Artikkelit

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia - sarjassa on haastateltavana Euroopan komission neuvonantaja Sönke Schmidt. Hän ei näe tarvetta yhdelle yhtenäiselle rikoksentorjuntapolitiikalle EU:ssa. Euroopan rikoksentorjuntaverkoston EUCPN:n vahvistaminen ja ammatillistaminen Haagin ohjelman mukaisesti on erityisen tärkeää.

Rikollisuuden taustatekijöistä on jo maailmanlaajuisesti kertynyt paljon tutkimustuloksia. Silti edelleen on tarvetta pitkittäistutkimuksille, joissa on laaja koko väestöä edustava otos ja pitkä seuranta-aika. Rikollisen käyttäytymisen ennus- ja taustatekijöitä tutkitaan Suomessa vuonna 1981 syntyneessä kohortissa.

1970-luvulla alkanut yhteiskunnallinen keskustelu johti lainmuutokseen ja ruumiillisen kurituksen yksiselitteiseen kieltämiseen 1984. Neljännesvuosisadan aikana on tapahtunut merkittävä historiallinen muutos suhtautumisessa lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Prosessi on kuitenkin vielä puolitiessään.

Vankeinhoidon käytännöissä on epätietoisuutta lapsen edusta.

Ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallan erityispiirteitä ovat, että se on saattanut jatkua jopa vuosikymmeniä, pahoinpitelijöiden kirjo on laajempi ja se voi liittyä vanhetessa tuleviin sairauksiin. Suomessa järjestettiin kesällä Kätketyt äänet -kampanja iäkkäisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

Kansainvälinen rikosuhritutkimus aloitettiin vuonna 1989. Sen tavoitteena on hankkia väestöön kohdistuvilla haastattelututkimuksilla vertailukelpoisia tietoja eräistä rikoksista ja rikollisuuteen liittyvistä tekijöistä. Tutkimus on toistettu vuosina 1992, 1996 ja 2000. Kaikkiaan siihen on osallistunut yli 70 maata kaikista maanosista. Se on toteutettu eri maissa kansallisten asiantuntijoiden johdolla.

Peruspalveluiden saamisessa eroja rikosseuraamuksiin tuomituilla.

Oikeusministeriön tulevaisuuskatsauksessa kriminaalipolitiikan alueella keskeisiksi tulevaisuuden haasteiksi nostettiin rikosasioiden käsittelyketjun virtaviivaistaminen ja aukkojen paikkaaminen, vankeinhoidon uudistaminen sekä lainrikkojien kuntouttaminen.

Poliisiammattikorkeakoulun tuoreessa tutkimuksessa on tarkasteltu rikoksentorjuntaohjelmien toteuttamista, käytännön organisoitumista ja vaikuttavuutta Järvenpäässä, Viitasaarella, Raumalla, Imatralla ja Torniossa.

Uhkakuville ei löytynyt vastineita todellisuudessa.

Juuri kun olimme oppineet, mitä tarkoitetaan ns. what works -ajattelulla (mikä toimii rikollisten kuntouttamisessa), meille esiteltiin uusi termi. Nyt puhutaan evidence-based -toiminnasta eli sellaisista menetelmistä, joiden toimivuudesta on olemassa evidenssiä eli tieteellistä todistusaineistoa.

 
Julkaistu 28.9.2006