Vesa Muttilainen & Terhi Kankaaranta

Kasvavat osaamisvaatimukset talousrikostutkinnassa

Talousrikollisuuteen sisältyy laaja valikoima rikosilmiöitä, ja uusia tulee jatkuvasti esille. Poliisin talousrikostutkintaan tulevat jutut ovat usein monimutkaisia ja siksi työläitä käsitellä. Muun muassa näistä syistä tutkintatyö edellyttää monipuolista osaamista, hyvää motivaatiota ja jatkuvaa koulutusta.

Poliisiammattikorkeakoulun toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin monipuolisesti poliisin talousrikostutkinnan tilaa vuonna 2011. Aineisto kerättiin talousrikostutkinnan henkilöstölle lähetetyllä sähköisellä kyselylomakkeella.

Kyselyyn vastasi 173 henkilöä, ja vastausprosentiksi saatiin 38. Poliisin talousrikostutkinnassa on viime vuosina työskennellyt koko maassa noin 450 henkilöä. Poliisi käsittelee vuosittain 1 500–2 000 talousrikosjutuksi luokiteltua rikosjuttua.

Suomessa ei ole aiemmin toteutettu kattavaa kyselytutkimusta poliisin talousrikostutkinnasta. Tässä artikkelissa esitellään kyselyn vastaajien arvioita työstään ja sen edellyttämistä osaamistarpeista.

Uusia ilmiöitä – uudenlaista osaamista

Talousrikostutkinnassa tarvitaan talouden ja talousrikosilmiöiden yleistä tietämystä sekä lukuisten erityisalueiden hallintaa. Pääosa kyselyn vastaajista oli suorittanut talousrikostutkinnan peruskurssin, mutta erikoisteemoihin keskittyvien kurssien suorittajia oli vähemmän. Tutkintaosaaminen on vahvinta yleisimmillä talousrikollisuuden alueilla kuten kirjanpito-, vero- ja velallisen rikoksissa sekä rekisterimerkintä-, petos- ja kavallusrikoksissa.

Vähemmän osaamista on kilpailurikosten, tietotekniikka- ja tietoverkkorikosten sekä vienti- ja tuontikaupan rikollisuuden tutkinnassa. Monien harvinaisten talousrikollisuuden muotojen tutkinta on usein keskitetty tietyille tutkijoille, jolloin osaamista ei kerry laajemmin. Lisäksi Keskusrikospoliisin (KRP) ja paikallispoliisin erilaiset tehtäväalat vaikuttavat osaamisen kohdentumiseen.

Talousrikostutkijoiden osaamisen olisi seurattava poliisin toimintaympäristön muutoksia. Kun vastaajilta tiedusteltiin lähitulevaisuudessa vahvistuvia rikosilmiöitä, kärkeen nousivat järjestäytyneiden rikollisryhmien harjoittama talousrikollisuus sekä tietotekniikka- ja tietoverkkorikollisuus. Kansainvälisiä kytkentöjä sisältävien rikosilmiöiden merkitys lisääntyy muutoinkin kaiken aikaa.

On tarpeellista seurata säännöllisesti koulutustarpeita talousrikollisuuden eri osa-alueilla. Uusimpien rikollisuuden muotojen tutkinnan edellyttämä tietotaito pitäisi sisältyä koulutukseen. Tosin koulutustoiveita voi olla enemmän kuin niitä on käytännössä mahdollista toteuttaa.

Työmotivaatio korkealla

Talousrikostutkinnassa työskentelevistä lähes neljä viidestä ilmoitti olevansa tyytyväisiä työhönsä. Tätäkin useampi oli motivoitunut hoitamaan nykyisiä tehtäviään. Vastaajien arvioiden mukaan työ talousrikostutkinnassa on yleensä itsenäistä, haastavaa, vaihtelevaa ja monipuolista. Lisäksi työssä on mahdollista kehittyä koko ajan.

Mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihin ja työpäivän kulkuun mainittiin työn positiivisina puolina. Useat vastaajat pitivät virastotyöaikaa hyvänä, koska ei tarvitse tehdä yö- tai viikonloppuvuoroja. Myönteisenä nähtiin myös mahdollisuus vaikuttaa lomien ajankohtiin. Hyvän työyhteisön ja viranomaisyhteistyön merkitystä korostettiin useasti työn positiivisina puolina.

Valtaosa vastaajista ilmoitti, ettei aio vaihtaa työpaikkaa kyselyä seuraavien 12 kuukauden kuluessa. Noin seitsemän prosenttia aikoi vaihtaa toisiin tehtäviin poliisiorganisaatiossa. Poliisiorganisaation ulkopuolelle olisi vaihtamassa lähes joka kymmenes. Yli puolet vastaajista voisi harkita työnteon jatkamista poliisihallinnossa lakisääteisen eläkeiän jälkeen.

