Painetun lehden sisällysluettelo

Pääkirjoitus Juha Kääriäinen: HARMAAN TALOUDEN HAASTEET s. 3

HARMAA TALOUS MAKSAA MONIN TAVOIN YHTEISKUNNALLE s. 4
Riikka Kostiainen
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana verotusneuvos Markku Hirvonen. Hän pitää hyvänä, että hallituksen talousrikosohjelmat ovat tuoneet jatkuvuutta harmaan talouden torjuntaan, mutta intensiteetissä on ollut selvää vaihtelua. Laman aikana torjuntaan kiinnitetään huomiota, mutta nousukauden tullen se tahtoo unohtua.

VAIN OSA RIKOSTEN KUSTANNUKSISTA VALTION BUDJETISSA s. 7
Ville Hinkkanen
Rikollisuus aiheuttaa yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen Rikollisuustilannekatsauksen mukaan rikollisuuden kontrollijärjestelmän nettokustannukset valtiolle ovat tänä vuonna noin 1,7 miljardia euroa. Rikollisuuden seurausten ja niihin varautumisen kustannukset ovat puolestaan vähintään 11 miljardia euroa.

TALOUSTIETEEN MENETELMÄT RIKOLLISUUDEN TUTKIMISESSA s. 10
Anssi Keinänen
Artikkelissa käydään läpi, millaista on taloustieteellinen ajattelutapa rikosoikeudesta, rikollisen käyttäytymisestä ja kriminaalipolitiikasta. Sekä taloustieteilijät että oikeustieteilijät ovat asettaneet kriminaalipolitiikan tavoitteeksi rikollisuuden kustannusten minimoinnin.

1990-LUVUN LAMA, RIKOLLISUUS JA VAIKUTUKSET RANGAISTUKSIIN s. 13
Olavi Kaukonen
Talouden nousukaudella rekisteröidyt sosiaaliset ongelmat ja haitat pääsääntöisesti lisääntyvät ja laskukaudella vähenevät. Yhteys ei ole aivan suoraviivainen, ja tästä yleistyksestä on myös poikkeuksia. Poikkeuksellisen syvästä 1990-luvun taloudellisesta lamasta on tehty yllättävän vähän kokonaisanalyysia rikollisuuden ja kriminaalipolitiikan näkökulmasta.

TALOUSRIKOSVANKIEN UUSINTARIKOLLISUUS s. 16
Toni Laaksonen
Rikosseuraamusalan tutkimushankkeessa selvitetään talousrikosvankien uusintarikollisuutta ja uusimisriskitekijöitä. Neljän vuoden seuranta-ajalla 13 % talousrikosvangeista sai tuomion uudesta rikoksesta, kun verrokeista uusi 43 %. Talousrikosvankien matalaa uusimisastetta voi pitkälti selittää mm. päihdeongelman ja psykopatiapiirteiden merkitsevästi vähäisempi esiintyvyys.

KASVAVAT OSAAMISVAATIMUKSET TALOUSRIKOSTUTKINNASSA s. 19
Vesa Muttilainen & Terhi Kankaanranta
Talousrikollisuuteen sisältyy laaja valikoima rikosilmiöitä, ja uusia tulee jatkuvasti esille. Poliisin talousrikostutkintaan tulevat jutut ovat usein monimutkaisia ja siksi työläitä käsitellä. Muun muassa näistä syistä tutkintatyö edellyttää monipuolista osaamista, hyvää motivaatiota ja jatkuvaa koulutusta.

TALOUSRIKOLLISUUDEN TORJUNTA POLIISISSA s. 21
Matti Rinne
Pelkästään jälkikäteisellä vaikuttamisella ei kyetä vaikuttamaan talousrikostorjunnan tasoon ja tuloksiin. Tämän vuoksi on käynnistetty myös laajapohjainen valistuskampanja.

TAHRAT POIS RAHASTA s. 22
Markku Ranta-aho
Artikkelissa käsitellään rahanpesulainsäädäntöä ja -rikollisuutta. Rahanpesua selvittämällä voidaan torjua rikollisuutta laajalla rintamalla, sillä millä tahansa rikoksella saatua hyötyä voidaan pestä.

