Markku Heiskanen & Anni Lietonen

Euroopan rikokset selvitetty

Artikkelissa tarkastellaan henkirikoksia, pahoinpitelyitä ja raiskauksia sekä niiden rangaistuksia Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Euroopassa.

Syyskuussa julkistettu Euroopean Sourcebook of Crime and Criminal Justice Statistics 2014 sisältää tietoja 41 maasta vuosilta 2007–2011. Julkaisu kattaa poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten toiminnan, vangit ja vankeudelle vaihtoehtoiset rangaistukset. Lisäksi raportissa on tuloksia Euroopassa tehdyistä rikosuhritutkimuksista

Koska rikosten määrittely laissa sekä niiden tilastointi vaihtelevat eri maissa, tutkijaryhmä kehitti 22 rikokselle perusmääritelmät ja kuvaili millaiset teot kuuluvat kyseisen rikoksen piiriin sekä mitkä rajataan sen ulkopuolelle. Rikosten perusmääritelmiä ei kaikissa maissa pystytty seuraamaan tarkasti. Tällöin määritelmien erojen tunteminen auttaa taustoitettaessa rikoslukujen vaihteluja eri maiden välillä. Määritelmien yhtenäistämistavoitteista huolimatta maiden välille jää selkeitä eroja rikostasossa, joten tulkintaan tarvitaan maakohtaista erityistietoa. Siksi maiden välistä vertailua luotettavampaa on tarkastella niiden rikollisuudessa tapahtunutta kehitystä. Pitemmän aikavälin kehitystä voidaan seurata liittämällä tuoreen raportin tietoihin aikaisempien European Sourcebookien aineistoja. Niitä on saatavissa vuodesta 1995 alkaen.

Tarkastelemme tässä kahta teemaa, poliisin tietoon tullutta rikollisuutta ja tuomioistuimissa määrättyjä rangaistuksia. Olemme valinneet kolme perinteistä väkivaltarikosta: henkirikokset, pahoinpitelyt ja raiskaukset. Niiden trendit on kuvattu kaikkia Euroopan maita sekä Suomea, Ruotsia ja Viroa koskien.

Rikokset poliisitilastoissa

Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden merkitys rikollisuuden kuvaajana kasvaa, sillä kansainvälinen rikosuhritutkimus on vastatuulessa Euroopan parlamentin evättyä rahoituksen EU:n tilastoviraston pitkään valmistelemalta hankkeelta. Poliisitilasto on myös muuttunut kiinnostavammaksi, kun sen kuvaamiin rikoksiin on lisätty enemmän taustatietoja (mm. uhrin sukupuoli ja ikä). Silti on syytä muistaa, että poliisitilasto kuvaa poliisin toimintaa ja vain osa tapahtuneista rikoksista ilmoitetaan poliisille.

Henkirikokset ovat vähentyneet Suomessa huomattavasti vuodesta 1995, mutta ne ovat vähentyneet muissakin Euroopan maissa (kuvio 1) eli olemme edelleen Euroopan keskiarvon yläpuolella. Vuonna 2012 henkirikosten määrä on Suomessa jälleen pudonnut tuntuvasti (25 tapausta). Ruotsissa henkirikoksia tehdään vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Virossa henkirikosluvut ovat Euroopan huippua nopeasta laskusta huolimatta.

Kuvio 1. Henkirikokset 100 000 asukasta kohti Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Euroopassa vuosina 1995–2011.

Pahoinpitelylle on vaikea löytää yhtenäistä tilastointiperustetta, koska monissa maissa edellytetään fyysisen vamman syntymistä, jotta poliisi kirjaa tapauksen pahoinpitelyksi. Suomessa näin ei ole vaan teko arvioidaan kokonaisuutena. Määrittelyerojen voitaisiin ajatella olevan pahoinpitelyjen tasoerojen taustalla (esim. lievien pahoinpitelyjen kirjaamisessa), mutta tilanne on sama myös törkeissä pahoinpitelyissä: nekin ovat Suomessa selvästi Euroopan maiden keskiarvon yläpuolella. Virossa tapahtunut pahoinpitelyjen kasvu 2004 alkaen johtuu lainmuutoksesta; aikaisimmin siellä tilastoitiin vain törkeät pahoinpitelyt.

Kuvio 2. Pahoinpitelyt 100 000 asukasta kohti vertailumaissa vuosina 1995–2011.

Suomessa raiskauksia tulee poliisin tietoon useammin kuin Euroopassa keskimäärin ja tapaukset ovat kasvussa. Ruotsissa raiskausten määrä suhteessa väkilukuun on Euroopan korkein. Vertailua hankaloittaa se, että ilman pakottamista tapahtunut sukupuoliyhteys lapsen kanssa on Ruotsin luvuissa laskettu raiskaukseksi, kun taas useimmat muut Euroopan maat ovat tältä osin seuranneet Sourcebookin standardimääritelmää. Poliisin tilastoimien raiskausten kasvu Ruotsissa 2000-luvun puolivälistä lähtien johtuu osin lainmuutoksesta: mm. seksuaalinen hyväksikäyttö liitettiin raiskaus-nimikkeen alle.

Kuvio 3. Raiskaukset 100 000 asukasta kohti vertailumaissa vuosina 1995–2011.

