Tomi Kiilakoski

Nuoret ja nuorisotyö verkossa

Internet on osa nuorten arkea: nuoret käyttävät nettiä keskimäärin kaksi tuntia päivässä. Sosiaalisen median myötä yhteisöllisyys saa uusia muotoja. Netin lisääntyvä merkitys nuorten maailmassa edellyttää, että nuorten parissa työtä tekevät rakentavat tapoja hyödyntää nettiä omassa toiminnassaan. Nettinuorisotyötä on kehitetty puhtaasti virtuaalisen toiminnan varassa, mutta viime aikoina kasvokkainen ja virtuaalinen ovat myös nuorisotyössä lähenneet toisiaan.

Nuorten maailma on medioitunut. Erilaiset digitaaliset välineet, kuten tietokoneet, mp3-soittimet ja blu ray-soittimet, ovat osa päivittäisiä rutiineja. Digitaaliset mediat ovat uudenlaisen oppimisen tyyssijoja sekä ilon ja nautinnon lähteitä. Kasvuympäristö poikkeaa aiempien sukupolvien kokemuksesta: tietoa on saatavilla aiempaa räjähdysmäisesti enemmän, erilaisia yhteydenpidon keinoja on monia ja tämä luo uudenlaisen julkisen sfäärin, jossa omalle viestille voi löytää kuulijoita, vaikka tämä joukko ei kovin isoksi muotoutuisikaan.

Tuoreimmassa Nuorisobarometrissa 2009 tutkittiin nuorten netin käyttöä. Neljä viidestä nuoresta ilmoitti käyttävänsä nettiä päivittäin. Harvempi kuin yksi kymmenestä nuoresta ilmoittaa, ettei käytä nettiä päivittäin tai lähes päivittäin. Keskimääräinen netin käyttöaika oli noin kaksi tuntia päivässä. Jo muutamassa vuodessa netin käyttö näyttää lisääntyneen merkittävästi. Sukupuolten välillä ei ole eroja. Tiedonhaun ja sähköpostin lisäksi netissä esimerkiksi esitellään omia valokuvia, sieltä ladataan laillisia ja laittomia tiedostoja ja sinne laitetaan omaa musiikkia tai videoita. Enemmistö nuorista (56 %) on ladannut tekijänoikeudella suojattuja tietoja.

Monet kasvatustieteilijät ovat korostaneet, että netissä tapahtuva toiminta sotkee vanhat tulkintakategoriat. Esimerkiksi sosiaalisessa pelaamisessa viihde sekoittuu oppimiseen ja pelaaminen erilaisten yhteisöjen muodostumiseen. Netissä tapahtuva non-formaali oppiminen (satunnaisoppiminen) on toiminnan sivutuote, mutta saattaa olla tulevaisuudessa entistä merkittävämpi osa ihmisten osaamisvarantoja.

Sosiaalinen media myös oppimisympäristö

Sosiaalinen media on sateenvarjokäsite, joka kokoaa alleen monenlaisia toimintoja kuten virtuaalimaailmoja (Second life, Habbo Hotel), yhteisöpalveluja (Facebook, Twitter), blogeja, erilaisia wikejä (tunnetuin Wikipedia) ja Youtuben kaltaisia tiedostojen jakamisen paikkoja. Perinteisestä mediasta sosiaalisen median erottaa toimintalogiikka, joka rakentuu käyttäjien itsensä tuottaman aineiston varaan. Siinä missä perinteisissä medioissa toimittajat päättävät uutisen kriteerit ja valikoivat viestinnän sisällön ja sävyn, sosiaalisessa mediassa käyttäjät viestivät toisilleen. Yksisuuntaisen viestinnän sijaan viestitään monelta monelle. Sosiaalinen media säilyy toimintakykyisenä vain niin kauan kuin käyttäjät tuottavat sisältöjä.

