välttää joukkoliikenteen käyttämistä.

HSL kartoittaa matkustajien kokemaa turvallisuutta useilla tutkimuksilla. Kolme kertaa vuodessa järjestettävä asiakastyytyväisyystutkimus on kohdistettu noin 25 000 matkustajalle. Kysely painottuu ruuhka-aikoihin ja -suuntiin. Kyselyn mukaan yli 87 % vastaajista kokee, että matkat sujuvat pääsääntöisesti ilman järjestyshäiriöitä. Matkustamisen kokee turvalliseksi noin 82 % vastaajista. Kysely on toteutettu vuodesta 2011, ja ihmisten kokema turvallisuus näyttää tutkimusaikana johdonmukaisesti parantuneen. Lautta ja linja-autot koetaan selvästi turvallisimmiksi välineiksi. Tähän vaikuttaa linja-autojen osalta se, että kuljettaja kohtaa kaikki matkustajat heidän noustessaan kyytiin ja tarkastaa matkalipun sekä usein myös matkustajan kunnon ja käyttäytymisen. Tällaista kontrollia ei ole niissä joukkoliikennevälineissä, joissa on käytössä niin sanottu avorahastus. Tällöin matkustajat voivat nousta välineeseen kuljettajan näkemättä ja jopa ilman matkalippua.

BEST-tutkimuksella puolestaan kartoitetaan asukkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikenteeseen. Tutkimus tehdään yhteismitallisena kaikissa osallistujakaupungeissa. Vuoden 2013 tutkimukseen osallistuivat Geneve, Helsinki, Kööpenhamina, Oslo, Tukholma ja Wien. Kyselyyn vastataan internetissä. Siihen vastaavat henkilöt voivat olla joukkoliikenteen käyttäjiä tai sellaisia, jotka eivät sitä käytä. Tutkimuksen turvallisuusarviointi muodostuu kolmesta väittämästä: "pysäkeillä ja asemilla on turvallista", "matkan aikana on turvallista" ja "liikenneonnettomuudet eivät pelota".

BEST-tutkimuksen mukaan 77 % Helsingin seudun vastaajista on tyytyväisiä joukkoliikenteen turvallisuuteen. Helsinki sijoittuu turvallisuusvertailussa kolmanneksi muiden kaupunkien joukossa.

Muilla tutkimuksilla on havaittu lisäksi, että turvattomuuden tunne lisääntyy liikuttaessa iltaisin ja öisin, erityisesti viikonloppuisin. Kuljettajille ja muulle joukkoliikennehenkilökunnalle suunnattujen kyselyjen tulokset vastaavat pääosin matkustajakyselyjen tuloksia. Tosin henkilökunnan turvattomuuden tunne liittyy usein haastavaan asiakaspalvelutilanteeseen.

Joukkoliikenteen turvallisuustilannetta mitataan tilastoilla

Miten sitten ihmisten kokema turvattomuus näkyy turvallisuuspoikkeamina? Onneksi hyvin huonosti. Tilastojen mukaan matkustaminen ja työskentely on erittäin turvallista, erityisesti kun turvallisuuspoikkeamien lukumäärä suhteutetaan matkustusmääriin. Lisäksi esimerkiksi joukkoliikennehenkilökuntaan kohdistettu väkivalta näyttää vähenevän. Turvallisuuspoikkeamia, kuten häiritsevää käytöstä, tapahtuu kaikkina vuorokaudenaikoina eikä niissä välttämättä ole löydettävissä säännönmukaisuutta.

Matkustajien toisiinsa kohdistamat väkivallanteot ovat erittäin harvinaisia yksittäistapauksia. Toisaalta yksikin koettu, nähty tai laajasti uutisoitu joukkoliikenteeseen liittyvä väkivallanteko voi tehdä merkityksettömäksi kaikki tilastojen osoittamat päinvastaiset tiedot. Tämä onkin turvallisuustyön ja riskienhallinnan jatkuva haaste. Turvajärjestelmien pitäisi onnistua estämään kaikki ei-toivotut tapahtumat, mutta yksikin toteutunut uhka voi antaa kuvan, että turvallisuuden resursointi, toimenpiteet ja järjestelmät ovat riittämättömiä.

