Tomi Lintonen & Elina Kotovirta

Ennakointitutkimus: Huumeiden käyttö lisääntyy

Huumeet Suomessa 2020 -ennakointitutkimuksen mukaan huumausaineiden käyttö yleistyy ja niiden markkinat keskittyvät järjestäytyneen rikollisuuden hallintaan. Asiantuntijoiden mukaan erityisesti lääkkeiden päihdekäyttö lisääntyy. Myös muuntohuumeiden, kokaiinin ja kannabiksen käyttö lisääntyy. Kannabiksen kotikasvatus on vuonna 2020 todennäköisesti huomattavasti nykyistä yleisempää ja sen käytön ja hallussapidon rangaistuskäytäntöjä saatetaan lieventää.

Tutkimuksessa pyrittiin ennakoimaan huumausainetilanteessa – käytön yleisyydessä, markkinoissa, kontrollissa, terveyskysymyksissä sekä asenteissa – odotettavissa olevia muutoksia. Ennakointi on tarpeellista etenkin strategisen suunnittelun näkökulmasta, koska se auttaa varautumaan mahdollisiin tulevaisuuden uhkakuviin. Ennakointi tarkoittaa näin ennemminkin tulevaisuuden suunnittelua kuin tulevaisuuden "ennustamista".

Huumeet Suomessa 2020 -ennakointitutkimus toteutettiin Delfoi-menetelmällä internetissä ja asiantuntijoina toimivat Euroopan Unionin huumausaineseurantakeskuksen EMCDDA:n alaisen kansallisen seurantakeskuksen Reitox-huumetietoverkoston jäsenet. Suomen asiantuntijaverkostoon kuuluu noin neljäkymmentä asiantuntijaa eri organisaatioista. Delfoi-kierroksia toteutettiin kolme ja niiden kesto oli kulloinkin kaksi viikkoa. Kierroksen aikana jo kertyneet vastaukset olivat osallistujien nähtävissä.

Asiantuntijat ennakoivat maltillisia muutoksia

Asiantuntijat pitävät todennäköisenä, että vuonna 2020:

  • Lääkkeiden käyttö päihtymistarkoitukseen on yleisempää kuin laittomien huumausaineiden käyttö.
  • Muuntohuumeiden käyttö on huomattavasti yleisempää kuin nyt.
  • Kokaiinin käyttö lisääntyy hieman nykyisestä.
  • Kannabiksen kotikasvatus on paljon yleisempää.
  • Huumausaineiden ja alkoholin sekakäyttö on nykyistä yleisempää.
  • Huumeiden maahantuonti ja "tukkukauppa" ovat nykyistä enemmän järjestäytyneiden rikollisryhmien hallinnassa.
  • Huumeiden käyttö ja hallussapito omaan käyttöön ovat edelleen rangaistavia tekoja, mutta kannabiksen käytöstä ja hallussapidosta omaan käyttöön ei enää käytännössä rangaista.
  • Muuntohuumeiden ("designer drugs") määrä markkinoilla ei vähene huomattavasti vaikka uusi lainsäädäntö nopeuttaa niiden luokittelemisen laittomiksi.
  • Tuomioistuimen huumausainerikoksesta langettama vapausrangaistus voidaan suorittaa muunnettuna päihdehoitolaitoksessa.
  • Lääkkeiden päihdekäyttö aiheuttaa nykyistä enemmän huumekuolemia.
  • Haittoja vähentävässä toiminnassa ei oteta käyttöön käyttöhuoneita.
  • Huumausaineriippuvuuden hoidossa voimavarat on keskitetty lääkkeelliseen hoitoon.
  • Opiaattien korvaushoidossa olevien määrä on noin 50 % nykyistä suurempi.
  • Huumeiden pistoskäyttäjiä ei voida määrätä pakkohoitoon, mutta alaikäiset huumeiden käyttäjät voidaan määrätä tahdonvastaiseen hoitoon.
  • Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut tuottavat pääosan huumehoitopalveluista yhdistetyissä mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksiköissä.
  • Yhteiskunta suhtautuu nykyistä myönteisemmin huumeiden käyttöön.

Asiantuntijat olivat monissa kysymyksissä hyvinkin erimielisiä. Asiantuntijat olivat eri mieltä esimerkiksi sekä kontrollikehityksen suunnasta että siitä, mikä suunta kontrollissa olisi toivottava. Tällaisia kysymyksiä olivat mm. kannabiksen kasvatuksen, käytön ja hallussapidon laillisuus sekä poliisin telepakkokeinojen käytön joustavoittaminen huumausainerikoksia ehkäistäessä ja tutkittaessa.

Käsitykset huumausaineiden hintakehityksestä jakautuivat siten, että noin puolet piti hintojen laskua todennäköisenä ja puolet epätodennäköisenä. Myös näkemykset asenteista huumausaineiden käyttöä kohtaan jakautuivat lievenemistä ennakoiviin ja sitä epätodennäköisenä pitäviin. Asenteiden lievenemistä pidettiin kuitenkin yksimielisesti epätoivottavana: huumeiden käytön hyväksynnän nähtiin johtavan huumeongelmien lisääntymiseen.

