Kaisa Kivelä & Tiina Röning

ART-menetelmällä autettu väkivaltaisia nuoria

Aggression Replacement Training (ART) -menetelmä on kehitetty epäsosiaalisesti käyttäytyvien nuorten auttamiseksi. Se koostuu säännöllisistä ryhmätapaamisista, joissa nuoret opettelevat ja harjoittelevat sosiaalisia taitoja, itsehillintää ja moraalista päättelyä. Yksinkertaisuutensa ja strukturoidun toimintamallin vuoksi menetelmää voidaan käyttää joustavasti erilaisissa ympäristöissä yli ammatti- ja koulutusrajojen. Suomeen se on rantautunut 2000-luvulla.

Yhdysvaltalainen psykologi Arnold P. Goldstein kehitteli yli kahdenkymmenen vuoden ajan ryhmäkuntoutusmenetelmää väkivaltaisille nuorille kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteita noudattaen. Tätä ART-menetelmää on käytetty 1980-luvun lopulta alkaen erityisesti Yhdysvalloissa, jossa sitä on myös runsaasti tutkittu. Euroopassa se on otettu laajaan käyttöön lastenkodeissa, nuorisovankiloissa ja erityiskouluissa mm. Ruotsissa, Englannissa, Hollannissa ja Norjassa.

Goldsteinin mukaan ihminen toistaa sitä käyttäytymismallia, jonka hän on oppinut ja joka on ollut palkitseva. Nuori käyttäytyy väkivaltaisesti, koska hän on kokeilemalla, toistamalla ja matkimalla oppinut siihen. Lyhyellä tähtäimellä tämä on usein toiminut. Toisenlainen käytös ei ehkä ole mahdollistakaan, sillä siitä nuorella ei ole riittävästi kokemuksia.

Käyttäytymisterapeuttisen lähestymistavan perusajatus on se, että ongelmakäyttäytymisestä voidaan oppia pois tai korvata se uudella. ART:n perusajatus ja tehokkuus perustuvat ongelman monitasoisuuden ymmärtämiseen. Nuorta väkivaltaiselle käytökselle altistavat psykologiset tekijät ovat heikot sosiaaliset taidot, huono impulssikontrolli, kypsymätön tunnehallinta sekä moraalisen hahmottamisen ongelmat. Ulkoisina tekijöinä ovat kotiin, asuinympäristöön ja taloudellisiin ongelmiin liittyvät puutteet ja aggressiolle altistuminen. Tämän tiedon Goldstein yhdisti tietoon ihmisen tehokkaasta oppimisesta.

ART-menetelmässä aggressioon vaikutetaan kokonaisvaltaisesti sekä toiminnan, ajattelun että tunteiden tasolla. Interventio on aina kohdennettu ja yksilöllinen. Toinen nuori on vaikeuksissa itsehillintänsä kanssa, toinen taas hallitsee tunteensa ja toimii väärin harkitusti. Tämä täytyy ottaa huomioon. Ryhmässä käydään läpi tilanteita, jotka ovat lähellä nuoren elämää. Vaikutus perustuu oppimiseen ja uusien mahdollisuuksien antamiseen. Ryhmä tarjoaa turvallista, toistuvaa ja ohjattua harjoittelua ristiriitatilanteiden varalle. Niin yksilön kuin ryhmänkin motivaatio kasvaa, kun huomataan, että työskentelystä on hyötyä.