Kolme neljästä kyselyn vastaajasta oli suositellut työtä talousrikostutkinnassa muille henkilöille. Lisäksi runsas viidennes ilmoitti, että he voisivat tehdä niin. Loput vastaajat eivät olleet suositelleet tätä työtä kenellekään, eivätkä myöskään aio suositella.

Katse työhyvinvointiin päin

Runsaat 30 prosenttia kyselyn vastaajista koki työnsä talousrikostutkinnassa raskaaksi. Näitä vastaajia oli suhteellisesti enemmän paikallispoliisissa, mutta silti työhön tyytymättömyys ja motivaation puute olivat yleisempiä KRP:ssä.

Työtä talousrikostutkinnassa luonnehtivat myös juttujen laajuus, niukat tutkintaresurssit ja matala palkkataso. Muita esille nostettuja ongelmia olivat esimerkiksi työn yksinäisyys ja huono esimiestoiminta.

Moni vastaaja raportoi tutkivansa juttuja yksin, jolloin työyhteisön tukea ei juuri ollut tarjolla. Esimiesten toivottiin tukevan ja kannustavan alaisiaan paremmin. Yhteydenpidon toivottiin tapahtuvan myös henkilökohtaisesti keskustelemalla, ei pelkästään sähköpostilla.

Työn varjopuolet olivat monesti syynä työpaikan vaihtoaikomuksiin. Joillekin työmatka oli liian pitkä. Myös määräaikaisen viran päättyminen, huono esimiestoiminta ja resurssien niukkuus mainittiin syiksi vaihtaa toisiin tehtäviin. Motivaatiotekijöihin puolestaan viittaa halukkuus päästä haastavampiin tai koulutustaan paremmin vastaaviin tehtäviin.

Henkilöstö on nykyaikaisten organisaatioiden tärkein voimavara, ja tämä koskee myös talousrikostutkintaa. Siksi työssä jaksamiseen, työhyvinvointiin sekä töiden jakamiseen yksiköiden sisällä ja niiden kesken olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota.

Osaa talousrikostutkijoista uhkailtu

Yksi talousrikostutkinnan epäkohta ovat epäasialliset vaikuttamispyrkimykset eri muodoissaan. Yhteenkään vastaajista ei ollut kohdistettu väkivaltaa. Poliisiorganisaation ulkopuolelta väkivallalla uhkailua oli kokenut noin kuusi prosenttia ja muuta vastaavaa sanallista uhkailua noin 15 prosenttia vastaajista. Muutamalle vastaajalle oli tarjottu lahjuksia.

Muita epäasiallisen vaikuttamisen muotoja olivat esimerkiksi perusteettomat kantelut, valitukset ja rikosilmoitukset. Lisäksi vastaajille oli soiteltu virka-ajan ulkopuolella ja heitä oli yritetty painostaa julkisuuden kautta. Sekä paikallispoliisissa että KRP:ssä oli koettu väkivalta pois lukien kaikkia edellä mainittuja epäasiallisen vaikuttamisen muotoja.

Epäasiallinen vaikuttaminen poliisiorganisaation sisäpuolelta oli vähäisempää. Vastaajista yhtä oli uhkailtu sanallisesti. Kymmenen vastaajaa raportoi kokeneensa muuta epäasiallista vaikuttamista. Sitä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa esimiehet olivat vähätelleet vastaajan työtehtävien vaikeutta tai tutkittavana olevaa rikosta sekä muuten käyttäytyneet epäasiallisesti.

Säännölliselle tutkimustiedolle tarvetta

Talousrikosten esitutkintaa on tähän mennessä analysoitu tieteellisesti suhteellisen vähän sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tässä artikkelissa esitelty kysely talousrikostutkinnan tilan arviointia varten olisi perusteltua toistaa määräajoin. Tällöin saataisiin ajallista vertailutietoa muun muassa tutkintahenkilöstöstä, tutkinnan sisällöstä ja koulutustarpeista.

Tutkimuksen jatkaminen on perusteltua myös laajemmasta näkökulmasta. Tiedot kuvaavat laaja-alaisesti poliisin työtä ja organisaatiota, poliisin toimintaa sekä poliisin ja muun yhteiskunnan suhteita. Kyselyä olisi soveltuvin osin ja edelleen kehittäen mahdollista hyödyntää myös muilla rikostutkinnan osa-alueilla tai muualla poliisitoiminnassa.

Terhi Kankaanranta & Vesa Muttilainen: Talousrikostutkinnan tila poliisissa vuonna 2011. Tutkintahenkilöstölle osoitetun kyselyn tuloksia. Poliisiammattikorkeakoulu, raportteja 105. Tampere, 2013. Kirjoittajat ovat erikoistutkijoita Poliisiammattikorkeakoulussa.

Haaste 3/2013

 
Julkaistu 27.9.2013