Painetun lehden 3/2012 sisällysluettelo

28.9.2012

Pääkirjoitus: KORJAAVAA OIKEUTTA
Juha Kääriäinen

RESTORAATIO TARPEEN MYÖS VAKAVISSA TAPAUKSISSA s.4
Riikka Kostiainen

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haasteltavana on kriminologi Nils Christie. Hän näkee restoraatiolle sijaa myös hirmutekojen, kuten Norjan 2011 heinäkuun joukkomurhan, käsittelyssä. Hänen mielestään oikeudenkäynnissä täytyy kiinnittää enemmän huomiota seurausten korjaamiseen.

KONKREETTISIA HARJOITUKSIA HAASTEELLISTEN TILANTEIDEN TUNNISTAMISEKSI s. 7
Saija Sambou & Erika Turunen

Pohjoismaiden kriminologisen yhteistyöneuvoston tuella on tutkittu lähisuhdeväkivallan sovittelua, sen haasteita ja kehittämistarpeita. Kirjoituksessa paneudutaan esiin tulleisiin koulutustarpeisiin.

LÄHISUHDEVÄKIVALLAN SOVITTELU KÄYTÄNNÖSSÄ s. 10
Pia Slögs

Kirjoituksessa kuvataan lähisuhdeväki-vallan sovitteluprosessin etenemistä käytännönläheisesti – sovittelualoitteen saapumisesta ja soveltuvuusarvioinnista siihen mitä ja miten sovitellaan.

MITEN SUHTAUDUMME VÄKIVALTAAN? s. 12
Johanna Niemi

Näkökulmakirjoituksessa kommentoidaan lähisuhdeväkivallan sovittelua.

SOVITTELU SOPII NUORTEN ASIOIHIN s. 13
Heidi Haapanen

Vantaan sovittelutoiminnan johtaja Terttu Mehtonen näkee tärkeäksi, että lasten ja nuorten rikkomuksiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja että niitä selvitellään huolella.

RIKOSSOVITTELU JA MORAALI s. 14
Heidi Jokinen

Restoratiivisesta oikeudesta käytävässä keskustelussa on tärkeää antaa sijaa myös moraalisille näkökohdille. Rikoksissa on kysymys oikeasta ja väärästä ja tämän eron ymmärtämisestä.

KULTTUURILLA ON MERKITYSTÄ MONIKULTTUURISESSA SOVITTELUSSA s. 16 - Katri Kyllönen

Maahanmuuttajien kulttuuriin suhtautuminen jakaa sovittelijoiden mielipiteitä. Kulttuurin merkityksen ymmärtäminen nykyistä laajemmin auttaisi tekemään sovittelusta maahanmuuttajaystävällisempää ja saavuttamaan parempia tuloksia.

ANTORPOLOGINEN NÄKÖKULMA RESTORATIIVISEEN OIKEUTEEN s. 18
Douglas P. Fry

Antropologia tarjoaa monipuolisia ja kiehtovia näkökulmia siihen, miten ihmiset ratkovat kiistoja ja korjaavat konfliktien vahingoittamia suhteita.

MUUTOS ON SUURI HAASTE SOVITTELUTOIMINNALLE s. 20
Timo Pehrman

Sovittelu etenee suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta etenemistä tulisi selkeästi vauhdittaa. Kirjoituksessa tarkastellaan työyhteisösovittelua sekä sovittelun tilannetta ja tulevaisuuden haasteita.

Sovittelu tuo kouluun sosiaalista oppimista
Maija Gellin

RESTORATIIVISEN OIKEUDEN KEHITYS EUROOPASSA s. 23
Aarne Kinnunen

Restoratiivisen oikeuden menetelmiä perinteisen oikeudenkäytön vaihtoehtona tai täydentäjänä on kehitetty Euroopan maissa hyvin eri tavoin ja eri tahdissa. Kaikissa maissa toiminta on käynnistynyt ainakin jollain tasolla.

RESTORATIIVISIA KÄYTÄNTÖJÄ MYÖS SUOMEN VANKILOIHIN? s. 26
Marjatta Kaurala

Suurin osa restoratiiviseen oikeuteen pohjautuvista ohjelmista toteutuu vankilan ulkopuolella, mutta ohjelmia käytetään maailmalla myös vankiloissa.

