Haaste 3/2014

Teemana liikenne

Artikkelit

Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvaisen mielestä liikennerikosten ehkäisyssä tarvitaan toimivaa lainsäädäntöä ja sen tueksi uskottavaa valvontaa ja elävää viestintää. Uusi tekniikka tarjoaa liikenneturvallisuustyölle paljon mahdollisuuksia, mutta myös lainsäädännön pitää pysyä kehityksessä mukana, jotta nämä mahdollisuudet saadaan käyttöön.

Liikennepolitiikalla tavoitellaan ensinnäkin turvallisempaa liikennettä eli vähemmän kuolleita ja vammautuneita liikenteessä. Tämä tavoite on keskeinen myös rikospolitiikassa ja rikosoikeudessa. Myös ympäristöhaittojen vähentämisellä on liittymäkohtia rikosoikeuteen. Kolmantena liikennepolitiikan tavoitteena on ihmisten liikkumisoikeuden turvaaminen. Tässäkin rikosoikeus voi olla liikennepolitiikan tukena. Neljäs liikennepolitiikan tavoite, Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen, liittyy liikennerikospolitiikkaan lähinnä työturvallisuuden ja työaikojen valvonnan alueella.

Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla on käynnistetty syksyllä 2013 tieliikennelainsäädännön uudistamishanke. Vuosien mittaan on tullut selväksi, että lainsäädäntökokonaisuus on paikoitellen vanhentunut. Välttämättömäksi on tullut sääntelyn arvioiminen uuden perustuslain jälkeisessä tilanteessa. Vuosina 1983–2012 tieliikennelakiin on tehty lähes 80 muutosta ja sen nojalla on annettu yli 40 säädöstä.

Alkoholin käyttö liikenteessä on monisyisempi asia kuin vain rangaistavan alkoholipitoisuusrajan määrittely. On analysoitava rattijuopumuksen yleisyyttä ja ilmaantuvuutta sekä siihen syyllistyvien ja rikoksen uusivien erityispiirteitä sekä tarkasteltava rattijuopumuksen valvontaa, seuraamuksia ja kustannuksia.

Yksi rangaistustuomio siihen liitettyine ajokieltoineen riittää opetukseksi monille rattijuopumusrikoksiin syyllistyneille. Toisaalta uusijoidenkin määrä on suuri, samoin ajokiellon rikkojien. Tuomittu ehdoton vankeusrangaistus estää rattijuopumusrikoksen uusimisen, mutta vain rangaistuksen täytäntöönpanon ajan. Muut rangaistuslajit ovat tässä suhteessa vielä tehottomampia. Alkolukko puolestaan estää kuljettamasta vain sitä ajoneuvoa, johon laite on asennettu. Lisätehoa uusintarikollisuuden estämiseen tuo menettämisseuraamus.

Onko humalassa ajaminen rangaistuskäytännön valossa moitittavampaa kuin liikenneturvallisuuden vaarantaminen?

Nuorten rattijuopumukset nousevat usein esiin, kun pohditaan tieliikenteen turvallisuutta. Tie selväksi -toimintamallin ideana on tarjota alle 25-vuotiaille rattijuopumuksesta kiinnijääneille tukea ja ohjausta matalan kynnyksen ja nopean puuttumisen periaatteilla. Toimintamallissa poliisi ja sosiaali- ja terveystoimi tekevät yhteistyötä päihdeongelmien ehkäisemiseksi ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi mini-intervention keinoin.

Liikennelääketieteen professori Timo Tervo toivoo lääkäreiden puuttuvan rohkeammin potilaansa ajokykyyn. Ajoterveysvalvontaan tarvitaan lisää velvoittavuutta ja tueksi ilmoitusrekisteriä. Myös lääkärien koulutusta ajoterveysasioissa pitäisi lisätä.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on tieliikenneturvallisuuden keskikastissa kuolemien suhteellisella määrällä mitattuna. Ruotsi sen sijaan oli tällä perusteella edelleen Euroopan turvallisin maa vuonna 2013. Ruotsissa on liikenneturvallisuuden suhteen "nollavisio".

Liikennevahinkolautakunta antaa yleisluontoisia soveltamisohjeita ja yksittäisissä liikennevahinkojen korvausasioissa lausuntoja vahinkoa kärsineiden ja liikennevakuutusyhtiöiden pyynnöstä.

Yhteistyö eri jäsenmaiden kanssa lähtenyt vaihtelevasti käyntiin

Turvallisuussuunnittelu on synnyttänyt aitoa yhteistoimintaa

Kirjoitukseen on koottu esimerkkejä ja nettivinkkejä asukkaiden osallistumistavoista ympäristönsä suunnitteluun ja rikoksentorjuntanäkökulmien ottamisesta huomioon kaupunkisuunnittelussa.

Artikkelissa tarkastellaan henkirikoksia, pahoinpitelyitä ja raiskauksia sekä niiden rangaistuksia Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Euroopassa.

Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan, miten tieliikenteen kiertoliittymä liittyy rikosten tilannetorjuntaan. Rikosten sosiaaliselle ehkäisemisellä ja tilannetorjunnalla on enemmän kosketuspintaa kuin usein ajatellaan.

Kriminologia-palstalla tarkastellaan tällä kertaa feminististä väkivaltatutkimusta.

 
Julkaistu 26.9.2014
Sivun alkuun |