[Mikko Aaltonen & Venla Salmi

Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset internetissä

Nuorten rikoskäyttäytymistä ja uhriksi joutumista koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että samalla kun nuorten ajanvietto ja yhteydenpito on yhä enemmän siirtynyt internetiin myös nuorten rikoskäyttäytymisen ja uhrikokemusten kirjo on laajentunut tälle kentälle. Tämä artikkeli esittelee viimeisimpien kyselytutkimusten tuloksia internetissä tapahtuvan rikoskäyttäytymisen yleisyydestä ja piirteistä.

Keskustelu tekijänoikeudella suojattujen tiedostojen luvattomasta lataamisesta on keskittynyt pitkälti vertaisverkkojen (peer-to-peer networks, P2P) ympärille, vaikka tekijänoikeudella suojattuja tiedostoja voidaan ladata myös muista lähteistä. Vertaisverkkojen käyttö tiedostojen lataamiseen ja jakamiseen on useiden kyselytutkimusten mukaan varsin yleistä suomalaisten nuorten keskuudessa. Arviot käyttäjien määrästä tosin vaihtelevat varsin voimakkaasti kyselylähteestä riippuen. Koska ilmiö on verrattain uusi, tutkimushenkilöille esitettävien kysymysten muotoilu vaikuttaa luultavasti arvioon ilmiön yleisyydestä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kaksi viimeisintä itse ilmoitetun rikollisuuden kyselyä ovat tuottaneet varsin samankaltaiset arviot lataamisen yleisyydestä. Luvaton nettilataaminen oli molemmissa tutkimuksissa ylivoimaisesti yleisin lainvastainen teko, johon suomalaiset nuoret kertoivat syyllistyneensä.

Helsingin kutsunnoissa vuonna 2006 kerätyssä aineistossa 59 prosenttia kutsuntaikäisistä miehistä ilmoitti ladanneensa tai jakaneensa luvattomasti musiikki- ja elokuvatiedostoja kuluneen vuoden aikana ja 69 prosenttia elämänsä aikana. Vuoden 2008 Nuorisorikollisuuskyselyssä ilmiöön paneuduttiin tarkemmin, ja yhdeksäsluokkalaisilta nuorilta kysyttiin tarkentavia kysymyksiä mm. käytetyistä vertaisverkkosovelluksista, ladatusta sisällöstä sekä lataamisen määrästä. Lataamisen yleisyys oli varsin lähellä muutamaa vuotta vanhempien helsinkiläismiesten vastaavaa: 69 prosenttia nuorista ilmoitti ladanneensa viimeksi kuluneen vuoden aikana luvattomasti tiedostoja internetistä. Noin joka viides nuori ilmoitti lataavansa tiedostoja lähes päivittäin.

Kuvio 1. "Kuinka usein lataat internetistä tai vertaisverkoista musiikkia, elokuvia, tv-ohjelmia, pelejä tai ohjelmistoja?", % 15–16-vuotiaista (Lähde: Nuorisorikollisuuskysely 2008).

Sukupuolittaiset erot vuoden aikana tiedostoja ladanneiden osuudessa olivat varsin pienet: pojista 73 prosenttia ja tytöistä 65 prosenttia kertoi ladanneessa tiedostoja luvattomasti. Poikien lataaminen oli kuitenkin hieman aktiivisempaa sekä lataamisen kirjo suurempaa. Tulosten luotettavuutta lisää se, että suurin osa nuorista osasi mainita nimeltä ainakin yhden käyttämänsä vertaisverkkosovelluksen. Limewire oli suosituin ohjelmisto kaikkien tiedostoja ladanneiden keskuudessa, aktiivisimmat lataajat käyttivät useimmin Bittorrent-protokollaan perustuvia vertaisverkkosovelluksia. Lähes kaikki viimeksi kuluneen vuoden aikana tiedostoja ladanneet nuoret (98 %) ilmoittivat lataavansa yleensä musiikkia, noin puolet (46 %) elokuvia ja tv-sarjoja. Pelien ja ohjelmistojen lataaminen oli hieman harvinaisempaa: noin neljännes ilmoitti lataavansa yleensä niitä. Nuoret olivat varsin hyvin tietoisia siitä, että tekijänoikeudella suojattujen tiedostojen luvaton lataaminen on vastoin Suomen lakia.

Kiusaamista tapahtuu sähköisissä muodoissa

Tämän päivän nuoret hoitavat sosiaalisia suhteitaan internetissä ja kännyköillä. Internet on muodostunut tärkeäksi nuorten kohtaamispaikaksi. Samalla sosiaalisuuden negatiiviset puolet kuten kiusaaminen ja häirintä ovat saaneet uusia muotoja. Vuonna 2006 viidennes 13–16-vuotiaista helsinkiläisnuorista ilmoitti joskus loukanneensa tai uhkailleensa muita sähköpostilla, kännykällä tai internetin keskustelupalstoilla. Samana vuonna kutsuntatutkimuksessa 18-vuotiasta miehistä 14 prosenttia ilmoitti joskus tehneensä näin. Vuonna 2008 tehdyn lapsiuhritutkimuksen mukaan joka kymmenes 12–13-vuotias ja joka kuudes 15–16-vuotias oli vuoden aikana kokenut tapauksen, jossa joku oli levittänyt hänestä huhuja tai kirjoittanut pahaa internetissä. Tekstiviestillä kiusaamista oli kokenut noin joka kuudes 12–13-vuotias ja noin joka viides 15–16-vuotias. Kiusaamisen sähköiset muodot näyttävätkin tutkimusten perusteella nousseen merkittäväksi kanavaksi nuorten toisiinsa kohdistamassa kiusaamisessa. Tästä huolimatta kiusaaminen tapahtuu yhä tyypillisimmin kasvokkain.

