Juha Kääriäinen

Korjaavaa oikeutta

Suomen kieleen ei ole vakiintunut kovin hyvää ilmausta käsitteelle restorative justice. Googlen kääntäjä tarjoaa verbille restore suomenkielisiä vastineita: palauttaa, parantaa, entisöidä tai ottaa uudestaan käyttöön. Nämä käännökset kuvastavatkin melko hyvin restoratiivisen oikeuden perustavoitteita. Niiden mukaisesti rikosoikeuden työssä on kysymys perimmiltään sosiaalisten ristiriitojen käsittelystä. Ristiriidat syntyvät yhteisöissä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteisöissä ne pitäisi myös ratkaista: oikeusjärjestelmän tulisi edistää toimenpiteitä, joiden avulla voimme palauttaa ihmisten välistä luottamusta ja korjata vaurioita, joita ristiriidat ovat aiheuttaneet. Restoratiivisen oikeuden ajatukset ovat viime vuosikymmeninä nousseet meillä ja muualla kritisoimaan perinteistä oikeusajattelua, joka on pyrkinyt pikemmin rankaisemaan kuin ratkaisemaan sosiaalisia ongelmia.

Suomessa on tehty jo usean vuosikymmenen ajan määrätietoista kriminaalipolitiikkaa restoratiivisen oikeusajattelun suunnassa. Näkyvimpänä osoituksena tästä on vankilukujen kehitys. Viimeisimpien kansainvälisten tilastojen mukaan (ICPS) väkilukuun suhteutettu vankilukumme on yksi maailman pienimpiä. Olemme hivuttautuneet muiden Pohjoismaiden rinnalle ja ohi. Tähän on päästy määrätietoisella politiikalla, jonka tavoitteena on ollut kehittää vankeudelle vaihtoehtoisia seuraamuksia, joiden avulla rikoksista tuomittuja voidaan aidosti integroida osaksi yhteiskuntaa. Näistä tärkeimpiä ovat olleet sovittelu ja yhdyskuntaseuraamukset.

Haaste-lehden tässä numerossa esitellään restoratiivisen oikeuden suomalaisia sovelluksia eri puolilta ja pyritään tuomaan esiin myös kriittisiä äänenpainoja. Sovittelun piirissä on paljon keskusteltu esimerkiksi siitä, sopiiko sovittelu lähisuhdeväkivallan ratkaisukeinoksi. Toinen teema, joka varmasti jatkossa nousee entistä vahvemmin keskusteluissa esiin, on kysymys restoratiivisesta oikeudesta maahanmuuttajayhteisöissä. Maahanmuuttajataustaisten tuomittujen osuus kaikista tuomituista on ollut kasvussa ja luultavaa on, että kasvu jatkuu. Tässä tapauksessa integrointitehtävä on kaksinkertainen: olisi kyettävä rakentamaan yhteisyyttä uhrien ja tekijöiden välille ottamalla huomioon etnisten ryhmien väliset jännitteet. Tämä on yksi esimerkki ongelmista, jotka vaativat uudenlaisia ratkaisumalleja myös restoratiivista oikeutta ajatellen.

 
Julkaistu 28.9.2012