Regina Järg-Tärno

Rinkebyssä puhaltaa yhteishenki

Tukholman huonomaineiseksi leimatussa Rinkebyn lähiössä turvallisuutta edistetään yhdessä Järva-Andan yhteistyöverkoston kautta. Eri kulttuurien ja ryhmien välillä käydään aitoa dialogia, ja ongelmien ja erojen sijaan etsitään voimavaroja ja yhtäläisyyksiä.

Oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston virkamiehiä vieraili toukokuussa Rinkebyssä. Kun pyysimme taksikuskia ajamaan Rinkebyn poliisiasemalle, hän hämmentyi: "Miksi? Onko teille tapahtunut jotain?" Rinkebyä lähestyessä huomaa ensimmäisenä talon, jonka kaikki ikkunat on kalteroitu. Kuljettajan mukaan taksit eivät aja alueelle iltaisin ja öisin, ellei asiakas maksa etukäteen. Taksista poistuessa jäin kuitenkin miettimään, että alue on kaunis: paljon puita, pensaita ja hoidetunnäköisiä viheralueita.

Rinkeby on Tukholman luoteisosan lähiö, joka kuuluu Kistan, Tenstan, Hjulstan, Husbyn ja Akallan lähiöiden kanssa ns. Järva-alueeseen. Alueelle rakennettiin ns. Miljoonaohjelman puitteissa 1965–1975 miljoona uutta kotia. Keskustasta sinne pääse helposti metron sinisellä linjalla.

Rinkebylle on aikoinaan kehittynyt huono maine erilaisten ongelmien ja maahanmuuttajien takia. Lähiössä on noin 15 000 asukasta, joista lähes 90 prosentilla on ulkomaalaistausta; enemmistö on aasialais- ja afrikkalaistaustaisia. Kolmannes asukkaista on alle 20-vuotiaita. Asukkaiden koulutustaso on alhainen ja työssä käy vajaa puolet asukkaista. Samaten heidän keskimääräiset tulonsa ovat varsin alhaiset ja toimeentulotukea saa viidennes asukkaista. Käytännössä kaikki asunnot ovat vuokra-asuntoja kerrostaloissa. Rinkeby eroaa selvästi näissä suhteissa koko Tukholmasta ja jopa naapurialueistaan kuten Kistasta.

Yhteistyömalli vakiinnuttanut nopeasti paikkansa

Poliisiasemalla tapasimme Rinkebyn ja Kistan alueen rikoksentorjuntakoordinaattorin Per Granhällenin. Hän on vetänyt paikallista rikoksentorjuntaneuvostoa kymmenisen vuotta. Tänä aikana alueellinen rikoksentorjunta- ja turvallisuustyö on kehittynyt yksittäisen virkamiehen ponnisteluista laajaksi yhteistyöverkostoksi.

Yhteistyötä, jota kutsutaan nimellä Järva-Andan (suom. Järvan henki), on tehty virallisesti kesästä 2009 alkaen, mutta se sai oikeastaan alkunsa Rinkebyn levottomuuksista joulun alla 2007. Levottomuudet kohdistuivat enimmäkseen julkiseen liikenteeseen ja johtivat alueen yli vuorokauden eristykseen. Viranomaisten, paikallisyhdistysten, seurakunnan, moskeijan ja muiden vapaaehtoisten yhteistyön avulla tilanne onnistuttiin ratkaisemaan. Olennaista oli osapuolten halukkuus kuunnella toisiaan ilman syytöksiä ja oppia toinen toisiltaan. Näiden hyvien kokemusten ja seuraavan joulun ennaltaehkäisevien toimien pohjalta Granhällen alkoi rakentaa Järva-alueelle yhdessä toimimisen mallia, positiivista "puuttumismallia".

Järva-Andan on alusta potentiaalisten rikoksentorjujien, turvallisuustyöntekijöiden, yrittäjien, vapaaehtoisten jne. yhteistyölle ja verkostoitumiselle. Yhteistyön tavoitteena on lisätä asukkaiden kotiseuturakkautta ja alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä vaikuttaa nuorten tulevaisuuteen. Epävirallinen idea verkostolla on myös saada enemmän välittäviä silmiä kadulle. Näin vähemmän vakaviin asioihin puuttuminen on luonnollisempaa ja nopeampaa, millä pyritään isompien ongelmien ennaltaehkäisyyn. Tästä yhteistyöstä on ollut hyötyä myös poliisille.

Nykyään verkostolla on jo yli 360 sitoutunutta jäsentä (yhdistyksiä, organisaatioita, yrityksiä jne.). Granhällen on vakuuttunut siitä, että yhteistyö on tullut niin kiinteäksi osaksi alueen arkea, että vaikka vastuuhenkilöt – hän itse mukaan lukien – vaihtuisivat, yhteistyö ja alatyöryhmät säilyisivät toimintakykyisinä.

Tiedottaminen keskeistä

Laajaa yhteistyöverkostoa olisi hankala ylläpitää ilman ohjusryhmää ja jakoa pienempiin työryhmiin (nykyään noin kymmenen). Niiden vastuualueita ovat esimerkiksi siisteys ja turvallisuus, kiinteistöt ja ulkoalueet, nuorten vapa-aika ja tulevaisuus, nuorten turvallisuus, elinkeinoharjoittajat, tapahtumat jne. Uusia työryhmiä luodaan tarpeen ja tilanteen mukaan.

