Mikko Aaltonen

Rikosaktiiviset nuoret ahkerimpia vertaisverkkolataajia

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kyselytutkimuksen mukaan valtaosa 15–16-vuotiaista nuorista on joskus ladannut tiedostoja vertaisverkoista. Vertaisverkkojen aktiivikäyttäjät ovat muita nuoria useammin syyllistyneet myös perinteiseen rikollisuuteen.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuoden 2008 Nuorisorikollisuuskyselyssä kysyttiin ensimmäistä kertaa luvattomasta vertaisverkkolataamisesta. Tarkoituksena oli muodostaa luotettava, kansallisesti edustava kuva vertaisverkkolataamisen yleisyydestä yhdeksäsluokkalaisten nuorten keskuudessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 5826 15–16-vuotiasta nuorta 70 koulusta. Nuoret vastasivat kyselyyn nimettömästi.

Enemmistö nuorista käyttää vertaisverkkoja

Aineiston nuorista 74 prosenttia ilmoitti ladanneensa luvattomasti elämänsä aikana tiedostoja vertaisverkko-ohjelmien avulla. Näistä nuorista lähes kaikki latasivat tiedostoja myös viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Vaikka pojat lataavat tiedostoja useammin ja määrällisesti enemmän, olivat sukupuolierot lopulta yllättävän pieniä. 73 prosenttia pojista ilmoitti ladanneessa tiedostoja kuluneen vuoden aikana, kun vastaava osuus tytöistä oli 65 prosenttia.

Vaikka enemmistö nuorista lataa tiedostoja luvattomasti, on vertaisverkkojen käytön aktiivisuudessa suuria eroja. 29 prosenttia tiedostoja ladanneista nuorista latasi tiedostoja päivittäin tai lähes päivittäin, 30 prosenttia muutaman kerran viikossa ja loput 41 prosenttia pari kertaa kuukaudessa tai harvemmin. Hallussa olevien luvattomasti ladattujen tiedostojen lukumäärä vaihteli muutamista tiedostoista tuhansiin. Tämän lisäksi havaittiin, että lähes kaikkien nuorten omistamat mp3-soittimet täytetään suhteellisen harvoin laillisesti hankitulla musiikilla. Suosituin vertaisverkkosovellus oli LimeWire, jonka lisäksi suosittuja olivat myös Direct Connect sekä erilaiset BitTorrent-protokollaan perustuvat sovellukset.

Asenteet ja tekijänoikeuslainsäädännön tuntemus

Kuluneen vuoden aikana tiedostoja ladanneilta nuorilta kysyttiin, onko heidän tietonsa mukaan vertaisverkkolataaminen Suomen lain vastaista. Enemmistön, 74 prosentin, mukaan lataaminen on lainvastaista, viiden prosentin mielestä ei ja noin joka viides on asiasta epätietoinen. Kolme neljästä tiedostoja ladanneesta nuoresta toimii siis tietoisesti lainvastaisesti.

Nuorilta kysyttiin lisäksi asenteita tiedostojen jakamista kohtaan. Vain joka neljäs nuori (26 %) oli sitä mieltä, että tiedostojen jakaminen on oikein. Lähes puolet (47 %) nuorista oli sitä mieltä, että tiedostoja jakava nuori toimii väärin. Noin neljännes (27 %) ei osannut sanoa kantaansa. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siis siltä, että suurella osalla tiedostoja lataavista nuorista asenteet ja toiminta eivät kohtaa; tiedostoja ladataan, vaikka toimintaa pidetään moraalisesti vääränä tai vähintäänkin ristiriitaisena.

Aktiivikäyttäjät keskimäärin muita rikollisempia

Koska vertaisverkkoja käyttää enemmistö nuorista, ei ole kovin yllättävää, että heidän rikostasonsa vastaa nuorten keskimääräistä tasoa. Vertaisverkkojen aktiivikäyttö vaikuttaa sitä vastoin olevan yhteydessä muuhun rikollisuuteen niin, että muihin rikoksiin ja kiellettyihin tekoihin syyllistyvät nuoret ovat myös huomattavasti muita nuoria ahkerampia vertaisverkkolataajia (kuvio 1). Aktiivikäyttäjä määriteltiin tässä yhteydessä päivittäin tai lähes päivittäin tiedostoja lataavaksi nuoreksi, jolla on lisäksi hallussaan yli tuhat luvattomasti ladattua tiedostoa. Heitä oli aineistosta noin joka kymmenes (n=489).

Kuvio 1. Muu rikollinen käyttäytyminen viimeksi kuluneen 12 kk aikana vertaisverkkolataamisen yleisyyden mukaan, %.