Kuvio 2. Vähintään kerran kuluneen 12 kuukauden aikana teon uhriksi joutuneiden osuus 2008, % 12–13-vuotiaista ja 15–16-vuotiaista. (Lähde: Lapsiuhritutkimus 2008)

Seksuaalinen häirintä yleistä, hyväksikäyttö harvinaista

Nuoret kohtaavat myös seksuaalista häirintää ja ehdottelua internetissä. Yleisintä tämä on murrosikäisille tytöille. Vuonna 2006 yksi kuudesta 13–16-vuotiaasta tytöstä Helsingissä ilmoitti joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi matkapuhelimen kautta tai internetissä. Pojille kokemus oli selvästi harvinaisempi. Lapsiuhritutkimuksen mukaan taas joka viides 15–16-vuotias tyttö oli kohdannut itseensä kohdistuvaan rivoa kielenkäyttöä internetin keskustelupalstoilla. Yhtä yleistä oli myös seksikkäiden kuvien pyytäminen ja seksin ehdottaminen. Samanikäisillä pojilla vastaavien kokemusten yleisyys vaihteli 4–14 prosentin välillä. Yritys ostaa seksiä nuorilta internetissä näytti tutkimuksen mukaan olevan melko harvinaista.

Vaikka seksuaalisten pyyntöjen ja ehdottelujen kohteeksi joutuminen internetissä näyttäisi olevan melko yleistä nuorten keskuudessa, varsinaiseen fyysiseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön johtaneet internetkontaktit ovat hyvin harvinaisia suomalaisille nuorille. Vain 0,3 prosenttia lapsiuhritutkimukseen vastanneista kertoi kokemuksesta, jossa internetissä tutustuminen on johtanut tapaamiseen, jossa nuori oli joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Näissä tapauksissa tekijänä oli useimmiten ollut vanhempi nuori ja vain harvoin aikuinen. Kontakti oli tyypillisimmin solmittu internetin kuvagallerioissa.

Taustatekijöistä vain hajanaista tutkimustietoa

Johtuen ilmiön uutuudesta ja nopeasti muuttuvasta luonteesta ei nuorten internetrikollisuutta käsittelevä kriminologinen teoria ja tutkimus ole vielä ehtinyt vakiintua. Vaikka aihetta käsitteleviä kansainvälisiä tutkimuksia onkin ilmestynyt viime vuosina kasvavassa määrin, tutkimuskenttää voi kuvailla edelleen hajanaiseksi, jossa katvealueita on paljon. Tästä syystä vankkaa tutkimusnäyttöä siitä, ketkä syyllistyvät rikoksiin internetissä, ei ole. Kotimaisten kyselytutkimusten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että internetissä tapahtuvan rikoskäyttäytymisen taustalla olisivat osittain samat riskitekijät kuin nuorten muun rikoskäyttäytymisen takana. Tulos on linjassa kriminologisen tutkimuksen kanssa, joka on osoittanut, että rikosalttiit henkilöt eivät tyypillisesti erikoistu vain yhteen rikoslajiin vaan pikemminkin tekevät laajasti erityyppisiä tekoja.

Aktiivisimmat vertaisverkkolataajat ovat Nuorisorikollisuuskyselyn perusteella syyllistyneet muita useammin myös muuhun rikollisuuteen. Vertaisverkkojen aktiivikäyttäjät eivät tämän aineiston perusteella olekaan "nettinörttejä" vaan pikemminkin nuoria, joilla muu riskikäyttäytyminen, kuten alkoholinkäyttö, väkivalta ja kaupoista varastelu, on muita nuoria yleisempää. Lapsiuhritutkimuksen perusteella näyttäisi puolestaan siltä, että internettuttavuuden seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuneilla nuorilla on myös muunlaisia uhrikokemuksia selvästi muita nuoria enemmän. Näyttäisi siltä, että vakavimmat internetmaailmaan liittyvät uhrikokemukset kasautuvat niille nuorille, joilla on ongelmia muussakin elämässä.

Internetrikollisuudesta tarvitaan jatkossa lisää tutkimustietoa, joka tarkastelee nykyistä syvemmin ilmiön yleisyyttä, teonpiirteitä ja riskitekijöitä. Kriminologisen tutkimuksen kannalta internetrikollisuus tarjoaa mahdollisuuden peilata klassisia rikollisuusselityksiä uuden, nopeasti muuttuvan ilmiön kautta. Kiinnostavaa on myös seurata miten sähköisten medioiden aikaansaamat muutokset nuorison ajankäytössä heijastuvat nuorisorikollisuuden kokonaisuuteen.

LÄHTEET

Aaltonen, Mikko (2009) Nuoret vertaisverkoissa. Teoksessa Venla Salmi (toim.) Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset. Nuorisorikollisuuskyselyiden tuloksia 19952008. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 246.

Marttunen, Matti & Salmi, Venla (2009) Nuorisorikollisuus. Teoksessa Rikollisuustilanne 2008. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 247.

Salmi, Venla (2008) Nuorten miesten rikoskäyttäytyminen ja väkivallan uhriksi joutuminen. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia 5/2008.

Salmi, Venla. (2007) Helsingin nuoret rikosten tekijöinä 2006. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 73.

Ellonen, Noora & Kääriäinen, Juha & Salmi, Venla & Sariola, Heikki (2008) Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 17/2008. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 87.

Kirjoittajat ovat tutkijoita Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa.

Haaste 3/2010

 
Julkaistu 1.10.2010