Riikka Kostiainen

Turvallisuusyhteistyötä arvioitu viidessä kunnassa

Poliisiammattikorkeakoulun tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu rikoksentorjuntaohjelmien toteuttamista, käytännön organisoitumista ja vaikuttavuutta Järvenpäässä, Viitasaarella, Raumalla, Imatralla ja Torniossa.

Väestöllisesti kunnat ovat keskikokoisia, taantuvia paikkakuntia Järvenpäätä lukuun ottamatta. Turvallisuusongelmat liitettiin kaikissa kunnissa yleisimmin päihteiden väärinkäyttöön ja muihin sosiaalisiin ongelmiin.

Yleisiksi tavoitteiksi kaikissa paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa oli määritelty turvallisuuden lisääminen ja rikollisuuden vähentäminen. Suunnitelmat ovat muutoinkin monessa suhteessa samankaltaisia. Kaikki ohjelmat näyttävät toteuttavan ns. arkipäivän kriminologiaa, jonka mukaan rikollisuutta voidaan parhaiten ehkäistä epävirallisen valvonnan avulla. Toisaalta suunnitelmissa painottuivat paikallisesti hiukan erilaiset asiat. Esimerkiksi Imatran, Järvenpään ja Rauman suunnitelmat kohdistuivat pääasiassa nuorisoon. Työttömyys ja syrjäytyneisyys esitettiin joissakin suunnitelmissa turvallisuuteen vaikuttavina asioina.

Rikoksentorjuntaorganisaatioiden rakenteet poikkesivat toisistaan. Kuitenkin kaikissa kunnissa oli jonkinlainen suunnitteluryhmä tai "rikoksentorjuntaneuvosto", joka koordinoi käytännön toimintaa lähinnä erilaisissa projekteissa. Kuitenkaan ohjelmien kautta varsinaisesti syntyneitä uusia projekteja ei ollut monta. Useimmiten oli kysymys siitä, että monia jo olemassa olevia projekteja oli myöhemmin liitetty rikoksentorjuntaohjelman piiriin. Tämän vuoksi projektien työntekijät eivät aina edes tienneet olevansa mukana rikoksentorjuntaohjelman alaisessa hankkeessa eikä sitoutuneisuus ohjelman tavoitteisiin aina välittynyt kovin kirkkaana. Kuitenkin paljon positiivisiakin havaintoja löytyi, ehkä tärkeimpänä erilaisten sektoreiden välisen yhteistyön ja keskusteluyhteyden avautuminen turvallisuusasioissa.

Tutkimuksessa arvioitiin lopuksi rikoksentorjuntaohjelmien vaikutuksia pyytämällä projekteihin osallistuneilta niistä subjektiivisia arvioita. Ne antanevat suuntaa lähinnä siitä, millä toiminnan alueilla ja millä paikkakunnilla toiminta on ollut tuloksellista. Ohjelmilla näytti olevan myönteisiä vaikutuksia mm. lasten ja nuorten elämänhallinnan kohentumiseen sekä keskusta-alueiden viihtyisyyden ja turvallisuuden paranemiseen. Samoin todettiin edistystä tapahtuneen joustavuuden lisääntymisenä, kokonaisnäkemyksen paranemisena sekä eri toimijoiden toisiltaan oppimisena.

Paikallisen turvallisuusyhteistyön arviointi viiden kunnan alueella. Poliisiammattikorkeakoulun tiedotteita 51/2006. Tutkimus on julkaistu netissä www.poliisi.fi/julkaisut .

 
Julkaistu 28.9.2006