Kun vertaisverkkojen käytön aktiivisuutta tarkasteltiin erilaisten taustatekijöiden mukaan, havaittiin, ettei keskimääräinen aktiivikäyttäjä olekaan stereotyyppinen "tietokonenörtti". Vertaisverkkojen aktiivikäyttäjät pärjäävät keskimääräistä huonommin koulussa, menevät useammin ammattikouluun kuin lukioon ja lisäksi seurustelevat useammin ja käyttävät alkoholia huomattavasti muita nuoria enemmän. Aktiivikäyttäjät eivät ole myöskään muita useammin koulukiusattuja, mutta sitä vastoin syyllistyvät merkittävästi muita nuoria useammin itse koulukiusaamiseen. Havaitut erot taustatekijöissä eivät selity poikien suuremmalla osuudella aktiivikäyttäjäryhmässä, sillä myös usein lataavat tytöt eroavat edellä mainituilla tavoilla muista tytöistä.

Myös asenteet lataamista ja normien rikkomista kohtaan ylipäätään olivat yhteydessä lataamisen yleisyyteen. Rikollisuuteen kautta linjan sallivammin suhtautuvat nuoret lataavat muita nuoria enemmän. Yli puolet usein lataavista nuorista oli sitä mieltä, että tiedostoja vertaisverkossa jakava ihminen toimii oikein. Tieto lataamisen laittomuudesta ei näyttänyt juuri vaikuttavan lataamisen yleisyyteen: usein lataavat nuoret näyttävät olevan jopa hieman useammin tietoisia oman toimintansa lainvastaisuudesta.

Rikos muiden joukossa?

Koska suurin osa nuorista lataa tiedostoja vertaisverkoista, ratkaiseva ero enemmän ja vähemmän rikosaktiivisten nuorten välillä ei siis ole siinä, lataako tiedostoja ylipäätään, vaan siinä, kuinka paljon lataamista harrastaa. Muissa rikostyypeissä, esimerkiksi pahoinpitelyissä ja myymälävarkauksissa, jo kerran vuoden aikana teon tehneet erottautuvat selkeästi muista nuorista pienenä vähemmistönä. Vertaisverkkolataamisen kohdalla tilanne on varsin erilainen (kuvio 2). Onkin mielenkiintoista havaita, että vertaisverkkolataamisen jakauma vastaa pitkälti tutkimusaineiston nuorten alkoholinkäytön jakaumaa, jossa viikoittain alkoholia käyttävien osuus on noin 10 prosenttia nuorista, mutta joskus alkoholia käyttäneiden osuus on lähes 70 prosenttia.

Kuvio 2. Tekoja viimeksi kuluneen 12 kk aikana tehneet nuoret tekomäärän mukaan, %.

Tämän tutkimuksen perusteella keskivertonuori "lataa kohtuudella", kun muutenkin rikosalttiimmat ja rikollisuuteen myönteisemmin suhtautuvat nuoret vaikuttavat lataavan lähes estoitta. Vaikka vertaisverkkoja käyttävän nuoren kiinnijäämisriski on nykyisellään lähes olematon, voi olla, että epätodennäköisellä mutta mahdollisella seuraamuksella on vaikutus normikuuliaisempien nuorten toimintaan. Tämä saattaa osittain selittää, miksi enemmistö nuorista vaikuttaa pyrkivän edes jonkinlaiseen kohtuukäyttöön. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että vertaisverkkojen käyttö muistuttaa normirikkeenä perinteisen omaisuus- ja väkivaltarikollisuuden sijaan profiililtaan pikemminkin nuorten alkoholinkäyttöä – molemmissa tapauksissa aktiivinen käyttö korreloi muun riski- ja rikoskäyttäytymisen kanssa.

Ei porttiteoriaa

Koska muiden rikoslajien trendit ovat 2000-luvulla pysyneet varsin vakaina, ei vaikuta todennäköiseltä, että samaan aikaan tapahtunut vertaisverkkolataamisen yleistyminen olisi vaikuttanut muuta nuorisorikollisuutta lisäävällä tavalla. Toisin sanoen, "tietokonenörtit" eivät ole aktivoituneet muun rikoskäyttäytymisen osalta, vaan näyttäisi pikemminkin siltä, että rikosalttiit nuoret ovat opetelleet käyttämään vertaisverkkoja. Julkisesta keskustelusta voidaan päätellä, että osa nuorista vertaisverkkojen aktiivikäyttäjistä suhtautuu piratismiin periaatteellisena valintana. Periaatteellinen motiivi vaikuttaa olevan tässä ikäryhmässä kuitenkin varsin harvinainen. Tämän tutkimuksen perusteella vertaisverkkolataaminen on ilmiönä ensisijaisesti nuorten enemmistön toimintaa, jonka keskeisiä vaikuttimia ovat käytön helppous sekä edullisuus suhteessa laillisiin vaihtoehtoihin.

Artikkelin tiedot ovat julkaisusta Venla Salmi (toim.) Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 246. (Luku 2, Mikko Aaltonen: Nuoret vertaisverkoissa).

 
Julkaistu 28.9.2009