Juha Keränen

Korruptio vaatii huomiota

Suomessa etenee rikostilastojen mukaan vuosittain vain hyvin vähän korruptiotapauksia oikeuskäsittelyyn. Vähäisistä juttumääristä huolimatta meillä on korruption torjunnassa useita asioita, joita on tarpeen kehittää.

Suomi on ollut jo 1990-luvun puolivälistä saakka kansainvälisesti tunnustettu vähäisen korruption maa. Viimeisimmän Transparency Internationalin korruptioindeksin mukaan Suomi on maailman vähiten korruptoitunut maa yhdessä Tanskan ja Uuden-Seelannin kanssa. Uusi indeksi julkaistaan lähiaikoina, odotettavissa ei liene suurempia muutoksia tähän tilanteeseen.

Suomessa tuomittiin vain kaksi henkilöä lahjusrikoksista alioikeuksissa vuonna 2011. Maailmanlaajuisesti tilanne on aivan toinen, korruptio on vakava ja merkittävä ongelma. Myös meillä pitkään jatkunut vaalirahakohu, poliitikkojen jääviyskysymykset, kansanedustajien ja puolueiden lähipiiriä koskevat esitutkinnat, kuntatason virkamiesjohdon lahjamatkat ja mm. Patrian rikosepäilyjä herättäneet asekaupat ovat olleet pitkään julkisuudessa. Kansainvälisten lahjusrikosjuttujen määrä on tasaisesti kasvanut OECD-maissa kymmenen viime vuoden aikana.

Suomalainen korruptio kansainvälistyy

Lahjusrikokset ovat Suomessa viime vuosiin saakka olleet perinteisesti kotimaisia, ilman kansainvälisiä yhteyksiä. Lahjukset ovat yleensä olleet määrällisesti suhteellisen pieniä eivätkä tapaukset ole olleet yhteydessä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Tilanne näyttäisi kuitenkin olevan nopeasti muuttumassa. Niin meillä kuin muualla Euroopan unionissa ja OECD-maissa viranomaisten tutkittavaksi tulee nyt aikaisempaa enemmän tapauksia, joissa tekijöinä on ulkomaankauppaa harjoittavia yrityksiä. Samalla lahjusten määrät ovat kasvaneet miljooniin euroihin. Kaupankäynti ja kilpailu markkinoista maissa, joissa lahjominen on normaali käytäntö, on haastavaa, jos sitä aiotaan tehdä ilman voitelurahoja tai tilinpäätöksiin piiloteltuja epämääräisiä maksuja ja palkkioita.

Suomessakin on jo yhä enemmän kokemusta ulkomailla tapahtuneiden epäiltyjen lahjusrikosten selvittämisestä tapauksissa, joissa tekijänä on suomalainen yritys, henkilö tai useampia henkilöitä. Tutkinta on erityisen vaikeaa, vie paljon aikaa ja sitoo samalla resursseja. Liiketoimien selvittämisen lisäksi pitäisi löytää myös rikoksella saadut varat. Tämä edellyttää sujuvaa yhteistyötä kotimaan viranomaisten välillä. Tämän lisäksi kansainvälisissä rikosjutuissa yhteistyön muiden maiden viranomaisten kanssa tulee toimia mahdollisimman hyvin. Mahdollisuudet ennalta estäviin toimiin nykyisillä resursseilla ovat rajallisia.

Kansainvälistä korruption torjuntaa tehostettu

Kansainvälisen yhteistyön tehostamiseksi korruption torjunnassa on perustettu useita järjestelmiä, joilla pyritään kehittämään lainsäädäntöä ja tehostamaan viranomaisten toimintaa. Suomi on sitoutunut EU-säännöstön lisäksi OECD:n, Euroopan neuvoston ja YK:n lahjonnanvastaisiin yleissopimuksiin. Ne ovat asettaneet Suomelle lukuisia velvoitteita, joista suurin osa on sisällytetty meillä lainsäädäntöön tai pantu muutoin täytäntöön viimeisten 10–15 vuoden aikana.

Euroopan unionissa korruption torjunta on ollut prioriteetti jo pitkään. Ensimmäiset merkittävimmät yritykset toiminnan kehittämiseksi tehtiin 1990-luvun puolivälissä samalla kun yhä enemmän oli tarvetta tehdä jotakin yhteisöpetoksien torjumiseksi. EU:n säädös- tai normipohja on melko laaja mutta sen kokonaisvaltainen täytäntöönpano EU-maissa on ollut heikkoa ja tehotonta. Koska korruption aiheuttamat vuosittaiset taloudelliset menetykset ovat jättimäisiä, on EU:n sisällä tullut selkeä tarve tehdä jotakin enemmän. Yksi yritys tähän suuntaan on EU:n korruptioraportti, joka julkaistaan ensimmäisen kerran myöhemmin tänä syksynä ja sen jälkeen joka toinen vuosi. Raportissa tullaan tarkastelemaan kunkin jäsenmaan tilannetta vaihtuvin teemoin ja kullekin maalle antamaan lähinnä poliittisluontoisia suosituksia korruption vastaisen toiminnan kehittämiseksi.

