Markku Ranta-aho

Tahrat pois rahasta

Katsaus rahanpesulainsäädäntöön ja -rikollisuuteen

Ensimmäinen rahanpesulaki tuli voimaan vuonna 1998. Silloin perustettiin myös Keskusrikospoliisin yhteyteen rahanpesun selvittelykeskus. Sen merkittävä tehtävä on ilmoitusvelvollisilta tulevien, epäilyttäviä liiketoimia koskevien ilmoitusten vastaanottaminen, analysoiminen ja tarvittaessa tutkintaan saattaminen. Koska rahanpesun selvittelykeskus on osa poliisia, se voi suorittaa tutkintaa myös itsenäisesti.

Vuoteen 2003 rahanpesu oli kriminalisoitu kätkemisrikoksena, joka usein oli rikoksella saadun omaisuuden piilottamista siten, etteivät viranomaiset sitä löytäisi ja että rikoksen tekijä voisi käyttää sitä itse hyödykseen. Kyse oli ns. liitännäisrikoksesta, joka ei ollut rangaistavaa päärikoksen tekijälle, mutta oli sitä kuitenkin sellaiselle tekijälle, joka ei ollut osallisena siihen rikolliseen tekoon, jolla omaisuutta oli saatu. Rahanpesurikokset lisättiin rikoslakiin vuonna 2003 ja mukaan otettiin myös harvinainen salahanketta koskeva tekomuoto, salahanke törkeän rahanpesun tekemiseksi(8 §).

Uusi rahanpesulaki tuli voimaan 2008. Lain soveltamisalaa laajennettiin ja ilmoitusvelvollisia lisättiin huomattavasti. Esimerkiksi ilmoitusvelvollisiksi tulivat kaikki sellaiset liike- ja ammattitoimintana tavaroita myyvät ja välittävät siltä osin kuin maksu vastaanotetaan käteisenä joko yhtenä tai toisiinsa kytkeytyvinä vähintään 15 000 euron suorituksina. Uudessa laissa täsmennettiin rahanpesun selvittelykeskuksen toimivaltuuksia, sille annettiin mm. oikeus keskeyttää liiketoimi viiden arkipäivän ajaksi myös ulkomaisen viranomaisen pyynnöstä.

Toukokuussa 2012 tuli voimaan merkittävä rikoslain muutos. Rahanpesua käsittelevän 32 luvun 11 §:ää muutettiin siten, että ns. itsepesu tuli rangaistavaksi törkeän rahanpesun osalta. Itsepesulla tarkoitetaan sitä, että alkurikoksen tekijä tai siihen osallinen tekee teon, joka täyttää (törkeän) rahanpesurikoksen tunnusmerkistön. Tämä on selvä poikkeus aiempaan ajatteluun rankaisemattomasta jälkiteosta. Muutos on tervetullut, sillä se mahdollistaa entistä tehokkaamman puuttumisen sellaisiin rikoksiin, joissa rahanpesu muodostaa tekojen jatkuvuus ja suunnitelmallisuus huomioon ottaen kokonaisuudesta olennaisimman ja moitittavimman osan. Nyt siis alkurikoksen tekijäkin voi joutua vastuuseen rahanpesurikoksesta.

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa säädellään myös EU:n tasolla ja parhaillaan on käynnissä 4. rahanpesudirektiivin säätämisprosessi. FATF (Financial Action Task Force on Money Laundering and Terrorism Financing) on uudistanut suosituksensa ja ne otetaan huomioon myös direktiivissä. Tämä tulee vuoden tai kahden kuluttua vaikuttamaan suoraan kotimaiseen lainsäädäntöömme ja mm. rahanpesulakia joudutaan tarkastelemaan kokonaisuudessaan uudelleen.

Terrorismin rahoittamisen torjunta

Vuonna 2013 tuli voimaan laki varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi (325/2013). Sen mukaan pidättämiseen oikeutetun virkamiehen tai syyttäjän on tehtävä laissa mainituissa tapauksissa ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle. Päätöksen varojen jäädyttämisestä tekee Keskusrikospoliisi laissa mainittujen edellytysten täyttyessä. Tämä päätös koskee kohteen kaikkia varoja. Laissa kuvattu menettely poikkeaa poliisin ja rahanpesun selvittelykeskuksen normaalista toiminnasta, sillä kyse on hallinnollisesta päätöksestä, joka kuitenkin käytännössä perustuu epäiltyyn terroristiseen rikokseen.

Terrorismin rahoitukseen liittyviä tapauksia on Suomessa paljastunut hyvin vähän ja vain yksi on edennyt tällä nimikkeellä esitutkintaan. Rahanpesun selvittelykeskus ottaa vastaan vuosittain vajaan kymmenen sellaista ilmoitusta, joiden ilmoittaja epäilee liittyvän terrorismiin ja sen rahoittamiseen. Suurin osa näistä koskee ns. pakotelistaosumia.