Joukkoliikennehenkilökuntaan kohdistuva väkivalta ja uhkaukset liittyvät lähes aina matkalippujen myyntiin, niiden tarkastamiseen ja häiriökäyttäytymiseen puuttumiseen. Helsingin seudulla lähtee linja-auto lähtöpysäkiltä noin 20 000 kertaa vuorokaudessa. Kuljettajat kohtaavat väkivaltaa työssään noin 50 kertaa vuodessa. Pääsääntöisesti tapaukset ovat lieviä.

Helsingin seudun joukkoliikenteessä tarkastettiin vuonna 2013 yhteensä 3,6 miljoonaa matkalippua. Lippuja tarkastettiin ympäri vuoden seitsemänä päivänä viikossa kaikkina vuorokaudenaikoina. Vuonna 2013 matkalippujen tarkastajat joutuivat väkivallan kohteeksi noin 70 kertaa. Onneksi kuitenkin yleensä vältyttiin vakavilta seurauksilta. Sen sijaan konduktöörien ja matkalippujen tarkastajien päivittäiseen työhön voi valitettavasti sisältyä negatiivista suhtautumista ja kommentointia, kiusantekoa sekä uhkailua. Kiusantekoon on liitetty myös median käyttöä siten, että joukkoliikennehenkilökuntaa provosoidaan toimimaan. Tämä toiminta kuvataan ja esitetään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ilman, että näytettäisiin koko tapahtumaa.

Yhdyskuntarakenteen keskittyminen luo suuria toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa joukkoliikenne on yksi toimijoista. Asemia, terminaaleja ja pysäkkejä sijoitetaan esimerkiksi kauppakeskusten yhteyteen. Niissä on paljon ihmisiä houkuttelevia palveluja, kuten ravintolat. Poliisin ja turvapalveluyritysten tilastot osoittavat, että missä ihmiset kokoontuvat ja viettävät aikaansa, siellä myös tapahtuu turvallisuuspoikkeamia. Ne heijastuvat myös joukkoliikenteeseen. Toisaalta on huolehdittava asemien, terminaalien ja pysäkkien viihtyisyydestä sekä kunnosta.

Henkilökunnan oikeudet järjestyksenpitoon

Usein esitetään kysymys, mitkä ovat joukkoliikennehenkilökunnan velvollisuudet toimia turvallisuutta uhkaavassa tilanteessa. Lainsäädäntö lähtee siitä, että vastuu asiallisesta toiminnasta on matkustajilla. He eivät saa meluamalla tai muutoin käyttäytymisellään häiritä muita matkustajia eikä kuljettajaa. Matkustajien on lisäksi noudatettava sellaisia kuljettajan antamia määräyksiä, jotka ovat tarpeen järjestyksen tai turvallisuuden säilyttämiseksi. On myös säädetty, että päihdyttävän aineen nauttiminen on kiellettyä yleisellä paikalla ja julkisessa liikenteessä olevassa kulkuneuvossa.

Joukkoliikennehenkilökunnalle on velvollisuuksien sijaan säädetty järjestyksenpitoon liittyviä oikeuksia. Niitä ovat esimerkiksi oikeus evätä matkustajan kyytiin tulo, jos tämä on päihtynyt ja käyttäytyy väkivaltaisesti, uhkaavasti tai meluavasti sekä todennäköisesti aiheuttaa häiriötä tai vaaraa. Henkilökunnalla on lisäksi oikeus poistaa matkustaja, joka kielloista huolimatta on jatkanut häiritsevää käytöstään ja oikeus ottaa kiinni matkustaja, kunnes poistaminen on mahdollista. Lisäksi henkilökunnalla on oikeus pyytää kanssamatkustajaa avustamaan kiinniotossa, käyttää tarpeellisia voimakeinoja ja saada poliisilta virka-apua.

