Pentti Kangasniemi

Ulkomaiset liikkuvat rikollisryhmät jalkautuneet Suomeen

Rikollisuuden kansainvälistyminen näkyy myös tavanomaisessa rikollisuudessa. Viime vuosina ulkomailta, erityisesti Baltian maista tai Baltian maiden kautta, tulevat liikkuvat rikollisryhmät ovat tehneet hyvin suunniteltuja omaisuusrikoksia. Tekijät ja saalis poistuvat maasta välittömästi teon jälkeen. Viranomaiset ovat kehittäneet yhteisen toimintamallin kyseiseen ns. "Hit and run" -tyyppisen rikollisuuden torjuntaan.

Kun Viro liittyi vuoden 2007 lopulla Schengen-alueeseen, rajatarkastukset Suomen ja Viron väliltä poistuivat. Rajakontrollin heikentyminen on osaltaan vaikuttanut uuden rikollisuusilmiön syntyyn. Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöivät kymmenet edestakaiset laivavuorot mahdollistavat rikoksentekijöiden kontrolloimattoman maahan saapumisen sekä nopean maasta poistumisen. Ulkomaalaiset liikkuvat rikollisryhmät ovat käyttäneet myös Turun satamaa sekä Pohjois-Suomen rajanylityspaikkoja toiminnassaan.

Uusi ilmiö alkoi näkyä aluksi perinteisissä omaisuusrikoksissa: asuttuihin asuntoihin sekä kattojen kautta liike- ja ostoskeskuksiin tehdyt rikokset lisääntyivät selvästi. Myös maksukorttien "skimmaukset" (korttien kopiointi pankki- tai maksuautomaattiin liitetyllä laitteistolla) sekä maksukorttien ja rahan anastukset erityisesti vanhuksilta yleistyivät. Vuosina 2008–2009 näiden ns. "hit and run" -tyyppisten omaisuusrikosten määrä kasvoi räjähdysmäisesti. Baltian maista, erityisesti Romaniasta, Puolasta ja Bulgariasta tulleita henkilöitä jäi kiinni rikoksesta epäilyinä muun muassa törkeistä varkauksista, aluksi eniten pääkaupunkiseudulla.

Esitutkintojen perusteella pääteltiin, että ulkomaalaiset rikollisryhmät tekivät hyvin suunniteltuja ja järjestettyjä rikosiskuja Suomeen: Illalla saavuttiin maahan, yön aikana tehtiin mahdollisemman monta rikosta ja aamulla poistuttiin maasta ensimmäisellä laivalla tai muuten mahdollisemman nopeasti. Kiinnijääneiden hallusta löytyi mm. navigaattoreita, joihin oli valmiiksi syötetty osoitteita, jotka todennäköisesti olivat ennalta tiedusteltuja rikoskohteita (taloja, liikkeitä jne.). Ulkomaalaisia alkoi jäädä kiinni tällaisista rikoksista enenevässä määrin ympäri Suomea.

Toiminnan järjestäytyneisyyttä osoitti myös se, että tuomioistuimessa näyttöön vaikuttaneet seikat muuttivat seuraavaksi maahan saapuvien rikollisten toimintatapoja. Esimerkiksi ensimmäisissä asuntomurtosarjoissa kiinnijääneiden ulkomaalaisten tuomiot käräjäoikeudessa perustuivat merkittävältä osin televalvontatietojen avulla hankittuun näyttöön. Seuraavat kiinnijääneet olivat muuttaneet toimintatapojaan niin, että näyttöä ei saatu samalla tavalla televalvonnan avulla. Samanlaista toimintatapojen muuttumista oli havaittavissa myös muun näytön saatavuuden osalta. Kiinnijäämiseen johtaneista "virheistä" otettiin opiksi.

Osaltaan kyseisten seikkojen perusteella oli viitteitä siitä, että rikollisryhmiä selvästi ohjattiin ylhäältä päin ja rikollinen toiminta oli tarkasti koordinoitua. Kohteiden tiedustelu, varsinainen rikoksenteko ja anastetun omaisuuden kuljettaminen pois maasta oli vastuutettu eri henkilöille tai tahoille.

Poliisi tarttui ilmiöön laajalla yhteistyöllä

Koska rikolliset toteuttivat "hit and run" -rikoksensa eri puolilla Suomea varsin lyhyessä ajassa ja poistuivat tämän jälkeen maasta, oli rikosten selvittäminen, tekijöiden kiinni saaminen ja anastetun omaisuuden poissaanti yksittäiselle poliisilaitokselle suuri haaste. Juttujen sarjoittaminen oli entistä tärkeämpää, jotta esitutkinta voitiin suorittaa nopeasti ja kattavasti. Perinteisellä poliisin aluevastuuperiaatteella ja toimintatavalla näiden rikosten tutkinta ja varsinkin ennalta estäminen osoittautui vaikeaksi. Tämän vuoksi alettiin pohtia uusia menettelytapoja ja viranomaisyhteistyömuotoja tällaisten rikosten ennalta estämiseksi ja tutkimiseksi sekä ilmiön laajentumisen estämiseksi.

