Riikka Kostiainen

Nuoret tarvitsevat esimerkkejä

Sosiaaliohjaaja Mukhtar Abib työskentelee rikoksista epäiltyjen afrikkalaistaustaisten nuorten kanssa Helsingin sosiaalivirastossa. Hänen mukaansa afrikkalaistaustaisten nuorten tilanne on menossa parempaan päin verrattuna kymmenen vuoden takaiseen aikaan.

Mukhtar Abib on työskennellyt lastensuojelun parissa 17 vuotta. Helsingin kaupungin sosiaalipäivystyksen nuorisoryhmään hän tuli ensin projektityöntekijäksi vuonna 2001. Silloin afrikkalaistaustaisten nuorten rötöstely rautatieaseman seudulla oli lisääntynyt ja ongelmaa ryhtyivät ratkomaan yhdessä poliisi, sosiaaliviranomaiset, muut viranomaiset ja järjestöt. Yhdeksi keinoksi keksittiin somalialaisen sosiaalityöntekijän palkkaaminen.

Muhktar Abib kertoo, että alussa oli vaikeaa saavuttaa sekä suomalaisten viranomaisten että maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden luottamus. Hänen oma maahanmuuttajataustansa herättää joissakin yhteistyökumppaneissa kiinnostusta mutta toisissa varauksellisuutta. Asiakkaista puolestaan suurin osa tulee kulttuureista, joissa ei viranomaisiin juuri luoteta. Varsinkin kun oman maan mies toimii välittäjänä, voidaan pelätä, että tämä antaa liikaa tietoa suomalaisille viranomaisille. Epäilyjen hälventäminen on ollut yllättävän kovan työn takana siihen nähden, että suurin osa näistä nuorista on syntynyt ja varttunut Suomessa.

Enimmäkseen sosiaalityöntekijän maahanmuuttajataustasta on etua asiakkaille.

– Kynnys pyytää apua samannäköiseltä ihmiseltä on matala. Lisäksi minulla on sellaista hiljaista tietoa, jota ei välttämättä ole suomalaisilla viranomaisilla. Myös palvelun saaminen omalla äidinkielellä on tärkeää joillekin asiakkaille. Mutta yhtä lailla suomalainen voi tehdä tätä työtä, kuten minäkin teen työtä suomalaisten kanssa. Joskin minä en pääse eroon työstä vapaa-ajallakaan, sillä törmään asiakkaihin ja heidän vanhempiinsa jatkuvasti. Työnikin on epävirallisesti laajentunut moneen, sillä haluan auttaa näitä lapsia ja nuoria eri tavoin.

Mukhtar Abib arvioi, että nykyään hänen työnsä on vakiinnuttanut paikkansa ja hänet itsensä tunnetaan kentällä, mikä helpottaa luottamuksen syntymistä. Myös hänen oma ammattitaitonsa karttunut matkan varrella ja hän osaa entistä paremmin priorisoida, kuka todella tarvitsee palveluja ja millaisia.

Vanhempien vanhemmuutta kunnioitetaan

Suurin osa sosiaaliohjaaja Mukhtar Abibin asiakkaista tulee poliisin kautta. Jonkun verran heitä tulee myös alueiden lastensuojeluviranomaisten ja kouluviranomaisten kautta ja joskus vanhemmatkin ovat suoraan yhteydessä häneen. Asiakkaat ovat tyypillisesti 14–16-vuotiaita, mutta joukossa on ollut 10-vuotiaitakin. Poikia on 90 prosenttia. Tyypillisesti poliisista tulevat ilmoitukset koskevat näpistyksiä ja varkauksia, myös ryöstöjä ja vapaudenriistoja on joskus ollut, yksittäisiä törkeitäkin tapauksia.

Kun poliisista tulee tutkintailmoitus, Mukhtar Abib tarkistaa koneelta, onko nuori aiemmin syyllistynyt johonkin rikokseen ja millaiseen. Esimerkiksi kun näpistyksiä on kertynyt kolme, hän kutsuu perheen toimistolle ja kertoo näistä teoista. Ensin hän keskustelee nuoren kanssa kahden kesken ja kutsuu sitten vanhemmat mukaan keskusteluun. Yhdessä mietitään perusteellisesti, miksi nuori ylipäätään näpistelee. Usein nuoret selittävät, että joku on yllyttänyt siihen tai on vain halunnut kokeilla. Perustelut ovat samoja kuin muillakin nuorilla.

