Markus Alanko

Sukupuoli huomioon turvallisuussuunnittelussa

Ottamalla huomioon rikollisuuteen liittyvät sukupuoliset eroavaisuudet voidaan turvallisuussuunnittelun rajatut resurssit kohdistaa tehokkaammin.

Ottamalla huomioon rikollisuuteen liittyvät sukupuoliset eroavaisuudet voidaan turvallisuussuunnittelun rajatut resurssit kohdistaa tehokkaammin.

Paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa esitetään konkreettisia toimenpiteitä, joita kunnan eri toimijat, poliisi, vapaaehtoisjärjestöt ja kirkko aikovat osaltaan toteuttaa nykyistä vielä viihtyisämmän ja turvallisemman asuin- ja elinympäristön rakentamiseksi. Alueen turvallisuusongelmien mahdollisimman kattava kartoitus auttaa suunnittelemaan mahdollisimman tehokkaat interventiot. Ottamalla huomioon rikollisuuteen liittyvät sukupuoliset eroavaisuudet voidaan turvallisuussuunnittelun rajatut resurssit kohdistaa tehokkaammin kuin jos rikollisuusongelmaa käsiteltäisiin sukupuolineutraalina ilmiönä.

Hyvin harvoissa lisensiaatintutkielmani tutkimusaineiston 43 kuntaa kattavissa turvallisuussuunnitelmissa mainittiin rikollisuus- tai turvallisuusongelman tai siihen kohdistetun toimenpiteen yhteydessä sukupuolta. Tämä ei tarkoita, etteikö sukupuolta olisi otettu huomioon. Sukupuolen mainitsematta jättäminen tarkoittaa kuitenkin, ettei sukupuolinäkökulmaa ole välttämättä kunnolla tarkasteltu turvallisuussuunnittelussa. Sukupuolineutraalilla turvallisuussuunnittelulla on kuitenkin todennäköisesti erilaiset vaikutukset miehiin ja naisiin.

Rikoksentorjunta on yleisesti ollut sukupuolineutraalia, eli siinä ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota sukupuolen merkitykseen rikollisten käyttäytymisessä. Esimerkiksi Margaret Shaw (2002) on tuonut esille, kuinka useimmat kansalliset rikoksentorjuntaohjelmat eivät erottele miesten ja naisten rikollisuutta tai uhriksi joutumista toisistaan vaan ovat sukupuolineutraaleja. Shaw’n mukaan kansallisten ja paikallisten rikoksentorjuntaohjelmien vaikutusta voidaan tehostaa sisällyttämällä niihin sukupuolinäkökulma.

Suomessa vuonna 1999 käynnistyneessä kansallisessa rikoksentorjuntaohjelmassa Turvallisuustalkoot ei tietoisesti annettu yhtenäistä toimintamallia tai ohjetta, vaan katsottiin, että paikalliset suunnitelmat voivat vaihdella suurestikin paikkakunnan koosta, ongelmien suuruudesta ja yhteistyötarpeesta riippuen. Tämä sama idea pätee suurelta osin vuoden 2004 sisäisen turvallisuuden ohjelman alaisen työryhmän valmistelemaan paikallisen turvallisuussuunnittelun malliin, joka esitettiin Paikallisen turvallisuustyön kehittäminen -julkaisussa. Mallissa turvallisuussuunnittelu kuvataan prosessina ja jätetään paikallisten ongelmien ja prioriteettien selvittäminen paikalliselle analyysille. Sukupuoleen kiinnitettiin enemmän huomiota vuonna 2005 valmistuneessa kansallisessa väkivallan vähentämisohjelmassa, jossa mm. naisiin kohdistuva väkivalta oli erityisesti esillä.

Sukupuoli hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa

Sukupuolen valtavirtaistamisen sisällyttämisestä turvallisuussuunnitteluun olisi mahdollista tuottaa ohjeistusta suhteellisen vähällä vaivalla, sillä aiheesta on saatavilla suomen- ja englanninkielistä materiaalia: Tanskalaisessa oppaassa Methods for Gender Mainstreaming esitellään selkeällä ja yksinkertaisella tavalla joitakin menetelmiä, joilla sukupuolinäkökulma voidaan valtavirtaistaa päätöksenteon eri käytäntöihin. Irlantilaisessa oppaassa Gender Equality and Crime Prevention Policies on annettu ohjeita sukupuolen ottamiseen huomioon hankkeissa. Opas sisältää myös tarkistuslistoja hankkeen eri vaiheisiin. Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön alkoholipolitiikan valtavirtaistamisselvityksessä pyrittiin osoittamaan, että myös alkoholipolitiikalla on vaikutusta naisten ja miesten asemaan yhteiskunnassa ja että nämä vaikutukset tulisi nähdä mahdollisuuksina, joiden avulla tasa-arvoa voidaan edistää. Alkoholin riskikäytössä esiintyy suuria eroja miesten ja naisten välillä. Alkoholin riskikäyttö on miehillä selvästi yleisempää kuin naisilla ja miehet käyttävät myös suurimman osan (75 %) alkoholin kokonaiskulutuksesta. Miehille kasautuukin suurin osa päihdeongelmista. Selvityksen mukaan myös alkoholinkäytön syyt, tavat, seuraukset ja hoidon tarpeet saattavat olla erilaiset naisilla ja miehillä. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka tehotonta olisi suhtautua alkoholin riskikulutukseen ja siitä syntyviin haittoihin sukupuolineutraalina ongelmana.

Sukupuolen valtavirtaistaminen turvallisuussuunnittelussa tulee tuskin muodostamaan vaikeasti toteutettavaa ja vaikutuksiltaan laajaa mullistusta turvallisuussuunnitteluun, vaan uskon sen auttavan kohdistamaan jo olemassa olevat resurssit aiempaa tehokkaammin ja saamaan aikaan turvallisemman lähiympäristön, jossa ehkäistään rikollisuutta ymmärtämällä paremmin siihen vaikuttavia tekijöitä kaikessa monimuotoisuudessaan. Yksi tätä edistävä askel olisi pyytää naisjärjestöjä osallistumaan nykyistä aktiivisemmin paikalliseen turvallisuussuunnitteluun.

Artikkeli perustuu kirjoittajan lisensiaatintutkielmaan Alueelliset ja sukupuoliset erot turvallisuussuunnittelussa. Helsingin yliopisto 2008. Kirjoittaja on suunnittelija rikoksentorjuntaneuvostossa.

 
Julkaistu 29.9.2008