Sosiaalisen median työkaluille on tyypillistä se, että osallistujat tuottavat ja jakavat itse suurimman osan sisällöistä, sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeä osa sisältöjä ja käyttäjillä on omat profiilinsa. Erilaisten yhteisöllisten alustojen ja sovellusten myötä on ajateltu, että tietoverkot ovat siirtyneet uuteen vaiheeseen, jolle on leimallista yhteisöllisten prosessien tuleminen osaksi perusrakenteita. Siirtymää on kuvattu esimerkiksi kutsumalla nykyverkkoa termillä Web 2.0., jonka ajatellaan olevan päivitetty ja ehompi versio vanhasta tietoverkosta.

Nuorten maailmassa sosiaalinen ja virtuaalinen alkavat kietoutua yhteen. Nuoret tapaavat netin yhteisöpalveluissa samoja kavereita, joiden parissa ollaan tekemisissä arkisissa puitteissa kuten koulussa. Verkossa tapahtuva viestintä asettuu muiden sosiaalisten toimien jatkeeksi. Toisaalta kasvokkainenkaan vuorovaikutus ei ole häviämässä mihinkään, mitä voi havainnoida esimerkiksi vierailemalla verkkopelaamisen tapahtumissa eli laneissa, joissa yhdessäolo ja pelaaminen limittyvät toisiinsa. Lanit saattavat olla varsin isojakin tapahtumia. Esimerkiksi Oulussa kesäkuussa järjestetyssä Vectorama-verkkopelaamiseen keskittyvässä tapahtumassa vieraili monta sataa nuorta. Sosiaalinen media ja tietoverkot synnyttävät uudenlaisia kulttuurisia muodostelmia. Usein juuri nuoret ovat näiden muodostelmien ensimmäisiä luojia.

Hyvä, paha internet

Nuorten parissa tehtävälle työlle internetin ja sosiaalisen median keskeisyys nuorten maailmassa muodostaa haasteen. Nuorisotyön eetoksen on kuulunut halu olla siellä, missä nuoretkin ovat. Netin keskeisyys nuorten vapaa-ajassa herättää kysymyksen, miten vapaa-aikaan keskittynyt nuorisotyö voi toimia netissä omine vahvuuksineen.

Internet on mahdollisuus tehdä monia asioita uudella tavalla. Sitä voidaan käyttää kansalaistoiminnan vireyttämiseen ja osallisuuden edistämiseen. Tällöin ajatellaan, että viemällä jo olemassa olevia toimintoja on line -rakenteisiin madalletaan kynnystä osallistua. Osa toiminnoista on luonteeltaan konsultatiivisia, kuten erilaisia käyttäjäkyselyitä, osassa pyritään rakentamaan yhteisöjä nuorten välille ja osassa verkostoidaan nuorten parissa toimivia ihmisiä. Esimerkkinä voidaan mainita aloitekanava.fi-palvelu, joka on rakennettu madaltamaan nuorten kynnystä tehdä aloitteita ja johon pyritään rakentamaan myös poliittista keskustelua aloitteista.

Osaa nuorten parissa tehtävää yhteistyötä motivoi pelko siitä, että internet on kontrolloimaton pelto, jossa hyödyllisen aineksen ohella kasvaa monenlaista vaarallista tietoa, manipulaatiota, saastaa ja harhaanjohtamista. Jaakko Suomisen (2009) mukaan internetiä on kritikoitu monesta näkökulmasta. Netti on haitallisen tiedon tarjoaja: siellä on saatavilla tietoa huumeista, rikoksentekotavoista ja muista haitallisista asioista. Netti voi myös näyttäytyä pahana maailmana, jossa hyväksikäyttäjät, pedofiilit, roskapostittajat ja piraatit väijyvät. Internetin nähdään myös houkuttelevan lapsia ja nuoria mukaansa erilaisiin toimiin, joilta heidän ei ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti ole mahdollista suojautua. Suomisen tyypittelemät kolme internetin vaarallisuutta korostavaa puhetapaa näkyvät aika ajoin keskusteluissa, joissa vaaditaan netin tiukempaa haltuunottoa.