Silloin kun ilmoitus koskee törkeää rikosta, puututaan heti. Jos poliisi ei ole ollut yhteydessä vanhempiin, Mukhtar Abib tekee sen, ja informoi alueen lastensuojeluviranomaisia. Yleensä alueen lastensuojelutyöntekijä koordinoi ensimmäistä palaveria, jossa mietitään sopivia tukitoimia. Esimerkiksi kun törkeän rikoksen tehnyt on alle 15-vuotias, lastensuojeluviranomaiset saattavat puuttua hyvinkin perusteellisesti ja ottaa lapsen kiireellisesti huostaan. Kun nuoren tilanne rauhoittuu eikä huostaanottoa ole aiheellista jatkaa, tarjotaan perheelle perhetyötä ja perhetyöntekijä jatkaa työtä avohuollon toimenpiteillä. Vanhemmat ovat koko ajan prosessissa mukana, sillä he ovat pääsääntöisesti lapsesta ja nuoresta vastuussa.

– Minun roolini on, että käyn perhetyöntekijöiden kanssa tapaamassa nuorta. Joskus voi olla, että nuorella ei ole mitään mielekästä tekemistä, jolloin mietitään harrastuksia. Jos hänellä on päihdeongelmia, ohjataan tietenkin paikkoihin, joissa häntä voidaan auttaa. Työtä jatketaan kunnes nuoresta tulee kunnon kansalainen. Aina voi olla joku, joka ei halua ottaa apua vastaan mutta yleensä otetaan mielellään. Aina palvelumme eivät ehkä ole asiakkaiden näkökulmasta kovin järkeviä. Ajatuksena on ennen muuta opettaa vastuun kantamista ja tukea nuoria auttamaan jotenkin itse itseään perheen ja ehkä myös yhteisön tuella.

Tärkeää miten maahanmuuttajista puhutaan

Sosiaaliohjaaja Mukhtar Abib painottaa esimerkin voimaa ja koulutuksen merkitystä maahanmuuttajataustaisten nuorten auttamisessa. Nuorten pitää nähdä kouluttautuneita maahanmuuttajataustaisia ihmisiä hyvissä asemissa yhteiskunnassa. Vastaavasti häntä itseään kannustaa sellaisten entisten asiakkaiden tapaaminen, jotka ovat kouluttautuneet ja saaneet työpaikan.

– Suomessa on toisaalta vaikea ja toisaalta helppo löytää paikkansa. Jos ihminen elää matalalla profiililla, täällä on jotenkin helpompi elää. Nämä nuoret tulevat usein maailmasta, jossa he ovat joutuneet korostamaan omaa ääntään ja minuuttaan, ja se ei ehkä tuo tulosta täällä. Kerron nuorille, miten ihmiset Suomessa elävät ja mitä kannattaa tehdä, kun haluaa pärjätä. Ei tämä tarkoita, että heidän pitäisi olla nöyriä joka asiassa.

Hän haluaa kiinnittää huomiota myös siihen, miten maahanmuuttajista puhutaan yhteiskunnassa ja mediassa.

– Kun maahanmuuttajat syyllistyvät rikoksiin, se uutisoidaan niin näkyvästi, että kansalaisille voi syntyä käsitys, etteivät nämä nuoret muuta teekään kuin rikoksia, mutta todellisuus on tietenkin toista. Luonnollisesti faktoista ja rikosten syistä täytyy keskustella, jotta voimme löytää yhdessä ratkaisuja nuorten auttamiseen, mutta asioiden sensaatiomainen käsittely mediassa ei vie eteenpäin, hän toteaa.

– Sekin on tärkeää, ettei maailman tapahtumia uutisoida maahanmuuttajia syyllistävästi. Esimerkiksi ei Englannin, Ranskan ja Ruotsin Göteborgin levottomuuksien takana olleet maahanmuuttajataustaiset nuoret aivan sillä tavoin kuin aluksi uutisoitiin. Maailman tapahtumat aina vaikuttavat nuoriin ja työhöni Helsingissäkin.

 
Julkaistu 23.9.2011