KORRUPTIO VAATII HUOMIOTA s. 24
Juha Keränen
Suomessa etenee rikostilastojen mukaan vuosittain vain hyvin vähän korruptiotapauksia oikeuskäsittelyyn. Vähäisistä juttumääristä huolimatta meillä korruption torjunnassa on useita asioita, joita on tarpeen kehittää.

YMPÄRISTÖRIKOLLISUUS TALOUSRIKOLLISUUDEN MUOTONA s. 26
Iina Sahramäki
Poliisiammattikorkeakouluntutkimushankkeessa "Ympäristörikollisuuden torjunta ja valvonta – viranomaisprosessin haasteet ja mahdollisuudet" on haastateltu kuntien ympäristövalvontaviranomaisia, ELY-keskuksen ympäristövastuualueen virkamiehiä, poliiseja ja syyttäjiä. Ympäristörikollisuus on vaikeasti sovitettavissa perinteisen talousrikollisuuden raameihin.

Tullirikoksia ennätysmäärä s. 27
Järjestäytynyt petosrikollisuus kasvussa s. 27

RUSINAT PULLASTA s. 28
Natalia Ollus & Anne Alvesalo-Kuusi
Artikkelissa tarkastellaan ihmiskauppaa, ulkomaista työvoimaa ja talousrikollisuutta rikoksentorjuntaohjelmissa ja politiikka-asiakirjoissa 1995–2012. Hallitusasiakirjoissa korostuu tarve turvata Suomen työmarkkinat, valtion verotulot sekä yritysten terve kilpailu. Ulkomainen työvoima nähdään hyödykkeenä, joka ei saa uhata Suomen työmarkkinoita. Kontrolliviranomaiset näyttävät olevan ristitulessa eri intressien ja tavoitteiden välissä. Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö, erityisesti osana harmaata taloutta ja talousrikollisuutta, nähdään uhkana koko yhteiskunnalle, mutta kontrolli kohdistuu ensisijaisesti valtioon kohdistuviin rikoksiin.

SUOMEN IHMISKAUPAN VASTAISESSA TYÖSSÄ YHÄ KEHITETTÄVÄÄ s. 30
Venla Roth
Suomen ihmiskaupan vastainen toiminta on parantunut viime vuosina, mutta edelleen on paljon tehtävää, jotta Suomi täyttäisi Euroopan neuvoston yleissopimuksen vaatimukset. Lainsäädäntö ja viranomaiskäytännöt eivät tue ihmiskaupan uhrien tunnistamista ja avun piiriin ohjautumista, rikostorjuntaa tai ihmiskaupan ennalta ehkäisemistä.

KUSTANNUSVAIKUTTAVUUS TOIMII PERUSTELUNA PÄÄTTÄJILLE s. 32
Riikka Kostiainen
Tukholman kriminologian symposiumissa kesäkuussa pääaiheena oli varhainen rikoksentorjunta ja pääosassa vuoden 2013 kriminologian palkinnon saaja professori David Farrington Cambridgen yliopistosta. Varhaiseen ikään painottuvien rikoksenehkäisyohjelmien vaikuttavuutta tarkasteltiin mm. kustannus-hyötyanalyysien kautta.

Katuväkivallalla iso hintalappu s. 33

KUSTANNUSTEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTIMUKAAN RIKOKSENTORJUNTAHANKKEISIIN s. 34
Jukka-Pekka Takala
Rikoksentorjunta-palstalla perustellaan hankkeiden kunnon arvioinnin tärkeyttä.

YHTENÄISKRIMINOLOGIAAN s. 36
Matti Laine
Kriminologia-palstalla pohditaan rikollisuuden selitysteorioiden yhdistämisen mahdollisuuksia.

Keskustelua s. 38
Janne Kivivuori: Kriminologian haasteista

Ajassa s. 39–43
Tietoverkkorikosten kansainvälistä sääntelyä vahvistettava
Väkivaltaista ääriliikehdintää Suomessa vähän
Valvontarangaistuksen käytössä alueellisia eroja
Vakavaa väkivaltaa tehneiden nuorten kehityskulut erilaisia
Uutta tutkimustietoa koulukiusaamisesta
Jenginuorten rikoksentorjuntahanke hyvässä vauhdissa
Selvitys ehdottaa seksin oston täyskieltoa
Eurooppalaiset tukijärjestöt koolla Skotlannissa

 
Julkaistu 27.9.2013