Douglas P. Fry

Antropologinen näkökulma restoratiiviseen oikeuteen

Antropologia tarjoaa monipuolisia ja kiehtovia näkökulmia siihen, miten ihmiset ratkovat kiistoja ja korjaavat konfliktien vahingoittamia suhteita.

Brasilian Ylä-Xingun yhteisöissä esiintyy konflikteja, mutta heimojen tavat ratkoa kiistoja ehkäisevät väkivaltaa. Ihminen voi vaikka purkaa vihaansa pitämällä julkisen palopuheen tai painimalla kilpailijansa kanssa. Ylä-Xingun alueen miehet nimittäin uskovat, että kilpailuhenkinen mutta väkivallaton painiottelu jäähdyttää vihamieliset tunteet.

Australian aboriginaaleilla oli laaja kirjo konfliktinratkaisutekniikkoja, joilla fyysinen väkivalta yleensä saatiin ehkäistyä. Sovittelumetodit eivät tarjonneet oikeutta vain ryhmän sisäisten kiistojen osapuolille vaan myös eri ryhmissä asuville. Aboriginaalikulttuuri suosi oikeuden etsimistä ja kiistojen ratkaisua fyysisen koston sijaan kamppailujen, kilpailujen, kokousten, keskustelun, velkojen tasaamisen, korvausten maksamisen ja sovintoseremonioiden avulla. Valtaosa kiistoista juontui varsin henkilökohtaisista koetuista vääryyksistä (kuten uskottomuudesta tai epäilystä että omaisen kuolema on jonkun noituudella aiheuttama). Kolmannet osapuolet avustivat osapuolia ratkaisemaan kiistansa lainmukaisten oikeusprosessien mukaisesti.

Frans De Waal kollegoineen on osoittanut, että myös muilla lajeilla, kuten monilla kädellisillä, on kyky rakentaa vastustajien kesken sovintoa vihamielisen yhteenoton jälkeen. Restoratiivisia menetelmiä käyttävä ihminen pahoittelee, pyytää anteeksi, tarjoaa hyvitystä ja hyväksyy rangaistuksen. Joskus käytetään sovinnontekorituaaleja, jotka sitovat osapuolet sopimukseen ja symboloivat sovun palautumista. Kolmannet osapuolet, jotka eivät suoraan ole mukana kiistassa, antavat usein ratkaisevan sysäyksen sovinnon löytymiselle. Poikkikulttuurinen tarkastelu paljastaakin tiettyjä yleisiä konfliktinratkaisun aineksia: hyvitys, ratkaisun hakeminen ulkopuolisten avulla ja sovinnonteon rituaalit toistuvat eri kulttuureissa.

Korvauksen maksaminen palauttaa tasapainon

Vahingon hyvittämisestä oivan esimerkin voi ottaa Kalifornian Karok-alkuperäiskansalta. Rikoksesta tai murhasta saattoi selvitä ilman rikolliseksi leimaamista, mutta tekijä vaadittiin kirjaimellisesti "tilille" eli "maksamaan pahoista teoistaan", ei suorittamalla rangaistus, vaan maksamalla hyvitys simpukankuorilla tai muilla arvoesineillä. Maksuhyvityksen psykologinen perusta oli tilanteen tasaus, tasapainon palautus ja vääryyden oikaisu.

Australian Suuren Länsiaavikon Mardu-aboriginaaleille jännitteiden purkaminen tekemällä kiista julkiseksi on tärkeä restoratiivinen prosessi. Kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat keskusteluun kolmansina osapuolina etsien oikeudenmukaista ratkaisua. Kaikilla osapuolilla on mahdollisuus ilmaista näkökantansa ennen kuin ryhmä päättää, miten konflikti selvitetään ja sosiaalinen harmonia palautetaan.

Kolmannella osapuolella on erilaisia rooleja

Kolmas osapuoli voi toimia eri tehtävissä, mutta avainasia rauhantekijän roolissa on aina puolueettomuus. Verikoston sovittelu Montenegrossa 1800-luvulla osoittaa, miten Kmets-välittäjät palauttivat rauhan klaanien välille. Kmetsit olivat arvovaltaisia miehiä ja maineeltaan puolueettomia, jotka kokoontuivat "hyvien miesten istuntoon". Keskeinen tavoite oli kompromissin löytäminen sekä rauhan ja sosiaalisen harmonian palauttaminen klaanien välille ja koko yhteisöön.

1600-luvun Etelä-Amerikassa Yao-kylän jäsenet toimivat kolmantena osapuolena, kun verenvuodatus caribien ja aricouresien välillä estettiin. Yaoilla oli hyvät välit kumpaankin ryhmään. Yaojen välitystoimien jälkeen caribit laskivat dramaattisesti aseensa ja juoksivat halaamaan aricouressotureita. Pitkän vihanpidon päättymisen juhlistamiseksi ja rauhan sinetöimiseksi yaot kestitsivät molempia ryhmiä kylässään kahdeksan päivää.

Dramaattisen esimerkin kolmannen osapuolen roolista tarjoaa Comanche- ja Ute-heimojen välinen taistelu Pohjois-Amerikan tasangoilla: muuan Ute-nainen oli aikanaan joutunut comanchien vangiksi ja hänen poikansa oli kasvanut comanchesoturiksi. Nainen pelkäsi poikansa hengen puolesta, joten lopulta hän ratsasti taistelun osapuolten väliin, nosti kätensä ja huusi heitä lopettamaan. Hän sanoi olevansa kummankin puolella, eikä taistelu ollut kummallekaan hyväksi. Keskustelun jälkeen osapuolet sopivat rauhasta. Jälkeenpäin Ute-päälliköiden neuvosto palkitsi naisen rohkeasta rauhaa edistävästä teosta.