NORJASSA SOVITTELUSTA ON TULLUT OSA RIKOSPROSESSIA s. 28
Anna Nylund

Sovittelusta on tullut osa rikosprosessia, joskin sen käyttö vaihtelee paikkakunnittain. Nuorten rikosten käsittelyä kehitetään.

HELSINGIN SOVITTELUSEMINAARI KESKITTYI UHRIN NÄKÖKULMAAN s. 30
Henrik Elonheimo

Oikeusministeriö ja rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta järjestivät helmikuussa Helsingissä seminaarin, joka keskittyi erityisesti uhrin asemaan sovittelussa. Keskeiseksi puheenaiheeksi nousivat myös vakavien rikosten ja lähisuhdeväkivallan sovittelu. Seminaarin keskeinen viesti oli, että sovittelun ja uhripalveluiden välille kaivataan enemmän yhteistyötä.

KUULUMISIA VIKTIMOLOGIAN MAAILMANSYMPOSIUMISTA s. 32
Päivi Honkatukia & Mervi Sarimo

Maailman viktimologisen yhdistyksen 14. symposiumi järjestettiin toukokuussa Haagissa. Osanottajia nelipäiväisessä konferenssissa oli satoja. Täysistunnoissa ja työryhmissä rikosten uhrikokemuksia käsiteltiin niin tutkimuksen, uhrien tukemisen ammattilaisten, uhriaktivismin kuin myös uhripolitiikan näkökulmista.

SOVITTELUN VÄHIMMÄISTAKEET UHRIDIREKTIIVISSÄ s. 34
Kirsi Pulkkinen

YHDYSKUNTAPALVELUN HYVISTÄ VAIKUTUKSISTA KERTYNYT NÄYTTÖÄ s. 35 - Raino Lavikkala

Paljon yhdyskuntapalvelun potentiaalista jää kansainvälisten arviointien mukaan käyttämättä, esimerkiksi mahdollisuuksia vaikuttaa tuomittujen asenteisiin ja käsityksiin ei hyödynnetä. Rankaiseminen on jäänyt pääasiaksi ja käytännöt ovat kaventuneet toimeenpanon järjestelyksi ja valvonnaksi.

ANKKURI TARTTUU NUORIIN JA PERHEVÄKIVALTAAN s. 38
Heidi Haapanen

Ankkuri-toiminta käynnistyi 2003 Hämeenlinnassa hankkeena. Nyt toiminta on vakiintunut ja levinnyt myös muualle.

HUUMEIDEN KÄYTTÖ LISÄÄNTYY s. 40
Tomi Lintonen & Elina Kotovirta

Huumeet Suomessa 2020 -ennakointitutkimuksen mukaan huumausaineiden käyttö yleistyy ja niiden markkinat keskittyvät järjestäytyneen rikollisuuden hallintaan. Asiantuntijoiden mukaan erityisesti lääkkeiden päihdekäyttö lisääntyy. Myös muuntohuumeiden, kokaiinin ja kannabiksen käyttö lisääntyy. Kannabiksen kotikasvatus on vuonna 2020 todennäköisesti huomattavasti nykyistä yleisempää ja sen käytön ja hallussapidon rangaistuskäytäntöjä saatetaan lieventää.

Kriminologia: KOPERNIKAANINEN KUMOUS? s. 42
Matti Laine

Kirjoituksessa kerrotaan rikoksentekijöiden kuntouttamista koskevan kansainvälisen keskustelun uusista näkökulmista.

Rikoksentorjunta: LUNASTAAKO RESTORATIIVINEN OIKEUS LUPAUKSENSA? s. 44 - Jukka-Pekka Takala

Kirjoituksessa arvioidaan sovittelun vaikuttavuutta.

AJASSA s. 46

Kolmas sisäisen turvallisuuden ohjelma käynnistyi

KiVa Koulu -päivillä kokemuksia ja tutkimusta

Parempi viranomaisyhteistyö saattaisi estää perhesurmia

Valvontaa väkivaltarikoksen uusijoille

 
Julkaistu 28.9.2012