OECD sai päätökseen kolmannen Suomen lahjonnan torjuntaa koskevan maatarkastuksen vuoden 2010 lokakuussa. Saimme kiitosta erityisesti lahjontarikosten esitutkinnasta ja aktiivisesta kansainvälisestä yhteistyöstä. Keskeinen huomio koski puutteellista tietoisuutta ulkomailla tehdyistä lahjontarikoksista. Lisäksi viranomaisten ilmoitusvelvollisuutta havaitsemistaan lahjontarikoksista lainvalvontaviranomaisille tulee kehittää. Yhteistyötä elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan kanssa on entisestään parannettava. OECD suosittaa myös ilmiantajien suojelujärjestelyjen käyttöönottoa epäillyissä organisaatioiden sisäisissä väärinkäytöksissä tai lahjusrikostapauksissa.

Euroopan neuvosto teki Suomen poliittista rahoitusta koskevan maatarkastuksen vuonna 2007 ja suositteli useita muutoksia lainsäädäntöön. Tämän jälkeen saatiin puoluerahoitusta koskeva lainsäädäntö uusittua. Myös rikoslain lahjusrikoksia koskevaa soveltamisalaa on useaan kertaan laajennettu siten, että ne kattavat jo melko hyvin kansainväliset vaatimukset. Viimeksi vuonna 2011 rikoslakiin lisättiin mm. vakavimpia kansanedustajan tekemiä lahjusrikoksia varten erityiset törkeitä tekomuotoja koskevat tunnusmerkistöt. Lisäksi yksityisen sektorin lahjontarikoksien tarkennettiin vastaavasti.

Euroopan neuvosto on viimeksi tämän vuoden maaliskuussa saanut päätökseen Suomea koskevan neljännen maatarkastuksen. Tarkastuksen kohteena olivat syyttäjät, tuomarit ja kansanedustajat. Suomi sai toiminnan kehittämiseksi useita suosituksia, joiden täytäntöönpanoa parhaillaan valmistellaan. Suositukset koskevat näiden ammattiryhmien eettisiä ohjeita ja säännöstöjä, eturistiriitatilanteita, tulojen ja sidonnaisuuksien ilmoittamista, ohjeiden noudattamista käytännössä sekä tietoisuuden lisäämistä näistä asioista.

YK:n lahjonnanvastainen yleissopimus on ensimmäinen maailmanlaajuinen yleissopimus, jolla korruptionvastaista toimintaa on tarkoitus määrätietoisesti edistää. Vuoden 2009 lopussa hyväksytty vertaisarviointimekanismi on tärkeä keino sopimuksen täytäntöönpanon turvaamiseksi. Siinä kahden muun jäsenmaan asiantuntijat antavat YK:n asiantuntijaelimelle yhteisen arvion sopimuksen toimeenpanosta tarkastuskohteena olevasta maasta. Suomi on ollut aktiivisesti edistämässä yleissopimuksen täytäntöönpanon arviointia ja mm. rahoittanut arvioinnin pilottivaihetta. Ensimmäinen sopimuksen täytäntöönpanoa koskeva maatarkastus järjestettiin Suomessa vuonna 2010. Suomen todettiin panneen täytäntöön lähes kaikki tuolloin tarkastuksen kohteena olleet asiat mutta myös kehittämiskohteita todettiin.

Monenlaisia kehittämistoimia on käynnissä

Oikeusministeriö koordinoi Suomessa korruptionvastaista toimintaa. Lisäksi vuonna 2002 perustettiin oikeusministeriön vetovastuulle korruptionvastainen yhteistyöverkosto jäsenten taustaorganisaatioiden tietoisuuden lisäämiseksi korruption torjuntaan liittyvistä ajankohtaisista asioista. Verkostoon kuuluvat kaikki keskeiset viranomaistahot sekä elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan edustajat. Hallitusohjelman mukaan verkoston toimintaa tulee edelleen kehittää ja roolia vahvistaa.

Tällä hetkellä korruption torjunnassa erilaisia kehittämiskohteita on useita. Vireillä olevia asioita ovat mm. korruption riskisektoreiden kartoittaminen, tietoisuuden lisääminen korruptiosta ja sen torjunnasta sekä kansainvälisistä vaatimuksista ja kehityksestä erityisesti yksityisellä sektorilla, vaikutusvallan väärinkäytön sisällyttäminen rikoslakiin, eräät viranomaisten ilmoitusvelvollisuuteen liittyvät kysymykset koskien lahjusrikoksia, ilmiantajien suojelujärjestelmän kehittäminen (whistleblower protection) sekä Euroopan neuvoston ja OECD:n Suomelle antamien suositusten täytäntöönpano.

Korruption torjunnan kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa. Muutokset edellyttävät kaikilta vastuutahoilta sitoutuneisuutta ja yhteisiä näkemyksiä tavoitteista. Korruption torjunnan rooli on koko ajan kasvamassa sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Tämä on noteerattu mm. hallitusohjelman kirjauksilla toiminnan kehittämiseksi sekä valtioneuvoston syksyllä 2012 tekemällä yhteiskuntavastuuta koskevilla periaatepäätöksillä. Tavoitteena on, että Suomi on jatkossakin maailman vähiten korruptoitunut maa ja että Suomelle annetut kansainväliset velvoitteet toteutetaan täysimääräisesti. Tähän on hyvät edellytykset olemassa.

Korruptiosta kiinnostuneet voivat käydä tutustumassa oikeusministeriön uusiin nettisivuihin osoitteessa www.oikeusministerio.fi/fi/index/toimintajatavoitteet/kriminaalipolitiikka/korruptio.html

Kirjoittaja on neuvotteleva virkamies oikeusministeriön kriminaalipoliittisella osastolla.

Haaste 3/2013

 
Julkaistu 27.9.2013
Sivun alkuun |