Yhteistyötä tehdään monella eri tasolla ympäri vuoden. Koulujen loma-aikaan kiinnitetään paljon huomiota nuoriin ja mielekkään tekemisen tarjoamiseen heille. Tieto tapahtumista kootaan turvallisuustiedon ja turvallisuushenkilöiden yhteystietojen kera pieneen vihkoseen, jota jaetaan asukkaille. Järvan alueen lähiöt ovat yhdessä hankkineet Järva-Andan pikkubussin, joka näkyy kaduilla tekemässä aktiivista sosiaalista kenttätyötä ja levittämässä ajankohtaista tietoa varsinkin tapahtumien aikana. Auton toimintaan kuuluvat myös teemaviikot. Esimerkiksi joku viikko tehdään huumeiden ennaltaehkäisytyötä, toisella viikolla keskitytään energiansäästöön, koulun loma-aikaan jaetaan nuorille näitä ohjelmavihkosia ja toisinaan auto toimii liikkuvana kansalaistoimistona. Henkilökunta vaihtuu luonnollisesti teeman mukaan.

Järva-Andan toiminnassa on yleensäkin panostettu paljon tiedottamiseen ja alueen monietnisyyden vuoksi monella eri kielellä. Esimerkiksi Järva-Andan yhteistyöstä kertova vihkonen on saatavissa kuudella eri kielellä.

Pienten asioiden korjaaminen parantaa turvallisuutta

Asukkaiden turvallisuuden tunnetta voivat heikentää esimerkiksi huono valaistus, ympäristön siivottomuus ja rehottavat pensaat. Sellainenkin asia kuin mopoilla ajelu kävelytiellä saattaa vaikuttaa asukkaiden viihtyvyyteen. Tähänkin ongelmaan perustettiin työryhmä, joka puuttui ilmiöön ja ajonopeuteen esimerkiksi fyysisten esteiden ja pyörävarastojen inventaarioiden avulla.

Alueella on jo vuosia ennen Järva-Andan verkostoa järjestetty turvallisuuskävelyjä yhdessä kiinteistöomistajien, asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kävelyjen pohjalta on työryhmässä pohdittu, mitä voitaisiin tehdä ulkoalueiden ja rakennetun ympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi. Toiminta on Per Granhällenin mielestä ollut tuloksellista.

– Olemme huomanneet, että alussa oli paljon enemmän korjattavaa ja parannettavaa kuin nykyään. Ja ajan myötä turvallisuuskävelyihin osallistujien silmä puutteille on kuitenkin herkistynyt. Yhtenä vuonna panostettiin ulkoalueen parantamiseen jopa niin, että viheralueiden suunnittelun ja kunnostukseen palkattiin avuksi Ruotsin paras puutarhuri. Tärkeä menestystekijä tässä on, että ihmiset huomaavat alueen konkreettiset muutokset; pelkät keskustelut ongelmista eivät riitä.

Rinkebyssä viihtymisen ongelmia ovat asuntojen soveltumattomuus isoille perheille ja se että muualta tulleet ihmiset eivät tiedä, miten kerrostaloissa asutaan ja toimitaan. Sitä varten on yhteistyössä moskeijan kanssa kehitetty esimerkiksi kerrostalossa asumisen kursseja, jotka voivat olla toisille tarpeettomia mutta toisille todella tärkeitä uuden elämän rakentamisessa.

Alueelle kasaantuneiden syrjäytymisriskiä lisäävien tekijöiden takia asukkailla on myös korkeampi riski joutua rikoksen uhriksi. Esimerkiksi asuntomurrot ovat olleet ongelmana. Paikallisen poliisin mukaan maahanmuuttajataustainen nimi asunnon ovessa on leimaava ja kertoo mahdolliselle murtovarkaalle, että asunnossa saattaa löytyä arvokasta omaisuutta kuten kalliita koruja, kultaa tai rahaa, joita kantaväestö ei välttämättä säilytä kotona vaan pankissa. Tähän asiaan tartuttiin esimerkiksi Rinkebyn naapurilähiöissä Svenska Bostäderin hankkeessa, jossa tähdättiin tilannetorjuntaan ja ennen kaikkea uhriutumisriskien vähentämiseen asentamalla asuntoihin turvalokeroita (ks. Haaste 4/2010). SB:n hanke oli viime vuonna Ruotsin rikoksentorjuntakilpailun voittaja ja Ruotsin ehdokas eurooppalaisessa kilpailussa (ECPA). Hankkeen hyviä käytäntöjä ja ideoita toteutetaan tulevaisuudessa myös Rinkebyssä.

Paikallisen yhteistyön lisäksi yksi vaikuttava tekijä alueella on varmasti myös kansanvälisesti tunnettu Rinkebyn koulu, joka vuonna 1998 voitti ECPAn. Koulu on myös sen jälkeen saanut tunnustusta työstään eri tavoin.

Vielä kymmenen vuotta sitten Rinkebyn asukaskunta vaihtui kokonaisuudessaan kuuden vuoden välin, nykyään vaihtuvuusaika on tuplasti pitempi. Alueella on tehty viihtyisyyteen ja turvallisuuteen liittyvää työtä antaumuksella ja määrätietoisesti, ja sillä on varmasti ollut osaltaan vaikutusta asiaan.

Kirjoittaja on suunnittelija rikoksentorjuntaneuvostossa.

 
Julkaistu 23.9.2011