Sosiaalisten taitojen harjoittelu – toiminnan taso

Toiminnan tasolla aggressio on näkyvää käyttäytymistä - toimintamalli, jolla yksilö vastaa eteen tulevaan tilanteeseen. ART-ryhmässä nuorelle tarjotaan vaihtoehtoisia ja rakentavampia toimintavaihtoehtoja. Näitä ovat erilaiset sosiaaliset taidot. Aluksi nuorelle opetetaan esimerkiksi kuuntelua, luvan kysymistä ja omien oikeuksien puolustamista. Yhdessä mietitään, missä tällaista taitoa voidaan käyttää, ja sitä harjoitellaan rooliharjoituksen avulla. Nuori kertoo esimerkin vaikeasta sosiaalisesta tilanteesta. Muut nuoret antavat panoksensa näyttelemällä, etsimällä parasta ratkaisua ja kommentoimalla näytelmiä. Nuori saa positiivista palautetta aktiivisuudestaan ryhmässä, ja häntä kannustetaan taidon käyttämiseen oikeassa elämässä. Samaa taitoa harjoitellaan, kunnes se on opittu. Oppimista vahvistetaan konkreettisin palkkioin.

Itsehillinnän harjoittelu – tunnetaso

Tunnetasolla aggressio ilmenee vihana, pelkona ja pettymyksinä, jotka antavat energiaa toiminnalle ja ajatuksille. Intervention tavoitteena on opettaa nuorelle negatiivisten tunteiden hallintaa. Harjoitteissa käydään läpi tilanteita, joissa nuoren itsehillintä on ollut koetuksella. Nuorta ohjataan tunnistamaan, mitkä asiat häntä suututtavat, miksi näin on ja milloin hän on vihan tunteen vallassa. Nuori opettelee lisäksi näkemään, mitkä ovat eri toimintavaihtoehtojen seuraukset. Jos nuori on lähtenyt luokasta ovet paukkuen, lyhyellä tähtäimellä hänellä saattaa olla "hyvät kicksit" - palkitseva, voimakas, hyvä olo ja ehkä myös kaverien ihailua. Pitkällä tähtäimellä koulunkäynti kärsii, perhesuhteet kärsivät ja kaverisuhteet saattavat kärsiä. Kyky sietää elämän turhauttavia tilanteita ei kehity, mikä heikentää lopulta itseluottamusta.

Moraalisen päättelyn harjoittelu – ajattelun taso

Aggressio ilmenee myös ajattelun tasolla. Nuori tulkitsee ympäristöään usein huomaamattaan vääristyneesti. Hän saattaa esimerkiksi olettaa, että muiden toiminnan motiivi on pahansuopuus häntä kohtaan. Tämän osa-alueen tavoitteena on lisätä nuoren oikeudenmukaisuuden tajua suhteessa muihin ihmisiin ja heidän tarpeisiin. Nuorille kerrotaan kuvitteellisia tarinoita, joissa heidän arvonsa joutuvat konfliktiin. Tarina voi kertoa pojasta, joka menee kauppaan ystävänsä kanssa, ja ystävä varastaa kaupasta. Mitä pojan pitäisi tehdä? Valintatilanteiden kautta nuori opettelee ottamaan kantaa ja katsomaan asioita moraalin ja muiden ihmisten kannalta. Ryhmän moraali kypsyy keskustelun kuluessa ja kannattelee jäseniään paremmin kuin aikuisten valmiit perustelut ja sormea heristävät moralisoinnit.

Kokemukset Suomessa rohkaisevia

ART on kehittyvä menetelmä, jota eteenpäin vievät tutkijat ja kliinikot ovat rohkaisseet nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia kehittämään, kokeilemaan ja levittämään menetelmää. Sekä tieteellinen näyttö että kliininen kokemus nähdään tärkeänä. Menetelmää on sovellettu hyvin tuloksin sekä aggressiivisille että vetäytyville nuorille ja myös eri ikäryhmille, alle kouluikäisistä nuoriin aikuisiin. Suomessa menetelmää on käytetty ainakin nuorisotyössä Helsingissä, nuorisopsykiatrisessa osastohoidossa Pirkanmaalla ja koulumaailmassa Espoossa (kuntouttavat pienluokat -hanke). Kussakin kokemusta on 3–4 vuodelta.

Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus haki vuonna 2004 menetelmiä epäsosiaalisesti käyttäytyvien nuorten kanssa tehtävään työhön. Kohdennetun nuorisotyön toimistossa vakuututtiin ART-menetelmästä ja käynnistettiin Skanssi-toiminta yhdessä sosiaaliviraston kanssa.

Skanssissa yhdistyvät nuorisotyön kasvatukselliset ja toiminnalliset menetelmät sosiaalityöllisen otteen kanssa. Nuori pääsee mukaan vuoden mittaiseen kasvuryhmään, jonka kanssa retkeillään ja leireillään. Nuorella on lisäksi omaohjaaja, joka tapaa nuorta kahdestaan ja joka on mukana nuoren tukiverkoston tapaamisissa. Tukiverkostoon kuuluvat nuoren vanhemmat ja muita tärkeitä yhdessä valittuja aikuisia, kuten sosiaalityöntekijä. Verkostossa tehdään suunnitelma nuoren tukemiseksi ja seurataan sen toteutumista.

Skanssin ohjaaja, nuorisotyöntekijä Matti Kykyri on käyttänyt ART-menetelmää neljä vuotta ja pitää sitä hyvänä. Hänen mukaansa ART-sessioita pidetään sekä toimistossa että leireillä. Leiriolosuhteissa kokoonnutaan pirtin pöydän ääreen tai istutaan "puskassa" vaikka autiolla saarella. Menetelmän istuttaminen Skanssin toimintaan on ollut ohjaajille haaste. Osallistuminen on nuorelle vapaaehtoista toimintaa, joten ryhmä ja ART-sessiot on alusta saakka rakennettava vetovoimaisiksi. Menetelmä on kuitenkin istunut toimintaan.

- ART antaa Skanssiin oman mausteensa. Se tempaa ryhmän mukaansa. Vahvuuksia ovat nuorta kunnioittava lähestyminen, ryhmän voima ja hauskuus. Ohjaajille se on antanut yhteisen kielen ja lähestymistavan tilanteiden hoitamiseen. Nuorille ART antaa oppimistilaisuuksia. Harjoitteisiin palataan usein kahden kesken. Nuori saattaa sanoa ohjaajalle, että nyt sä kuuntelet mua hyvin. Tai nuori saattaa kertoa opettaneensa itsehillintää myös kaverilleen, Kykyri kertoo.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä TAYS:ssa avattiin keväällä 2003 Suomen ensimmäinen vaikeahoitoisille alaikäisille tarkoitettu tutkimus- ja hoitoyksikkö. Nuorten ongelmat liittyvät usein väkivaltaan, hallitsemattomaan käyttäytymiseen, traumoihin tai muuhun moniongelmaisuuteen. Yksikön haasteena on etsiä ja kehittää näyttöön perustuvia arviointi- ja hoitokäytäntöjä nuorisopsykiatriaan. Ensimmäinen ART-ryhmä aloitti tammikuussa 2005. Ryhmässä on kerrallaan kolme nuorta ja kolme aikuista. Sitä ohjaa psykologi ja asiasta kiinnostuneiden sairaanhoitajien ryhmä. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia ja toimintamalli on osoittautunut soveltuvaksi jopa näinkin haasteellisille ja usein jo vakavia väkivallantekoja tehneille nuorille. ART-menetelmä tarjoaa arvokkaan lisän väkivaltaongelmien terapeuttiseen ja hoidolliseen lähestymiseen.

Kirjoittajista Kaisa Kivelä on sosiaaliohjaaja Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen/sosiaaliviraston Skanssissa ja Tiina Röning psykologi TAYSin Erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten tutkimus- ja hoitoyksikössä.

Lisää tietoa menetelmästä www.suomenart.com .

Kirjallisuutta: Goldstein, Arnold P., Glick, Barry & Gibbs, John C. (1998) Aggression Replacement Training. A Comprehensive Intervention for Aggressive Youth. Champaign, IL: Research Press.

 
Julkaistu 24.9.2007