Erityisen puhuttavaksi tapaukseksi nousivat Jokelan koulusurmat, joihin netti liittyi monin tavoin. Tekijä oli mukana erilaisissa yhteisöissä, joista osaa luonnehdittiin vihayhteisöiksi. Netti mahdollisti pienessä yhteisössä asuvalle nuorelle tilaisuuden olla yhteydessä väkivaltaa ihannoiviin nuorisokulttuureihin, joihin hänen olisi kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa ollut hankala törmätä. Netissä hän pystyi luomaan itsestään voimakkaan maskuliinisen profiilin ja virtuaalisen minuuden, joka poikkesi voimakkaasti Jokelan koululaisten näkemästä ujosta ja punastelevasta nuoresta. Nettiä myös käytettiin osana tekijän mediastrategiaa ja hänen viestinsä läpisaamistaan. Toisaalta jo Myyrmannin pommitapauksen yhteydessä keskusteltiin netin haitallisista sisällöistä.

Netissä tehtävä nuorisotyö saa siis perustelujaan kahtalaisista lähtökohdista. Toisaalta ollaan kiinnostuneita netin tarjoamista uusista mahdollisuuksista ja toisaalta ollaan huolissaan siitä, että netti voi ruokkia epätoivottavaa käyttäytymistä. Nuorten parissa tehtävä työ saattaa näyttäytyä suojelemisena tai nuorten omaehtoisen toiminnan tukemisena riippuen siitä, minkälaisista kehyksistä käsin nettinuorisotyötä hahmotellaan.

Verkkonuorisotyön perusperiaatteet

Nuorisotyötä voidaan luonnehtia muutaman perusperiaatteen kautta. Nuorisotyö on ikäspesifiä toimintaa. Nuoruuden merkitys ikävaiheena tunnistetaan ja pyritään rakentamaan toimintamalleja, joissa tämän ikäryhmän tarpeet on huomioitu. Nuorisotyö perustuu vapaaehtoisuuteen: nuoria ei pakoteta toimintaan mukaan. Nuorisotyö pyrkii rakentamaan tiloja, joissa nuorten on mahdollista toimia yhdessä yhteisönä. Se on kasvattavaa toimintaa, joka rakentuu huvin ja yhteistoiminnan pohjalle. Nuorisotyössä on perinteisesti tunnistettu nuorisokulttuurien merkitys nuorten maailmalle ja pyritty tukemaan niitä niiltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa yhteiskunnan arvojen kanssa.

Verkkonuorisotyössä näitä perusperiaatteita pyritään siirtämään virtuaalisiin ympäristöihin - esimerkiksi luomaan Netarin nuorisotilasta Habbo Hotellissa ympäristön, jossa nuoret tietävät voivansa keskustella turvallisten aikuisten kanssa. Näin nuoret pystyvät luomaan turvallisia aikuiskontakteja myös virtuaalisissa ympäristöissä. Nettinuorisotyötä on rakennettu myös moniammatillisesta yhteistyöstä käsin. Virtuaalisessa nuorisotilassa voidaan ottaa useiden eri ammattikuntien edustajia mukaan ja näin luoda nuorille mahdollisuuksia tutustua heille tarjottaviin palveluihin. Netari toimii Habbo Hotellin lisäksi Irc-Galleriassa, Facebookissa sekä Demi.fi-sivustolla. Se on nuorten lehden verkkosivusto, jonka ympärille on rakentunut oma nuorten yhteisö ja oma toimintakulttuuri, jota käyttäjät kutsuvat demittämiseksi.

Nuorisotilatoiminnan lisäksi netissä tarjotaan nuorten tieto- ja neuvontapalveluita. Näiden perusperiaatteena on antaa puolueetonta ja oikeellista tietoa nuorten esittämiin kysymyksiin. Esimerkiksi Pulmakulma-sivustolla on läjäpäin kysymyksiä esimerkiksi seksistä, ihmissuhteista, opinnoista ja harrastusmahdollisuuksista.