Vuonna 2010 Poliisihallituksen johdolla aloitettiin projekti (KOPPI), jolla kesän aikana puututtiin tehostetusti ulkomailta tuleviin rikollisryhmiin ja näiden tekemiin rikoksiin. Poliisiyksiköiden lisäksi Tulli ja Rajavartiolaitos olivat mukana projektissa. Valtakunnansyyttäjänvirasto osallistui projektin ohjausryhmään lähinnä syyteasioiden järjestelyjen vuoksi. Viron ja Latvian viranomaiset osallistuivat toimintaan sitoutumalla mm. tehostettuun tiedonvaihtoon. Vaikka tässä käytetään termiä "projekti", varsinainen toiminta ei tapahtunut erillisenä projektiorganisaationa, vaan torjuntatyö ja toimenpiteet toteutettiin pääasiassa normaaleja organisaatioiden johtamisjärjestelmiä ja yhteistyömuotoja käyttäen.

Valtakunnallinen Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen (PTR) yhteinen rikostiedustelukeskus vastasi yhteistyössä muiden PTR-yksiköiden ja poliisilaitosten kanssa kohderyhmän henkilöiden profiloinnista sekä rikosten sarjoittamisesta. Tässä tehtävässä PTR-toiminto teki tiivistä yhteistyötä ja vaihtoi tietoa ulkomaille sijoitettujen yhdysmiesten ja eri maiden lainvalvontaviranomaisten sekä Europolin kanssa.

Viranomaistoiminnan kohteet jaoteltiin kolmeen kategoriaan sen mukaan, kuinka haitallisiksi ne profiloitiin, ja tällä perusteella niihin kohdistettiin erilaisia toimenpiteitä. Tavoitteena oli puuttua ilmiöön mahdollisemman laajasti ja ennalta estää rikoksia siten, että tieto viranomaistoiminnasta välittyi myös rikollisten lähtömaihin. Kohteeksi profiloitujen henkilöiden maassaoloedellytykset selvitettiin ennalta ja tietyissä tapauksissa heidät käännytettiin asianmukaisesti rikollisen toiminnan estämiseksi. Kohteeksi valittuja pyrittiin saamaan kiinni rikosten tekopaikoilta tai heidän rikosten tekemistään vaikeutettiin tehostetulla näkyvällä valvonnalla. Projektiin liittyvät rikokset tutkittiin aluevastuuperiaatteen mukaisesti poliisilaitoksissa sekä tarvittaessa yhteistyössä useamman poliisilaitoksen kesken.

Toimintamallia jatkettiin tänä kesänä

Viime vuoden Koppi-projektin kokemusten pohjalta tänä kesänä on toteutettu vastaavanlainen tehovalvontajakso. Toiminta eri viranomaisten kesken on entistä keskitetympää ja ennalta pidemmälle profiloituihin kohteisiin keskittyvää. Yhdenmukaista toimintaa pyritään laajentamaan aiempaa enemmän koko maahan.

Tänä vuonna toiminnan painopistettä on muutettu enemmän ennakoivammaksi muun muassa tiedonhankinnan keinoin. Tärkeää on pyrkiä jo ennalta estämään rikollinen toiminta sekä saamaan anastettu omaisuus takaisin. Varsinaiset esitutkintajärjestelyt muovautuivat jo vuonna 2010 sujuviksi, mikä antoi hyvän pohjan kehittää edelleen mahdollisemman aikaisessa vaiheessa aloitettavaa tehokasta tutkintaa. Kansallista ja kansainvälistä viranomaisyhteistyötä on tehostettu, mikä on mahdollistanut viranomaistoiminnan suuntaamisen haitallisimpiin ulkomailta tuleviin rikoksentekijöihin.

Tämän kirjoitushetkellä tehostettu valvontajakso (KOPPI2011) on ollut käynnissä kahden kuukauden ajan, ja tähän mennessä saadut kokemukset ja tulokset näyttäisivät, että tavoitteet toteutunevat suunnitellun mukaisesti. Lopullinen arviointi suoritetaan valvontajakson päätyttyä.

Edellä kuvattu ulkomaisten liikkuvien rikollisryhmien toiminta on osa nykyistä suomalaista rikoskulttuuria ja esiintyy täällä samanlaisena kuin muuallakin Euroopassa. "Vanhan ajan" poliisitehtävät – jolloin selvitettiin vaikka tapausta, jossa pyöräteline oli heitetty lähikaupan ikkunan läpi, olutta ja tupakkaa anastettu ja saalis viety läheiseen kerrostaloon – ovat vaihtuneet osin täysin. Ulkomailta tulevat rikollisryhmien kohteet ovat ennalta hyvin tiedusteltuja, toimintamallit suunniteltuja ja anastetut "läppärit" ja muut tavarat siirtyvät nopeasti tuhansien kilometrien päähän eteenpäin myytäväksi.

Suomalainen tapa torjua kyseessä olevaa vakavaa rikollisuutta laajan viranomaisyhteistyön avulla on kiinnittänyt runsaasti huomiota muissa Euroopan maissa. Vuonna 2010 toteutettu valvontaprojekti ja 2011 toteutettava tehostettu valvontajakso tuottavat hyvää kokemusta ja työlähtöistä tapaa tarkastella lainvalvontaviranomaisten tehtäväkenttää, rakenteita ja toimintamalleja. Jatkossa onkin pohdittava sitä, millaista muutosta tarvitaan perustoimintoihin, jotta "hit and run"-rikollisuuden torjunta olisi tehokasta ja tuloksekasta vuoden jokaisena päivänä.

Kirjoittaja on poliisitarkastaja Poliisihallituksen rikostorjuntayksikössä.

 
Julkaistu 23.9.2011