Tulevaisuuskuvat tiiviisti kiinni nykytodellisuudessa

Asiantuntijoiden näkemyksissä tulee vahvasti esiin tämän hetken politiikka ja huolet sekä asiat, joista juuri nyt tehdään tutkimusta tai juuri nyt ovat esillä keskusteluissa. Esimerkiksi se, että oletus kannabiksen kotikasvatuksen lisääntymisestä vahvistui entisestään toisella kyselykerralla, juontanee siihen, että kyselykertojen välissä julkaistiin laaja tutkimus kotimaisesta kannabiksen kotikasvatuksesta ja ilmiön laajuus näyttäytyi siinä odotettua isompana. Muuntohuumeista taas asiantuntijatkin tietävät verrattain vähän, joten oli odotettavissa, että asiantuntijat toistivat lehdissä ja keskusteluissa useimmin esiin nousseet viestit.

Lääkkeiden päihdekäyttö ja siihen liittyvät ongelmat ovat olleet esillä eri viestimissä kahden viime vuoden aikana niin Suomessa kuin muuallakin. Myös monet päihdelääkärit ovat alkaneet puhua asiasta enemmän ja esittäneet jopa hyvin provosoivia lausuntoja, kuten bentsodiatsepiinien kieltämistä kokonaan. Näkemystä lääkkeiden väärinkäytön merkittävyydestä huumeongelmien osana on vahvistanut se, että korvaushoitolääkkeenä käytettävän buprenorfiini on käytännöllisesti katsoen vallannut koko opiaattimarkkinat heroiinilta.

Laillisten lääkkeiden päihdekäytön merkitys kasvaa

Asiantuntijoiden enemmistö piti ennakoitua huumeiden käytön lääkkeellistymistä ei-toivottavana. Huumeet ovatkin selkeämpi "vihollinen" – ne ovat aina pahoja. Lääkkeet ovat oikein käytettyinä laillisia ja hyödyllisiä, väärin käytettyinä taas laittomia ja vaarallisia. Lääkkeiden päihdekäytön käyttökynnys on epäilemättä laittomia aineita matalampi, koska "lääkintä" voi tuntua itsestä hyvinkin asianmukaiselta, vaikka lääkäri ei sitä sellaisena pitäisikään. Lääkkeiden käyttö luo käyttäjälle turvallisuuden tunteen: pitoisuudet ja määrät vastaavat myyntipakkauksen tietoja, kun taas huumeiden kohdalla aineiden puhtauden arviointi on hankalaa.

Kontrollin osalta tilanne käy vaikeammaksi, kun löydetyt aineet eivät itsessään olekaan laittomia vaan poliisin ja syyttäjän on kyettävä näyttämään niiden hankinta, hallussapito tai käyttö ei-asianmukaiseksi. Tämä edellyttänee kyseisten ammattiryhmien täydennyskoulutusta sekä valvontamenetelmien uudistamista.

Muuntohuumeet muuttavat huumemarkkinoita

Muuntohuumeiden eli uusien synteettisten huumeiden yleistymistä pidettiin myös varsin todennäköisenä ja lähes yksimielisesti ei-toivottavana. Muuntohuumeet ovat käyttäjille vaikutukseltaan arvaamattomia ja niiden käyttöön saattaa liittyä lääkkeitä ja "perinteisiä" huumeita suurempi kuoleman tai vammautumisen riski. Internetin osuus erityisesti muuntohuumeiden ja niihin liittyvän käyttäjätiedon välittämisessä on merkittävä. Muuntohuumeiden hankinnan ja valmistamisen helppous on kenttätiedon perusteella jo alkanut muuttaa huumemarkkinoita. Ennen huumekauppa keskittyi tietyille diilereille, joilla oli omat verkostonsa ja hierarkiansa. Nyt kuka tahansa voi ilman taustaorganisaatiota tai välittäjäverkostoa hankkia merkittäviäkin eriä muuntohuumeita ja kaupata niitä eteenpäin. Tämä muuttaa markkinoita, kun välittäjiä on enemmän ja toisaalta välitettävien aineiden kirjo on laajempi. Välittäjien ja aineiden määrän lisääntyminen taas tuo mukanaan myös uudenlaisia riskejä. Esimerkiksi yksittäisestä huonosta huume-erästä tiedottaminen ei ehkä enää ole kovin hyödyllistä, kun aineiden ja diilereiden vaihtuvuus haittaa erän jäljittämistä.

Tarkoituksena estää ennakoitu tilanteen paheneminen

Ennakointitiedon luonnetta ja asianmukaisuutta voidaan kritisoida monellakin tavalla. Tieto ei ole luonteeltaan samanlaista kuin tavanomainen menneisyyttä tai nykyistä tilannetta koskeva "faktatieto", vaan kyseessä on tietoon ja asiantuntemukseen perustuva arvio tai päätelmä. Ennakointi osuu mitä todennäköisimmin harhaan, enemmän tai vähemmän. Eräs ennakoinnin keskeinen ominaisuus onkin se, että kiteytyneen tulevaisuusnäkemyksen pohjalta voidaan ryhtyä toimiin näköpiirissä olevan tulevaisuuden muuttamiseksi siltä osin, kuin sitä pidetään ei-toivottavana. Ennakointiin pohjautuva päätöksenteko ja toiminta pyrkivät siis olemaan itse "aiheuttamassa" sitä, että ennakoitu tulevaisuuskuva ei toteudu.

Tomi Lintonen, Sanna Rönkä, Elina Kotovirta ja Anne Konu: Huumeet Suomessa 2020 ennakointitutkimus. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 101.

Lintonen työskentelee Alkoholitutkimussäätiössä tutkimusjohtajana ja Kotovirta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella erikoissuunnittelijana.

 
Julkaistu 28.9.2012