Riikka Kostiainen

Tuoreita väitöksiä rasismista ja monikulttuurisuudesta

Monikulttuurisuus nuorisotyössä

Veronika Honkasalon väitöstutkimuksen mukaan maahanmuuttajatytön asemaa kuvaavat julkisessa keskustelussa usein väkivalta ja alistaminen. Paikoitellen keskustelu kunniaan liittyvästä väkivallasta on niin yleistävää ja leimaavaa, että sen hyöty tytöille on kyseenalainen. Nuorisotyön kentällä keskeiseksi tasa-arvo-ongelmaksi koetaan, etteivät maahanmuuttajatytöt osallistu vapaa-ajantoimintoihin yhtä paljon kuin kantaväestön tytöt. Sellaiset työmuodot ovat onnistuneet parhaiten, joiden suunnitteluun tytöt ovat itse osallistuneet. Tytöt toivovat ennen kaikkea vapaa-ajantoimintaa kantaväestön tyttöjen kanssa, jotta ystävyyssuhteiden solminen ja ylläpitäminen olisi mahdollista. Vanhempien ennakkoluulot vapaa-ajantoimintaa kohtaan saattavat johtua siitä, että se on heille vieras asia. Siksi nuorisotyön yhteistyötä maahanmuuttajavanhempien kanssa olisi syytä lisätä.
Honkasalo tutki sitä, miten monikulttuuriset kysymykset ja sukupuolten tasa-arvo on huomioitu nuorisotyössä. Nuorten ja nuorisotyöntekijöiden haastatteluiden lisäksi hän seurasi maahanmuuttajatyttöjen harrastusryhmiä pääkaupunkiseudulla.

Veronika Honkasalo (2011) Tyttöjen kesken. Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo nuorisotyössä. Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 109.

Arkipäivän rasismi koulussa

Anne-Mari Souto tutki joensuulaisen koulun monikulttuurisia luokkia 2000-luvun alussa. Väitöstutkimus osoittaa, että rasismi jäsentää monin tavoin nuorten tapoja kohdata toisiaan. Nuorten mahdollisuudet liikkua eri ryhmien välillä ovat usein hyvinkin rajatut. "Vääränlaisesta" käytöksestä, kuten seurustelusta eri kulttuurista ryhmää edustavan kanssa, voi seurata rangaistus: nimittelyä tai väkivaltaa. "Maassa maan tavalla" -periaatteeseen vetoaminen on yksi keskeisimmistä tavoista tukahduttaa keskustelu kulttuurisesti joustavista pelisäännöistä. Rasismin neutralointi on koulun epävirallinen käytäntö, joka osaltaan vahvistaa maahanmuuttajanuorten kokemusta ulkopuolisuudesta.

Suomalais- ja maahanmuuttajanuorten kohtaamiset eivät itsestään ja yksin lisää nuorten keskinäistä vuorovaikutusta, ymmärrystä ja solidaarisuutta. Tutkimus puhuu ammattilaisten vastuusta ja mahdollisuuksista tehdä aktiivista rasismin vastaista työtä nuorten parissa.

Anne-Mari Souto (2011). Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten suhteista. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 110.

Rasistisuus nuorten yhteisöissä

Sini Perhon väitöstutkimuksen aiheena oli itsensä rasistisiksi tai suvaitsemattomiksi määrittelevien nuorten yhteisöllisyys vuosituhannen vaihteen Joensuussa. Arkisesti nähtynä nuoret käsittivät rasismin ajattelutapana, joka vastusti heidän oman arkensa muuttumista monikulttuuriseksi. Nuorten mielestä heidän rasismissaan ei ollut kyse marginaalisesta vaan nimenomaan tavallisesta suhtautumistavasta. Skiniyteen he ottivat etäisyyttä tavallistamalla itsensä. Toisaalta osa heistä myös kuului itse skinheadien tai rokkareiden alakulttuureihin, ja he määrittivät ne näin tavallisiksi. Erilaisiksi alakulttuureiksi sen sijaan määriteltiin rasismiin kielteisesti suhtautuvat, kuten hopparit ja hipit. Nuoret korostivat tavallisuuttaan samanmielisyyden ja tyylin lisäksi panostamalla vapaa-aikaan koulutyön sijaan.