Käynnistymisvaiheessaan nettinuorisotyötä rakennettiin mallin mukaan, jossa nettinuorisotyötä tekevät keskittyvät virtuaaliseen työhön. Kasvokkaista nuorisotyötä tekevät taas eivät olleet verkossa. Nuorisotyön peruseetokseen nähden voidaan pitää ongelmallisena, jos nuorisotyö eriytyy virtuaaliseen sen sijaan että pyrkisi ymmärtämään samojen nuorten toimintaa sekä netissä että kasvokkaisessa kohtaamisessa. Jyrkkä jako nettinuorisotyöhön ja kohtaavaan nuorisotyöhön onkin jossakin määrin liudentumassa. Yhä useammat nuorisotilat toimivat myös netissä, esimerkiksi Facebookissa. Nuorisotyöntekijöillä on Facebookissa omia työprofiileja, joita käyttämällä he pystyvät olemaan sosiaalisessa mediassa selkeästi ammatillisessa roolissa. Tämä toiminta on voimakkaasti laajentumassa: eri puolilla Suomea rakennetaan erilaisia malleja, joissa pystytään kohtaamaan nuoria sekä kasvokkain että netissä ja saamaan näin kokonaisvaltaisemmin nuorten yhteydenpidon ja yhteisöllisyyden tilat myös nuorisotyön käyttöön.

Virtuaalisen nuorisotyön hyötyjä

Verkossa tehtävä nuorisotyö pitää sisällään monia lupauksia. Se voi joissakin tapauksissa olla kasvokkaisia palveluja halvempi tapaa antaa tietoa ja neuvontaa. Palvelujen pariin voidaan saada nuoria, jotka muutoin eivät näitä palveluja käyttäisi. Yleisimmin virtuaalista nuorisotyötä voidaan perustella ainakin kolmesta lähtökohdasta käsin.

Ensinnäkin tekemällä työtä verkossa yhä laajemmin saadaan tietoa nuorten maailman merkittävistä välineistä ja lisätään ymmärrystä siitä, mitä nuoret verkossa tekevät. Nuorten kulttuureissa verkko ja sosiaalinen media ovat osa päivittäistä vuorovaikutusta. Mitä paremmin nuorten parissa toimivat tuntevat tätä maailmaa, sitä paremmat edellytykset heillä on ymmärtää nuorten toimintakulttuureja ja toimia heidän parissaan kasvattavalla tavalla.

Toiseksi verkossa toimittaessa saadaan nuorten maailmasta selville asioita, jotka muutoin eivät ehkä tulisi työntekijöiden tietoon. Etsivä nuorisotyö, joka pyrkii poimimaan tukea tarvitsevia nuoria, voi käyttää verkkoa kontaktin saamiseksi nuoriin. Erityisnuorisotyötä tekevät työntekijät ovat kertoneet, että esimerkiksi Facebookin saatavien tietojen avulla on voitu pitää silmällä, millä paikkakunnalla karannut nuori on. Tätä kautta saadaan tietoa myös kotibileiden määrästä, seurusteluista, alkoholikäyttäytymisestä ja monesta muusta nuorisotyön näkökulmasta relevantista asiasta.

Kolmanneksi olemalla läsnä nuorten virtuaalisissa tiloissa voidaan luoda kasvatuksellisia puitteita. Jos aikuiset osallistuvat vastuullisina työntekijöinä sosiaaliseen mediaan, tulee myös näissä puitteissa näkyviin aikuinen ja ammatillinen tapa toimia.

Kirjoittaja työskentelee tutkijana nuorisotutkimusverkostossa. Hän tutkii ja kehittää tällä hetkellä alueellista nuorisotyötä suurissa suomalaisissa kunnissa.

Haaste 3/2010

 
Julkaistu 1.10.2010