Kirsi Pulkkinen

Sovittelun vähimmäistakeet uhridirektiivissä

Komissio antoi keväällä 2011 direktiiviehdotuksen rikoksen uhrin asemasta rikosoikeudellisissa menettelyissä (ns. uhridirektiivi). Direktiivillä on tarkoitus vahvistaa rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevat vähimmäisvaatimukset ja parantaa rikoksen uhrin asemaa koko Euroopan unionin alueella. Direktiivillä korvataan vuonna 2001 hyväksytty puitepäätös uhrin asemasta rikosoikeudenkäyntimenettelyissä.

Direktiivin tavoitteena on varmistaa, että kaikki rikoksen uhrit saavat asianmukaista suojelua ja tukea ja että he voivat osallistua rikosoikeudellisiin menettelyihin. Tavoitteena on myös, että heidät tunnistetaan uhreiksi ja että heitä kohdellaan kunnioittavasti, hienotunteisesti ja ammattitaitoisesti. Direktiivi sisältää säännökset tietojen ja tuen antamisesta uhrille, uhrin osallistumisesta rikosoikeudellisiin menettelyihin, uhrin suojelusta ja erityissuojelua tarvitsevien uhrien tunnistamisesta.

Direktiivissä on säännökset sovittelua ja muita korjaavan oikeuden palveluja tarjottaessa noudatettavista vähimmäistakeista. Direktiivin mukaan sovittelun käyttämisen edellytyksenä on, että sovittelu on uhrin edun mukaista ja uhri on antanut siihen vapaaehtoisen ja tietoisen suostumuksensa. Uhri voi peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa. Uhrille tulee antaa perusteelliset ja puolueettomat tiedot menettelystä ja sen mahdollisista seurauksista. Rikoksentekijän on täytynyt tunnustaa tapaukseen liittyvät tosiseikat pääpiirteissään. Direktiivi edellyttää, että sopimus tekijän ja uhrin välillä saadaan aikaan vapaaehtoisesti ja että se voidaan ottaa huomioon mahdollisissa myöhemmissä rikosoikeudellisissa menettelyissä. Direktiivissä on myös säännös sovittelun luottamuksellisuudesta. Direktiivin säännökset sovittelun vähimmäistakeista vastaavat suurelta osin kansallista lainsäädäntöämme.

Jäsenvaltioiden on helpotettava tapausten siirtämistä sovitteluun tai muihin korjaavan oikeuden palveluihin muun muassa vahvistamalla siirtämisen edellytyksiä koskevia ohjeistuksia. Direktiivi velvoittaa lisäksi antamaan uhrille tietoa saatavilla olevista korjaavan oikeuden palveluista.

Neuvottelut uhridirektiivistä on tarkoitus saada päätökseen tänä syksynä. Uhridirektiivi on pantava kansallisesti täytäntöön kolmen vuoden kuluessa sen voimaantulosta eli näillä näkymin viimeistään syksyllä 2015.

Kirjoittaja on erityisasiantuntija oikeusministeriössä.

 
Julkaistu 28.9.2012