Tutkimukseen haastateltiin 13–19-vuotiaita joensuulaisia nuoria, jotka kävivät nuorisotaloilla vuosituhannen vaihteessa. Lisäksi tutkija keräsi aineistoa työskennellen kolmen vuoden ajan nuorisotaloilla. Väitöstutkimus on osa toimintatutkimuksellista Exit-projektia, jossa kehitettiin monikulttuurisen ja rasisminvastaisen nuorisotyön menetelmiä.

Sini Perho (2010) Rasistisuus nuorten yhteisöissä. Tutkimus vuosituhannen vaihteen Joensuusta. Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 103.

Ennakkoluulot sävyttävät poliisin ja maahanmuuttajien suhteita

Poliisien ja maahanmuuttajavähemmistöjen suhteita on tutkittu Suomessa vähän, vaikka maahanmuutto on lisääntynyt merkittävästi. Stephen Egharevban väitöstutkimuksessa rakennetaan viitekehystä, jonka avulla poliisi voi kehittää kaikkia väestöryhmiä palvelevaa toimintaa syrjinnän torjumiseksi. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan ja pohditaan, miten ennakkoluuloja ja stereotypioita voidaan torjua ja näin lisätä ymmärrystä rasismiin ja syrjintään liittyvässä keskustelussa. Tutkimus koostuu viidestä tapaustutkimuksesta, jotka käsittävät kolme vastaajaryhmää: poliisiopiskelijat, ammatissa toimivat poliisit sekä Turussa asuvat afrikkalaiset.

Ensimmäinen tapaustutkimus tarkastelee ennakkoluulojen esiintymistä sosiaalis-oikeudellisesta näkökulmasta.

Toisessa tapaustutkimuksessa tarkastellaan etnistä alkuperää sekä haastateltujen käsityksiä ja tietoja ihmisoikeuksien turvaamisesta, poliisin toiminnasta, kokemuksia poliisin toiminnasta vastaajan kotimaassa sekä kohtaamisia poliisin kanssa Turussa. Tämän lisäksi siinä analysoidaan poliisin asenteita afrikkalaisia maahanmuuttajia kohtaan yhdistettynä erilaisiin kulttuurisiin taustoihin.

Kolmannen tutkimuksen kohteena on, kuinka erilaiset taustat vaikuttavat maahanmuuttajien käsityksiin poliisin toiminnasta. Tämä ongelmakenttä kohdistaa paikalliseen järjestyksenvalvontaan erilaisia kulttuurisia haasteita. Aineiston analysointi paljastaa paikallisia ja kansainvälisiä kysymyksiä ja oletuksia, jotka ovat tärkeitä, kun torjutaan olemassa olevia ennakkoluuloja ja syrjintää. Tutkimus osoittaa, että sekä poliisin että maahanmuuttajien käsitykset toisistaan pohjautuvat jossain määrin ennakkoluuloihin, kokemuksen puutteeseen, vähäiseen luottamukseen ja puutteellisiin tietoihin. Tutkimus vahvisti myös sen, että kulttuuriset erot vaikeuttavat asioiden tulkintaa ja nämä vaikeudet vaikuttavat poliisin ja maahanmuuttajien suhteisiin Suomessa.

Neljäs ja viides tapaustutkimus auttavat ymmärtämään poliisin puutteellista tietoa afrikkalaisesta kulttuurista, normeista ja arvoista. Havainnot osoittavat, millaisia ongelmia liittyy joiden afrikkalaisten maahanmuuttajien alhaiseen koulutustasoon ja miten tämä vaikuttaa heidän ymmärrykseensä poliisin toiminnasta uudessa ympäristössä. Nämä tapaustutkimukset korostavat kansallisen kulttuurin monimuotoisuutta sekä tarvetta jatkaa tutkimusta suurempien vastaajaryhmien kanssa.

Stephen Egharevba (2011) Understanding the Racial Nature of Police and Immigrant Relations In Finland. The Case of Africans in Turku. Turun yliopiston julkaisuja B 331.

 
Julkaistu 23.9.2011