Lievä pahoinpitely läheissuhteissa ja työpaikalla

Läheiseen henkilöön kohdistuneista lievistä pahoinpitelyistä pitäisi voida tuomita nykyistä ankarampia rangaistuksia, katsoo oikeusministeriön työryhmä. Samalla rikokset tulisivat virallisen syytteen alaisiksi. Uudistuksella halutaan korostaa läheissuhteissa tapahtuvien lievien pahoinpitelyjen moitittavuutta ja myös päästä katkaisemaan rikoksen uusimiskierre. Virallisen syytteen alaisiksi halutaan saattaa myös asiakaspalvelussa tapahtuneet lievät pahoinpitelyt.

Ehdotuksen mukaan läheiseen henkilöön kohdistuvaa lievä pahoinpitely voitaisiin arvioida nykyistä ankarammin pahoinpitelynä, jos sen kohteella on tekijän aiemman toiminnan vuoksi ollut perusteltu syy kokea ruumiilliseen koskemattomuuteensa kohdistuvaa uhkaa tai turvattomuutta. Lisäedellytyksenä on, ettei rikos ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Tällainen pahoinpitely voisi kohdistua henkilön avio- tai avopuolisoon tai lapseen. Pahoinpitelyiksi katsottaisiin myös aikuisten lasten vanhempiinsa kohdistamat lievät pahoinpitelyt.

Jos väkivalta kohdistuu alle 18-vuotiaaseen, voitaisiin ankarampaa säännöstöä soveltaa jo yhdenkin lievän pahoinpitelyn tapahduttua. Näissä tapauksissa tekijänä voi olla myös perheen ulkopuolinen kasvattaja tai muu nuoreen erityisen läheisessä luottamussuhteessa oleva henkilö.

Työryhmä ehdottaa, että virallisen syytteen alaiseksi säädettäisiin myös lievä pahoinpitely, jonka asiakas kohdistaa häntä palvelleeseen tai hänen asiaansa käsitelleeseen työntekijään. Nykyisin syyte lievästä pahoinpitelystä edellyttää uhrin eli työntekijän rangaistusvaatimusta.

Asiakaspalvelutyössä erityispiirre on se, ettei uhri yleensä pääse helposti pakoon tilanteesta. Kun myös muut työntekijät voivat kokea tilanteen pelottavana, teko voi vaikuttaa koko työyhteisön hyvinvointiin. Erityisesti sosiaali- ja hoitotyössä työntekijä voi kokea olevansa ristiriitatilanteessa tai pelätä kostoa joutuessaan asianomistajana päättämään syytteen nostamisesta. Näistä syistä päätöstä oikeudellisista jatkotoimista ei saisi jättää yksittäisen työntekijän kannettavaksi. Asiakaspalveluksi työryhmä lukisi palvelutyön, terveydenhuollon ja sosiaalialan työn, kuljetus- ja liikennetyön sekä kaupallisen työn, joissa tutkimusten mukaan sattuu eniten väkivaltaan liittyviä työtapaturmia.

Rikoslainsäädännön rooli läheis- ja työpaikkaväkivallan ehkäisyssä ei ole ensisijainen, mutta hyvin tärkeä. Vielä tärkeämpiä ovat muut keinot, kuten ohjeet, valistus ja koulutus, oikeusministeri Tuija Brax totesi mietintöä vastaanottaessaan. -RK

 
Julkaistu 28.9.2009