Matti Rinne

Talousrikollisuuden torjunta poliisissa

Talousrikostorjunnan tehostaminen ja harmaan talouden torjuminen on jo vuosia ollut osa valtioneuvoston pitkäaikaista suunnitelmallista toimintaa. Tällä hetkellä toteutetaan järjestyksessään jo kuudetta talousrikosohjelmaa. Ohjelma kattaa vuodet 2012–2015.

Ohjelman nimeksi on annettu Tehostettu harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelma vuosille 2012–2015, mutta käytännössä se jatkaa aikaisempien talousrikollisuuden ja harmaan talouden ohjelmien linjoilla. Ohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että entistä suurempi osa talousrikollisuudesta saadaan viranomaisten tietoon, talousrikoksia kyetään aiempaa paremmin jo ennakolta torjumaan, talousrikosten kokonaismäärä vähenee ja koko rikosprosessiin kuluvaa aikaa saadaan merkittävästi lyhennettyä. Lisäksi viranomaisille on asetettu merkittävä haltuun/takaisinsaatuun rikoshyötyyn liittyvä tavoite.

Harmaalla taloudella tarkoitetaan sinänsä laillista taloudellista toimintaa, joka tapahtuu viranomaisilta salassa tai josta saatu tulo salataan siitä menevien verojen ja maksujen välttämiseksi. Harmaan talouden uhreina ovat usein yhteiskunta ja yhteiskunnan käytössä olevat varat. Sen välillisiä uhreja ovat kansalaiset ja sellaiset yritykset, jotka toimivat laillisesti. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuonna 2010 teettämän tutkimuksen mukaan verotarkastuksiin perustuvalla laskentamenetelmällä Suomen harmaan talouden laajuus olisi ollut 10–14 miljardia euroa vuonna 2008. Se vastaa 5,5–7,5 % bruttokansantuotteesta, joka tarkoittaa 4–6 miljardin euron vuosittaisia verojen ja maksujen tappioita.

Viranomaisyhteistyötä kehitetään

Poliisille tehdään vuosittain noin 1700 talousrikoksiksi luokiteltua rikosilmoitusta. Rikosilmoituksissa esiintyneistä yrityksistä, joiden toiminnan yhteydessä epäillyt rikokset olivat tapahtuneet, suurin osa toimi rakennusalalla. Rakennusalalla myös harmaan talouden osuus on merkittävä. Aiemmin mainitun Eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämän tutkimuksen mukaan pelkästään arvonlisäveromenetykset harmaan talouden seurauksena olivat vuonna 2010 rakennusalalla 265 miljoonaa euroa.

Poliisi kykenee vuosittain päättämään noin 1500–1600 talousrikosjuttua, mutta uusien ilmoitusten vuoksi rikosilmoitusten kokonaismäärä pysyy hieman vajaan kahdentuhannen jutun tienoilla.

Poliisissa toimii noin 500 talousrikoksiin erikoistunutta rikostutkijaa – osa taktisen tutkinnan, osa tiedustelun ja osa rikoshyödyn jäljittämistehtävissä. Rikoshyödyn haltuun saaminen onkin yksi parhaista keinoista vaikuttaa talousrikollisuuteen: yritetään tutkia jutut niin, että rikoksentekijä ei ainakaan hyödy teostaan. Vuosittain poliisi kykenee saamaan haltuun rikoshyötyä keskimäärin noin 35 miljoonan euron verran.

Eräänä keskeisimmistä kehittämiskohteista on ollut jatkuva viranomaisyhteistyö. Erityisesti talousrikosten tutkinnan suunnitteluun yhdessä syyttäjien kanssa on panostettu. Yhteistyö syyttäjien kanssa toimii mutkattomasti. Suunnitteluvaiheessa on keskeistä luoda yhteinen käsitys siitä, mitä rikoksia tutkitaan ja ketkä mahdollisesti ovat epäillyn asemassa, ketkä todistajien asemassa jne. Lisäksi luodaan yhteinen käsitys ja linja siitä, kuinka laajasti mikäkin epäilty rikos tutkitaan.

Valistuskampanja jatkuu

Pelkästään jälkikäteisellä vaikuttamisella ei kuitenkaan yksistään kyetä vaikuttamaan talousrikostorjunnan tasoon ja tuloksiin. Tämän vuoksi on käynnistetty laajapohjainen valistuskampanja, jota jatketaan edelleen. Mukana on poliisin lisäksi 23 muuta tahoa: ministeriöittä, keskusvirastoja, työntekijä- ja työnantajajärjestöjä, edunvalvontayhteisöjä jne. Harmaa talous – musta tulevaisuus -kampanja on saanut erittäin positiivisen vastaanoton. Siihen liittyy jatkuva seurantatutkimus, jonka tulokset ovat rohkaisevia.

Kampanjaan liittyy myös oppilaitosyhteistyö. Kampanjan yhteydessä yhdessä Opetushallituksen kanssa on luotu opetuspaketti, joka pyritään kaikkialla esittämään yhdenmukaisesti. Luennoitsijat ovat poliiseja ja tullimiehiä. Kouluissa opetustapahtumiin on suhtauduttu erittäin hyvin ja nuoret ovat aidosti kiinnostuneita harmaasta taloudesta, talousrikollisuudesta ja niiden ilmenemismuodoista.

Kaiken kaikkiaan harmaan talouden torjunta on nykyhallituksen toimien ansiosta saanut selkeän piristysruiskeen ja viranomaistahot pyrkivät nyt puolestaan vastaamaan esitettyihin tavoitteisiin.

Kirjoittaja on poliisitarkastaja Poliisihallituksessa.

LÄHTEITÄ:

Hirvonen, M. & Lith, P. & Walden, R. (2010) Suomen kansainvälistyvä harmaa talous, Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2010.

Hakamo, Jauhiainen, Alvesalo, Virta (2009) Talousrikokset rikosprosessissa, Poliisiammattikorkeakoulu.

HAASTE 3/2013

 
Julkaistu 27.9.2013
Sivun alkuun |