Sari Karisto

Alkuvaiheen palvelut tärkeitä kotoutumiselle

Uusi laki kotoutumisen edistämisestä painottaa alkuvaiheen palvelujen järjestämisen tärkeyttä maahanmuuttajan kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi. Lain soveltamisalaa on laajennettu etenkin alkuvaiheen palvelujen osalta kaikkiin ulkomaan kansalaisiin.

Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) astui voimaan syyskuun alussa. Sitä edeltänyt laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) saatettiin voimaan vuonna 1999, jolloin inkerinsuomalaisten paluumuuttajien, pakolaisten ja muista humanitaarisista syistä maahan muuttavien kotoutumisen näkökulma oli vahvasti esillä. Perhesiteen perusteella tapahtuvan ja työperusteisen maahanmuuton lisäännyttyä 2000-luvulla kävi ilmeiseksi tarve laajentaa kotoutumisen tukitoimia koskemaan kaikkia ulkomaan kansalaisia, joilla on voimassa oleva oleskelulupa Suomessa, joiden oleskeluoikeus on rekisteröity tai joille on myönnetty oleskelukortti.

Perustieto suomalaisesta yhteiskunnasta kaikille

Kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi uudessa laissa on kiinnitetty huomiota perustiedon saamiseen ja alkuvaiheen palvelujen järjestämiseen. Perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta annetaan kaikille Suomeen muuttaville oleskeluluvan tiedoksiannon, oleskeluoikeuden rekisteröinnin, määräaikaisen oleskelukortin myöntämisen tai kotikunta- ja väestötietojen rekisteröinnin yhteydessä. Perustietoaineistoa tarjoavat siten ainakin Suomen edustustot, paikallispoliisit, Maahanmuuttovirasto sekä maistraatit.

Pelkästään kirjalliseen materiaaliin pohjautuva tiedotus ei kuitenkaan takaa etenkään luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien tiedonsaantia. Tästä syystä hyvä, että sisäasiainministeriö kehittää myös puhuttua sähköistä tiedotusmateriaalia. Perustiedon saamista tukee laissa kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston sekä muille viranomaisille säädetty velvollisuus antaa maahanmuuttajalle ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista.

Alkukartoitus uutena palveluna

Lain voimaantuloa odottaessa eniten pohdintaa kunnissa lienee herättänyt lain 9 ja 10 §:ssä säädetty alkukartoituksen järjestäminen. Sen on katsottu olevan uusi tehtävä etenkin kunnille. Alkukartoituksia on toki niin kunnissa kuin TE-toimistoissakin tehty jo aiemmin kotoutumissuunnitelman yhteydessä, mutta uusissa säännöksissä korostetaan alkukartoituksen toteuttamista siten, että sen perusteella maahanmuuttaja voidaan ohjata työmarkkinoille, tarvettaan vastaavaan koulutukseen tai muihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin ja palveluihin. Tällöin mm. alkukartoitukseen kuuluva kielitaidon tason kartoitus voi edistää oikeaan koulutukseen hakeutumista.

Lain mukaan TE-toimisto laatii alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi TE-toimistoon, ja kunta maahanmuuttajalle, joka saa toimeentulotukea. Molemmat tahot voivat käynnistää alkukartoituksen myös sitä pyytäneelle muulle maahanmuuttajalle, jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan. Oikeus kotoutumissuunnitelmaan on uudessa laissa säilynyt työttöminä työnhakijoina olevilla sekä toimeentulotukea saavilla maahanmuuttajilla. Muiden maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelman tarpeen viranomainen arvioi alkukartoituksen perusteella.

Alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien laatimiseen osallistuvaa kunnan vastuuviranomaista ei ole laissa määritelty. Siksi etenkin muiden kuin toimeentulotukea saavien maahanmuuttajien alkukartoituksen toteuttamisen vastuutahon/jen määrittelystä on kunnissa käyty neuvotteluja, ja ratkaisut eroavat toisistaan. Huolellinen alkukartoitus tukee kotoutumissuunnitelman yksilöllistä laadintaa ja sen toteutumisen seurantaa. Aiempien kokemusten mukaan alkukartoitusta ja kotoutumissuunnitelmaa ei ole tarkoituksenmukaista jakaa eri toimijoiden tehtäväksi etenkin, jos halutaan varmistaa kotoutujan palvelujen saannin sujuvuus. Alkukartoitusten toteutumista seurataan jatkossa kunnissa mielenkiinnolla jo niiden järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisen mutta myös uusien monialaisen yhteistyön muotojen vuoksi. Monialaiseen yhteistyöhön uusi laki kannustaa myös perheen kotoutumissuunnitelman laadinnassa.

Palvelun tarjonnan turvaaminen tärkeää

Koska maahanmuuttajalla ei kuitenkaan ole subjektiivista oikeutta kotoutumissuunnitelman toimenpiteisiin tai palveluihin, jää niin alkukartoituksen kuin kotoutumissuunnitelmankin vaikuttavuus kotoutumisessa kyseenalaiseksi ilman jatkotoimenpiteitä. Kotoutumissuunnitelmien vaikuttavuus voidaan varmistaa ainoastaan kohdentamalla voimavaroja niissä määriteltyjen toimenpiteiden toteuttamiseen. Panostus alkuvaiheen tiedottamiseen, yksilölliseen alkukartoitukseen ja siihen sisältyvään arviointiin sekä kotoutumissuunnitteluun edellyttää, että suomen kielen opetusta, yhteiskuntaan perehdyttävää opetusta, kotoutumista yksilöllisesti edistäviä toimenpiteitä ja erilaisia sosiaalisen vahvistamisen tukitoimia on kyettävä järjestämään tarvetta vastaavasti. Palvelun tarjonnan turvaaminen on vielä tärkeämpää kuin hyvästä ohjauksesta huolehtiminen. Kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa edellytetäänkin kunnan kotouttamisohjelman tavoitteiden ottamista huomioon kunnan talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa.

Kirjoittaja on maahanmuuttajapalvelujen päällikkö Helsingin sosiaalivirastossa.

 
Julkaistu 23.9.2011