Rauhanteko sisältää usein rituaaleja

Kulttuurista riippumatta restoratiiviseen oikeuteen liittyy ihmisten ja ryhmien yhdessä juhliminen. Myös lahjoja vaihdetaan, mikä julistaa normaalin ja rauhanomaisen elon jatkumista. Toinen rauhansolmimisen elementti on yliluonnollisiin voimiin liittyvät rituaalit, joissa jumalallinen auktoriteetti symbolisesti siirtää sosiaaliset suhteet riidanhaluisesta rauhalliseen vaiheeseen. Vihamielisyyksien loppuminen on syy juhlinnalle, johon yleensä kuuluu puhetta, draamaa, laulua, tanssia sekä juhla-ateria.

Uuden-Guinean jalejen keskuudessa sovintoa toivovan osapuolen täytyy etsiä parantaja suorittamaan rituaali, jolla on suuri symbolinen merkitys. Sovittelurituaalin aikana parantaja mm. lausuu loitsun ja levittää porsaanveren ja mullan sekoitusta vastapuolten iholle; kuvaannollisesti yhdistetään ojan jakamat maapalstat. Lopuksi entiset kiistakumppanit jakavat liioitelluin elkein aterian keskenään.

Sovintoseremoniat sinetöivät sopimuksen tunnetasolla sekä rituaalein. Tämä ehkäisee kiistan toistumisen.

Länsimaisessa oikeudessa samoja piirteitä

Monet tutkijat ovat huomanneet rauhan ja oikeuden välisen yhteyden. Meille tuttu oikeuden jumalatar kuvataan asetta ja vaakaa kannattelevana naisena, jolla on silmät sidottu. Vaikka kuvaus onkin länsimainen, symbolit kuvaavat oikeutta ja rauhantekoa hyvin myös universaalista näkökulmasta. Sidotut silmät edustavat tuomarin tai kolmannen osapuolen puolueettomuutta, ja kulttuurista riippumatta ihanteellinen oikeusprosessi on puolueeton. Kolmannet osapuolet, olivat he sitten tuomareita, välimiehiä tai sovittelijoita, tuskin saavat kestävää sopua aikaan, jos he suosivat jompaakumpaa osapuolta.

Oikeuden jumalattaren vaaka kuvaa tasapuolisuutta sekä oikeudenmukaisuutta. Kompensaation laaja käyttö riidan ratkaisuprosessissa, myös länsimaisessa lakiin perustuvassa oikeudessa, heijastaa reiluuden ja tasapuolisuuden käsityksiä. Yksi tekijä, joka edesauttoi sovintoa mainittujen Comanche- ja Ute-heimojen sovintoneuvotteluissa oli, että kumpikin oli menettänyt yhtä monta soturia. "Tilanne on tasan, ei ole syytä jatkaa riitaa", sanoi päällikkö toiselle.

Miekka puolestaan symboloi tuomioistuimen valtaa panna tuomio täytäntöön. Tämä oikeuden piirre vaikuttaisi ensi katsauksella olevan vaikeimmin sovellettavissa kolmeen edellä käsiteltyyn poikkikulttuuriseen piirteeseen. Joskus kolmansilla osapuolilla on valta vahvistaa sopimuksia tai tuomioita, esimerkiksi hierarkkisissa kuningas- tai päällikkökunnissa. Monissa muissa oloissa taas eivät kolmannet osapuolet eivätkä kiistakumppanitkaan pysty omin voimin panemaan sopimuksia täytäntöön. Silti sovinnot ovat usein pitäneet ilman voimankäytön uhkaa. Yksi syy tähän löytynee restoratiivisista seremonioista ja sovintorituaaleista. Riitit voivat merkitä sosiaalisesti ja tunnetasolla uutta rauhanomaista suuntaa entisten vihollisten suhteelle. Tämä on tärkeä puoli kiistan ratkaisussa, mikä joskus puuttuu länsimaisista oikeuslaitoksista.

Kirjoittaja on Åbo Akademin dosentti ja rauhankysymyksiin erikoistunut antropologi, joka vetää Åbo Akademin ja Tampereen yliopiston yhteistä Vaasassa käynnistynyttä maisteriohjelmaa Peace, Mediation and Conflict Research.

LÄHTEITÄ:

Aureli, Filippo & De Waal, Frans (2000) (Eds.) Natural Conflict Resolution. Berkeley: University of California Press.

Fry, Douglas (2006) The Human Potential for Peace. New York: Oxford University Press.

Fry, Douglas (2012) Life without War. Science 336:879–884.

Kemp, Graham & Fry, Douglas (2004) (Eds.) Keeping the Peace. New York: Routledge.

Koch, Klaus-Friedrich (1974) War and Peace in Jalémó. Cambridge: Harvard University Press.

Tonkinson, Robert (1978) The Mardudjara Aborigines. New York: Holt, Rinehart, &Winston.

Suomennos: Heidi Haapanen & Riikka Kostiainen

 
Julkaistu 28.9.2012
Sivun alkuun |