Rahanpesu on kotikutoista ja kansainvälistä toimintaa

Rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen ovat kansainvälistä rikollisuutta ja tiedonvaihto muiden valtioiden vastaavien yksiköiden kanssa on päivittäistä. Rahanpesun selvittelykeskuksilla on käytössään omat suojatut tietoliikenneyhteydet, joilla ei ole muita käyttäjiä. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvää tietoa välitetään oma-aloitteisesti silloin, kun havaitaan toiseen valtioon kytkeytyviä seikkoja tai kun jokin toinen valtio tarvitsee omiin selvityksiinsä tietoa Suomen rahanpesun selvittelykeskukselta.

Suomessa kansalaisille näkyvimpiä rahanpesun ilmiöitä ovat erilaiset, erityisesti sähköisesti leviävät kirjeet, joissa eri syihin vedoten pyydetään lähettämään rahaa. Rakkauskirjeet, lotto- tai arvontavoitot tai pyynnöt käyttää jonkun pankkitiliä suurten rahasummien siirtelyyn ovat tyypillisimpiä tapauksia. Toinen jo pitkään pinnalla ollut tapa rahanpesuun on ns. muulien käyttö. Tällaisissa tapauksissa esimerkiksi internetin välityksellä tarjotaan yksityishenkilöille työtä, jonka pääasiallisena sisältönä on ottaa vastaan rahalähetyksiä omalle tilille ja sitten saatujen ohjeiden mukaisesti jatkolähettää varoja muualle, yleensä ulkomaille. Taustalla on tavallisesti ulkomailla tapahtunut rikos, joka voi olla vaikkapa phishing-ilmiöön liittyvä petos. Siinä kalastellaan yksittäisen henkilöiden ja mahdollisesti myös yritysten pankkitilitietoja ja siirretään varoja eri maiden kautta, muuleja hyväksi käyttämällä, useidenkin välikäsien kautta lopullisille hyötyjille jonnekin päin maailmaa. Suomesta varoja on siirretty esimerkiksi entisiin Itä-blokin maihin. Taustalla on ajatus pienistä puroista, joista kehittyy suuria virtoja. Yksittäiset rahansiirrot eivät ole rahamäärältään kovin suuria, sillä tarkoituksena on pysytellä summissa, joita ilmoitusvelvolliset eivät huomaisi tai jotka muutoin eivät kiinnittäisi viranomaisten huomiota. Suomessa rahamuuleja on tuomittu jopa törkeästä rahanpesusta.

Suomen kautta kulkee varsin huomattaviakin rahasummia, joiden alkuperä on ulkomailla ja myös määränpää jossain veroparatiisissa. Näille rahojen siirroille ei ole nähtävissä minkäänlaista liiketaloudellista perustetta ja kun rahanpesuepäilyt heräävät, kansainvälisellä yhteistyöllä pyritään selvittämään varojen alkuperän laillisuus tai mahdolliset taustalla olevat rikokset. Summat voivat liikkua jopa sadoissa miljoonissa, ei välttämättä yhdellä kerralla, vaan pitkän ajan kuluessa tehtyinä transaktioina. Ongelmallisinta on saada ulkomailta riittävän nopeasti tietoa varojen mahdollisesta rikollisesta alkuperästä, jotta asiaan ehdittäisiin puuttua ja varojen siirrot pysäyttää.

Ilmoitusmäärät kasvussa

Rahanpesun selvittelykeskuksen tietojärjestelmä uusittiin vuonna 2011 ja uusi ohjelmisto tuottaa aiemmasta poikkeavaa tilastotietoa. Kun aiemmin jokainen epäilyttävä liiketoimi (transaktio) kirjautui yhtenä tapahtumana, niitä kirjattiin vuositasolla noin 30 000. Nyt yksi saapuva ilmoitus saattaa sisältää satoja transaktioita ja niiden määrä nousi vuonna 2012 merkittävästi. Suuntaus näyttää jatkuvan ja vuonna 2013 ilmoitusten sisältämien transaktioiden määrä tulee lisääntymään huomattavasti. Myös ilmoitusten määrä on kovassa kasvussa. Saapuvista ilmoituksista rahanpesun selvittelykeskus on siirtänyt omien selvitystensä jälkeen noin 10–20 prosenttia jollekin poliisin yksikölle tutkittavaksi. Ilmoitusten sisältämien transaktioiden määrän voimakkaan kasvun johdosta prosenttiosuus on pienentynyt huomattavasti vuonna 2012.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen ja selvittäminen ovat keskeisiä toimenpiteitä rikostorjunnassa kansallisesti ja kansainvälisesti. Terrorismin torjunnassa rahoitus on keskiössä, sillä terroristinen toiminta edellyttää varoja. Rahanpesua selvittämällä voidaan torjua rikollisuutta laajalla rintamalla, sillä millä tahansa rikoksella hankittua hyötyä voidaan pestä. Tavallisimmin rahanpesu yhdistetään huumausaine- tai talousrikollisuuteen, ja tämä näkyy myös tilastoista.

Rahanpesun selvittelykeskus julkaisee vuosittain kertomuksen toiminnastaan. Se on luettavissa osoitteessa www.rahanpesu.fi . Muita julkaisuja ovat "Rahanpesurikokset oikeuskäytännössä" ja "Rahanpesun torjunnan parhaat käytänteet".

Kirjoittaja on Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskuksen johtaja.

HAASTE 3/2013

 
Julkaistu 27.9.2013
Sivun alkuun |