Monet tekijät vaikuttavat esimerkiksi kuljettajien ja konduktöörien järjestyksenpitoon joukkoliikennevälineissä. Eräs tärkeimmistä on matkustajien odotus siitä, että henkilökunta selvittäisi tilanteen. Tässä mielessä minimitaso on, että henkilökunta hälyttää apua paikalle, jos kokee, että omat ongelmanratkaisuvalmiudet eivät muuten ole riittävät. Tilanne, henkilöstön osaaminen ja kokemus sekä henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten häiritsevään käyttäytymiseen puututaan. Lisäksi työnantajan ohjeistus toimimisesta häiriötilanteessa määrittää henkilöstön toimintaa.

Turvallisuutta kehitetään pitkäjänteisellä yhteistyöllä

Helsingin seudun joukkoliikenteen turvallisuutta on kehitetty strategiatyön avulla 2000-luvun puolivälistä. Nykyinen joukkoliikenteen turvallisuusstrategia on laadittu vuosille 2012–2016. Kunnat, liikennöitsijät, joukkoliikenteen henkilöstöjärjestöt, Paikallisliikenneliitto sekä viranomaiset ja virastot osallistuvat turvallisuusstrategian ja aiesopimuksen laatimiseen sekä aiesopimuksen toimenpiteiden toteuttamiseen. Lisäksi joukkoliikenteen turvallisuus on tärkeässä osassa HSL:n jäsenkuntien turvallisuussuunnittelussa ja -työssä.

Joukkoliikenteen turvallisuusstrategian tavoitteet ovat yhteisiä kaikille työhön osallistuneille toimijoille. Turvallisuuden neljä toimintalinjaa ovat joukkoliikenteen henkilökunnan turvallisuus, matkustajien turvallisuus, omaisuuden turvallisuus ja joukkoliikenteen vaikutus yleiseen liikenneturvallisuuteen.

Joukkoliikenteen turvallisuusstrategian vaikuttavuutta seurataan yhtenäisillä, kaikki liikennemuodot kattavilla mittareilla. Mittariston avulla muodostetaan turvallisuuden tilannekuva, jota käytetään päätöksenteon tukena. Turvallisuutta tuottaviin ja lisääviin toimenpiteisiin käytetään miljoonia euroja vuodessa. Osa kustannuksista perustuu suoraan nykyisen aiesopimuksen toimenpiteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi: järjestyksenvalvojien tekemät matkalippujen laituri- ja porttitarkastukset, muutokset yöliikenteen rahastuksessa, järjestyksenvalvojien ja vartijoiden käyttö häiriöherkillä alueilla ja liikennevälineissä, henkilöstön koulutus, toiminnallinen kehittäminen sekä liikennevälineiden turvatekniikan kehittäminen. Esimerkkeinä turvatekniikasta voidaan mainita pysäkkijarru, joka estää autolla ajamisen ovien ollessa auki, ovien turvalaitteet, turvaohjaamo, alkolukko ja automaattinen palonsammutusjärjestelmä.

Strategiatyön ehkäpä paras saavutus on kuitenkin yhteisten hankkeiden myötä kehittynyt aito yhteistoiminta. Tästä on hyvänä esimerkkinä Liikenneviraston johdolla kehitettävä lähijunaliikennealueen turvavalvomo. Valvomoa kehitetään yhteistoiminnassa alueen kuntien, VR-yhtymän ja HSL:n kesken. Suunnitelmana on yhdistää alueen vartiointi- ja järjestyksenvalvontapalvelut yhden johdon alaisuudessa toimivaksi kokonaisuudeksi. Tulevaan turvavalvomoon on myös suunniteltu perustettavan tällä hetkellä puuttuva linja-autoliikenteen turvavalvomo.

Kovien turvallisuustoimenpiteiden lisäksi pyritään kehittämään joukkoliikenteen sosiaalista turvallisuutta esimerkiksi viestinnällä, erilaisilla kampanjoilla sekä antamalla matkustajille turvallisuuteen liittyviä ohjeita. Lisäksi asemat, terminaalit ja pysäkit pyritään suunnittelemaan viihtyisiksi ja pitämään huolta niiden siisteydestä sekä kunnossapidosta.

Kirjoittaja työskentelee Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymässä turvallisuusasiantuntijana.

 
Julkaistu 26.9.2014
Sivun alkuun |