Tuomioissa eroja

Tuomiot on kuviossa 4 jaettu neljään päärangaistuslajiin: ehdottomiin ja ehdollisiin vankeusrangaistuksiin, muihin vapaudessa suoritettaviin rangaistuksiin ja sakkoihin. Viron kohdalla jako ei ollut mahdollinen, joten kuviossa esitetään vain kaikkien tuomioiden määrä.

Suomessa tuomioistuinten langettamien tuomioiden määrä on Euroopan korkeimpia (yhteensä 3851 tuomiota 100 000 asukasta kohti vuonna 2010). Tämä johtuu suurelta osin siitä, että Suomessa on muita Euroopan maita enemmän liikennerikos- ja varkaustuomioita. Maiden välisiä eroja voidaan myös selittää mm. erilaisilla rikosmääritelmillä sekä rikosprosessiin liittyvillä yksityiskohdilla. Maasta riippuen rikoksentekijä voidaan tuomita joko oikeudessa tai hänelle voidaan langettaa yhdyskuntaseuraamuksia ja sakkoja myös poliisin, syyttäjän tai muun viranomaisen toimesta.

Suomessa 96 prosenttia henkirikosten tekijöistä tuomittiin ehdottomaan vankeuteen. Kymmenen Euroopan maan keskiarvo oli 95 prosenttia.

Joka kymmenes pahoinpitelytuomio Suomessa johti ehdottomaan vankeusrangaistukseen, ja tuomioista 23 prosenttia oli ehdollisia. 62 prosenttia pahoinpitelyistä rangaistiin sakoilla ja neljä prosenttia tuomittiin yhdyskuntapalveluun (kuuluu muihin rangaistuksiin kuviossa 4). Ruotsissa sovelletaan kovempia käytäntöjä, sillä 18 prosenttia tuomittiin ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja vain 12 prosenttia on päässyt sakoilla. Ruotsissa käytetään useammin muita vapaudessa suoritettavia rangaistuksia kuin Suomessa.

Kuvio 4. Tuomioistuimissa määrätyt rangaistukset pahoinpitelyissä 100 000 asukasta kohti Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Euroopassa vuonna 2010.

Suomessa oli vuonna 2010 raiskauksesta tuomittuja 1,8 henkeä 100 000 asukasta kohti. Tämä oli lähellä Euroopan keskiarvoa. Rangaistuksissa on eroja Euroopan maihin ja Ruotsiin verrattuna (kuvio 5). Suomessa puolet tuomioista oli ehdollisia ja 47 prosenttia ehdottomia vankeusrangaistuksia. Kaksi prosenttia tuomittiin sakkoihin ja yksi prosentti yhdyskuntapalveluun. Ruotsissa raiskauksista tuomittujen määrä on kaksinkertainen ja ehdottomien vankeusrangaistuksien osuus 87 prosenttia.

Kuvio 5. Tuomioistuimissa määrätyt rangaistukset raiskauksissa 100 000 asukasta kohti Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Euroopassa vuonna 2010.

Väkivaltarikoksista tuomituista valtaosa on miehiä: Suomessa vuonna 2010 henkirikoksista tuomituista 90,5 prosenttia oli miehiä (Euroopan maiden mediaani 92,4 %), pahoinpitelyistä 91,5 prosenttia (EU:ssa 91,6 %), raiskauksissa kaikki tuomitut olivat miehiä (EU:ssa miehiä oli 99,3 %).

Ehdonalaisten tuomioiden valvonta ja muu seuranta

Uudessa Sourcebookissa on edeltäjäänsä verrattuna yksityiskohtaisempaa tietoa ehdonalaisvapauden valvonnasta. Valvontaan asetettujen henkilöiden määrät 100 000 asukasta kohti vuonna 2010 vaihtelevat huomattavasti (Suomessa 70, Ruotsissa 146, Virossa 565, EU keskimäärin 157). Tämä kertoo siitä, että Euroopan maiden välillä on huomattavia eroja niin ehdonalaisvalvonnan määritelmissä kuin sen soveltamisessa.

Valvonta liittyy Euroopassa useimmiten ehdollisen vankeusrangaistuksen valvontaan sekä yhdyskuntapalveluun. Euroopan maissa tilastoidaan ehdonalaistuomioita eri tavoin, joten maiden välistä vertailua on vaikea tehdä.

Sähköinen valvonta on kasvattanut suosiotaan Euroopassa 1990-luvulta lähtien. Datan saatavuus oli silti vielä heikkoa, sillä vain 15 Euroopan maasta oli mahdollista kerätä tietoja. Suomesta tietoja ei saatu, sillä laki elektronisesta seurannasta tuli voimaan 2011.

Lähde: Marcelo F. Aebi, Galma Akdeniz, Gordon Barclay, Claudia Campistol, Stefano Caneppele, Beata Gruszczyńska, Stefan Harrendorf, Markku Heiskanen, Vasilika Hysi, Jörg-Martin Jehle, Anniina Jokinen, Annie Kensey, Martin Killias, Chris G. Lewis, Ernesto Savona, Paul Smit, Rannveig Þórisdóttir: European Sourcebook of Crime and Criminal Justice Statistics 2014.Fifth edition. HEUNI Publication Series No. 80. www.heuni.fi .

Kirjoittajat työskentelevät YK:n yhteydessä toimivassa Euroopan kriminaalipolitiikan instituutissa (HEUNI).

 
Julkaistu 26.9.2014
Sivun alkuun |