Arno Tanner

Suomen poliisi pieni, kevyt ja tehokas

"Poliisi 2020" -hanketta varten selvitettiin poliisihallinnon järjestymistä ja kokoa kuudessa eri Suomen kaltaisessa maassa. Vertailun mukaan Suomen poliisikunta on eurooppalaisittain ja pohjoismaisittainkin lisääntynyt maltillisesti tai pysynyt samankokoisena, eikä tälläkään hetkellä ole kooltaan suuri verrattuna niin väestön kuin rikosten määrään.

Poliisin rakenteen, koon, toiminnan ja tehokkuuden kansainvälisen vertailun perusteella voidaan pohtia, tarvitaanko Suomeen lisää poliiseja vai riittävätkö organisaatiomuutokset ja töiden järkeistäminen. Vertailuun valittiin Ruotsi, Tanska, Norja, Viro, Itävalta ja Irlanti näiden maiden läheisyyden, samanlaisuuden ja koon takia. Vertailussa tarkasteltiin poliisivoimien koon muutoksia, poliisivoimien kokoa suhteessa väestömäärään ja poliisin määrän suhdetta rikosten määrään. Lisäksi selvitettiin poliisihallinnon hierarkiaa ja poliisimiesten ja muun henkilöstön määrän suhdetta.

Tarkastelun rajoitukset on kuitenkin huomattava: Maiden maantieteellistä kokoa ja urbaanialueiden suhdetta ei ole vakioitu, mikä saa pienikokoisen ja kaupungistuneen maan näyttämään tehokkaammalta. Lisäksi on huomattava, että Itävallassa koko sisäasiainministeriö on organisoitunut poliisinimikkein, jolloin poliisien määrä näyttää todellisuutta suuremmalta. Toisaalta Suomessa ja Virossa poliisista on erotettu Rajavartiolaitos, mikä pienentää näiden maiden poliisimäärää verrattuna muihin.

Länsi-Euroopassa poliisivoimien koko kasvaa

Kaikissa Euroopan maissa poliisivoimat ovat yleisesti ottaen olleet kasvussa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla, etenkin läntisen Euroopan maissa. Vähennystä on lähinnä eräissä entisen itäblokin maissa, joissa tehottomuudesta pyritään eroon, sekä rauhoittuneessa Pohjois-Irlannissa.

Suomen kokoisia ja tapaisia pienempiä maita otettiin erityistarkasteluun. Kuvio kertoo, kuinka asukasluvun kehitykseen suhteutettuna Ruotsissa, Tanskassa ja Irlannissa poliisimäärät ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Suomessa on 2000-luvulla ollut hieman yli 1,5 poliisia tuhatta asukasta kohti, ja suunta on ollut vähenevä. Kaikissa muissa Pohjoismaissa puolestaan on tullut lisäystä, ja Tanskassa on liki 2 poliisia tuhatta asukasta kohti. Tilanne tasoittuu hieman Pohjoismaiden suhteen, jos Suomen Rajavartiolaitos otetaan lukuihin mukaan. Suunta ei kuitenkaan muutu. Muissa Pohjoismaissa poliisien määrä suhteessa väkilukuun on nousussa, kun Suomessa suunta on vakaa tai hieman laskeva.

Kuvio 1. Poliiseja 1000 asukasta kohti Suomessa ja kuudessa Suomen kaltaisessa maassa. Lähde: Eurostat.

Muista Suomen kaltaisista maista Virossa on yli 2,5 poliisia tuhatta henkilöä kohti. Itävallassa ja Irlannissa on jopa yli 3 poliisia tuhatta asukasta kohti. Itävallan suhteen on huomattava, että koko sisäasiainministeriön organisaatio on käytännössä poliisiorganisaatio. Siellä luvut ovat kuitenkin laskussa.

Poliisiresurssit suhteessa rikosten määrään

Tehtävien määrän suhteen hyvin karkean arvion resursseista antaa ilmoitettujen rikosten määrä suhteessa poliisien määrään. Ruotsissa on ollut 2000-luvulla noin 70 rekisteröityä rikosta yhtä poliisia kohti vuodessa, kun taas Suomessa, Tanskassa ja Norjassa laskennallinen suhdeluku on ollut suurin piirtein 30–40. Irlannissa, Virossa ja Itävallassa rikosmäärä verrattuna poliisien määrään on ollut selvästi pienempi (alle 10:stä hieman yli 20:neen rikosta per poliisi). Suhdeluvut on laskettu Eurostatin tilastoista ja rikosmääriin eivät sisälly rikkeet.

Kaikissa Pohjoismaissa rekisteröityjen rikosten määrä verrattuna poliisien määrään on ollut 2003–2006 laskussa, kun taas Virossa se on ollut hienoisessa nousussa. Pohjoismaissa tämä saattaa kertoa resurssilisästä tai vaikeiden ja laajojen tapausten lisääntymisestä, kun taas Viron nousu saattaa edelleen johtua neuvostoaikaisen poliisikunnan rationalisoinnista ja virkojen jättämisestä täyttämättä eläkkeelle jäämisen yhteydessä.

Komentohierarkia ei raskas

Vertailutiedon vähäisyyden, keskinäisesti poikkeavien määrittelyjen, nimikkeiden, hierarkioiden ja jaotteluiden takia on vaikea vertailla henkilöstön jakautumista päällystöön, alipäällystöön ja miehistöön. Samoin on vaikea vertailla muun henkilöstön määrää ja laatua. Karkeana arviona voi todeta, että Suomen päällystöprosentti on vertailumaiden pienimpiä ja alipäällystön ja miehistön yhteismäärä on vertailumaiden keskivaiheilla. Päällystön osuus (komisariosta "inspector" ylöspäin) oli vertailluissa maissa 10–17 prosenttia ja alipäällystön/miehistön osuus 61–88 prosenttia.

Taulukko kertoo, kuinka poliisimiesten määrän suhde koko poliisiorganisaation henkilöstöön vaihtelee Norjan 67 prosentista Itävallan 82 prosenttiin. Suomessa poliisimiehiä on 74 prosenttia koko henkilöstöstä, mikä on tutkittujen maiden mediaani. Itävallassa poliisimiesten määrän suhde on erityisen suuri, koska vertailu tehdään koko sisäasiainministeriön henkilökuntaan. Tanskassa poliisille kuuluvat myös valitusviranomaisen tehtävät ja poliisiin kuuluu mm. noin 450 tuomaria. Suomessa ja Virossa puolestaan rajavartiolaitokset ovat erillisiä organisaatioita, eivätkä sisälly näihin lukuihin. Rajavartiolaitoksissa toimistohenkilökunnan osuus on pienempi, mikä vähentäisi kokonaisprosenttiakin näissä maissa.

Poliisimäärä Kokonaishenkilökunta Poliiseja/kok.henk.
Ruotsi 17 866 25 838 69%
Norja 8 586 12 781 67%
Tanska 9 907 13 119 76%
Itävalta* 27 157 33 000 82%
Viro 3 270 4 418 74%
Suomi 8 257 11 077 74%

*koko sisäministeriö

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden tohtori ja Helsingin yliopiston dosentti.

 
Julkaistu 28.9.2009