Painetun lehden sisällysluettelo

23.9.2011

IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ ETENEE HITAASTI s. 4
Riikka Kostiainen
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haasteltavana vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. Hän on huolissaan siitä, että ihmiskauppatapauksia on toistaiseksi tunnistettu vasta muutamia, useammin sekä tutkinta että tuomiot ovat koskeneet vähäisempiä rikoksia, jotka eivät anna turvaa ja oikeuksia uhrille.

ULKOMAALAISET RIKOKSEN TEKIJÖINÄ JA UHREINA s. 7
Hannu Niemi
Ulkomaalaisten tekemät vakavat rikokset ja siihen usein liittyvä järjestäytynyt rikollisuus ovat enemmän seurausta valtioiden rajat ylittävän liikkumisen rajoitusten poistamisesta kuin pysyvästä maahanmuutosta.

SUOMESSA ASUVAT SOMALIT USEIN RASISTISEN RIKOKSEN UHRINA s. 12
Jenni Niemi
Kansainvälisen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat kohtaavat paljon etnistä syrjintää ja rasismia Pohjoismaissa. Erityisesti Suomessa ja Tanskassa asuvat somalit näyttävät altistuvan syrjinnälle, uhkailulle ja väkivallalle usein.

ULKOMAISET LIIKKUVAT RIKOLLISRYHMÄT JALKAUTUNEET SUOMEEN s. 14
Pentti Kangasniemi
Viime vuosina ulkomailta, erityisesti Baltian maista tai Baltian maiden kautta, tulevat liikkuvat rikollisryhmät ovat tehneet hyvin suunniteltuja omaisuusrikoksia.

RIKOSOIKEUS JA MONIKULTTUURISUUDEN HAASTE s. 16
Sakari Melander
Kulttuurisilla ja yhteisöllisillä tekijöillä on oltava sijansa rikosoikeudellisessa lainsäädännössä ja ratkaisutoiminnassa.

RASISTISET RIKOKSET LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ s. 18
Ilari Hannula
Rasistisena rikoksena voidaan pitää rikosta, joka tehty rasistisesta vaikuttimesta. Nämä ovat tulleet rikoslakiin 1970-luvulta alkaen. Rikoslain muutosten taustalla ovat kansainväliset velvoitteet.

TULKATTU OIKEUSKÄSITTELY ONNISTUU YHTEISTYÖSSÄ s. 20
Tuija Kinnunen
Oikeustulkkaus ei ole oikeudellisesta viestintätilanteesta irrallista, pelkästään kielitaidon varassa tapahtuvaa toimintaa. Kirjoitus käsittelee oikeustulkkauksen käytäntöjä, tilannetta ja kehittämistarpeita.

KUNNIAKONFLIKTIN MOLEMPIA OSAPUOLIA TÄYTYY KUULLA s. 22
Riikka Kostiainen
Ihmisoikeusliiton Kitke!-hankkeen tarkoituksena on ennaltaehkäistä kunniaan liittyviä konfliktitilanteita ja väkivaltaa. Asiantuntija Rebwar Karimin mukaan parasta ennaltaehkäisyä on rakentava, osallistava ja itsekriittinen yhteisödialogi.

TIETOA OIKEUKSISTA MAAHANMUUTTAJATYTÖILLE s. 24
Mariela Salminen
Vantaan Oikeus elämään -hankkeen idea on valistaa 15–20-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ja lisätä valmiuksia hakea apua perhe- ja kunniaväkivaltatapauksissa. Tarkoitus on myös lisätä viranomaisten tietoa heidän elämästään.

VÄITÖKSIÄ AIHEPIIRISTÄ s. 26
Monikulttuurisuus nuorisotyössä
Arkipäivän rasismi koulussa
Rasistisuus nuorten yhteisöissä
Ennakkoluulot sävyttävät poliisin ja maahanmuuttajien suhteita (s. 29)


ALKUVAIHEEN PALVELUT TÄRKEITÄ KOTOUTUMISESSA s. 26
Sari Karisto
Uusi laki kotoutumisen edistämisestä painottaa alkuvaiheen palvelujen järjestämisen tärkeyttä maahanmuuttajan kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi.

NUORET TARVITSEVAT ESIMERKKEJÄ s. 28
Riikka Kostiainen
Sosiaaliohjaaja Mukhtar Abib työskentelee rikoksista epäiltyjen afrikkalaistaustaisten nuorten kanssa Helsingin sosiaalivirastossa. Hän painottaa koulutuksen merkitystä maahanmuuttajataustaisten nuorten auttamisessa.

RINKEBYSSÄ PUHALTAA YHTEISHENKI s. 30
Regina Järg-Tärno
Tukholman huonomaineiseksi leimatussa Rinkebyn lähiössä turvallisuutta edistetään Järva-Andan yhteistyöverkostossa.

KUKA PUHUU? LÄHIÖTIETÄMISEN TUSKA s. 32
Leena Suurpää
Ranskan kaupunkipolitiikkaa syytetään keinottomuudesta, elitismistä ja turvallisuuspoliittisen näkökulman ylivallasta, mediaa kritisoidaan sensaatiomaisen lähiöpelon lietsomisesta, tutkijat syyllistyvät analyyttisen katseensa sameudesta.

KANSAINVÄLINEN SUOJELU SUOMALAISITTAIN s. 34
Ida Staffans
Kansainvälisestä näkökulmasta Suomen lainsäädäntö vastaa hyvin kansainvälisen suojelun asettamiin vaatimuksiin.

KERJÄÄMINEN PERUSOIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA s. 35
Ari Hirvonen
On syytä arvioida lainopin näkökulmasta kysymystä kerjäämisen sääntelystä, koska todennäköisesti asia nousee uudelleen jossain muodossa ajankohtaiseksi.

KERJÄLÄISYYS ENNEN JA TÄNÄÄN s. 38
Virpi Mäkinen
Kerjäämiseen on aina liittynyt inhimillistä hätää ja köyhyyttä, irtolaisuutta ja rikollisuutta. Ajan saatossa suhtautuminen kerjäläisiin ei ole juurikaan muuttunut.

Kriminologia: POSITIIVISTA KRIMINOLOGIAA s. 40
Matti Laine
Kriminologia-palstalla kerrotaan positiivisesta kriminologiasta. Se tutkii sellaisia tekijöitä, jotka pitävät ihmiset poissa rikollisuudesta tai saavat lopettamaan rikollisen toiminnan.

Rikoksentorjunta: RIKOSTILASTOJEN LUKEMINEN s. 42
Jukka-Pekka Takala
Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään loppukesällä syntynyttä keskustelua rikostilastoista. Keskustelu havainnollistaa hyvin tilastojen tulkinnan ongelmia.

Keskustelua: SOVINNON AIKA? s. 44
Aune Flinck, Saija Sambou & Erika Uotila
Kirjoituksessa kommentoidaan lähisuhdeväkivallan sovittelua.

Ajassa s. 4547
Väkivallan vähentämiseen löytyy keinoja
Sivareita koulutetaan väkivallan ehkäisyyn
Aluehallintovirastoille keskeinen rooli turvallisuustyössä
Lasten kokemaa seksuaalista häirintää netissä kyselty
Poliisin ja syyttäjän yhteistyötä arvioitu
Vankimäärä vähenee tasaisesti
Harmaata taloutta vastaan kampanja

 
Julkaistu 23.9.2011