Henrik Linderborg

Elektronisen valvonnan käyttö lisääntynyt Euroopassa

Keväällä Hollannissa pidettiin neljäs elektronista valvontaa Euroopassa käsitellyt konferenssi. Elektroninen valvonta on professori Hans-Jörg Albrechtin mukaan löytämässä paikkansa rikosseuraamusten täytäntöönpanossa EU-maissa. Myös kriitikot ovat huomanneet, että hyvin suunniteltu ja toimeenpantu elektroninen valvonta voi edistää monia hyviä kriminaalipoliittisia tavoitteita kuten pitkäaikaisvankien ennenaikaista vapauttamista ja helpottaa vankien kontrollia avovankiloissa.

Eroja EU-maiden välillä on siinä, kuinka kauan elektronista valvontaa on käytetty ja millä tavalla sitä sovelletaan rikosseuraamusten yhteydessä. Rikosoikeudellisten järjestelmien sekä lainsäädännön erot vaikuttavat myös siihen, millaiset valmiudet ja ennen kaikkea halukkuus eri mailla on ottaa elektroninen valvonta käyttöön. Englannissa ja Walesissa, Alankomaissa sekä Ruotsissa elektroninen valvonta eri muodoissaan on ollut käytössä jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Erityisesti Englannilla ja Walesilla on monia erilaisia sovellutuksia.

Ruotsissa elektronisen valvonnan käyttöä on laajennettu huhtikuusta 2005 lähtien niin, että se voidaan tuomita enintään kuuden kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen vaihtoehtona. Lisäksi yli kahden vuoden vankeustuomioita suorittavat voivat päästä elektroniseen intensiivivalvontaan 6 kuukautta ennen varsinaisen ehdonalaisen alkamista. Tanskassa puolestaan ollaan vasta aloittamassa elektronisen valvonnan käyttöä lyhyiden (3 kk) ehdottomien vankeustuomioiden vaihtoehtona.

Esitelmässään Albrecht painotti sitä, että elektronisen valvonnan tehosta ei tähän mennessä ole saatu tarpeeksi vakuuttavaa tutkimustietoa. Vaikutus on vaikea eristää muista rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Niitä ovat esimerkiksi valvottavien aikaisempi rikollisuus, ikä ja sosioekonominen asema. Albrechtin mukaan elektronisen valvonnan käyttöönotossa on tärkeä muistaa ottaa huomioon monet muut rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät ja suunnitella toimenpiteet tämän mukaisesti. Hyvin toteutettuina seuraamukset saattavat olla hyvin intensiivisiä ja edellyttävät suurta työpanosta. Tällöin elektronisesta valvonnasta tulee myös taloudellisesti erittäin raskas.

Euroopan maat eroavatkin sen suhteen, miten paljon ne kuluttavat rahaa elektronisen valvonnan toteuttamiseen. Albrecht vertasi Englantia, Ruotsia ja Ranskaa sen suhteen, kuinka paljon ne käyttävät rikosseuraamuksiin varatusta budjetistaan elektroniseen valvontaan. Englannissa sadasta eurosta siihen kuluu 77 senttiä, Ruotsissa 50 senttiä ja Ranskassa 10 senttiä. Käytetty rahamäärä osoittaa omalta osaltaan, miten paljon valvonnassa käytetään muita resursseja kuin pelkkää teknologiaa.

Sovellutuksia seksuaalirikollisille ja päihdeongelmaisille

Peggy Conway valotti sitä, miten Yhdysvalloissa yhdyskuntaseuraamuksissa on hyödynnetty elektroniikan tarjoamia mahdollisuuksia. Elektroniseen valvontaan soveltuvia valvontalaitteita on kehitetty ennen kaikkea seksuaalirikollisille sekä sellaisille rikoksentekijöille, joiden rikollisuus liittyy selkeästi päihteisiin (alkoholi, huumeet). Yleensä kyseessä ovat useampikertaiset rattijuopot.

Yhdysvalloissa seksuaalirikolliset saatetaan tuomita jopa elinikäiseen satelliittivalvontaan (GPS). Tällainen toimenpide edellyttää myös erilaisten hoidollisten toimenpiteiden toteuttamista samanaikaisesti. Rattijuoppojen valvontaan on puolestaan kehitetty erittäin tarkkoja biometrisiä laitteita. Yksi esimerkki on alkoholin nauttimisen jälkeen elimistöstä hikoilun mukana poistuvan etyylialkoholin määrää iholta mittaava laite nimeltä SCRAM (Secure Continuous Remote Alcohol Monitor). Rattijuopumuksiin syyllistynyt välttyy vankeustuomiolta, jos hän suostuu laitteen avulla tapahtuvaan ympärivuorokautiseen valvontaan. Laite reagoi välittömästi alkoholin nauttimiseen. Tuomitun on myös käytävä valvonnan aikana keskusteluissa, joissa käsitellään hänen alkoholiongelmaansa ja juopuneena ajamistaan.

Conwayn mukaan elektronisella valvonnalla on yhä tärkeämpi rooli yhdyskuntaseuraamuksissa. Se on hänestä nähtävä välineenä, jonka avulla voidaan tukea ja vahvistaa yhdyskuntaseuraamusten valvontaprosessia ja samalla tehdä ne uskottavammiksi rangaistuksina. Tämä edellyttää kuitenkin tehokasta täytäntöönpanoa. Rikkomuksiin ja muihin ongelmiin on puututtava välittömästi. Yhdysvalloissa elektronisen valvonnan ohjelmat poikkeavat toisistaan siinä, ovatko ne aktiivisia vai passiivisia. Aktiiviset järjestelmät ovat Conwayn mukaan tehokkaimpia mutta myös eniten resursseja vaativia. Ne perustuvat jatkuvaan valvontaan ja välittömään reagointiin, esimerkkinä SCRAM-valvonta. Myös monet seksuaalirikollisille tarkoitetut valvontaohjelmat ovat aktiivisia. Passiivinen järjestelmä perustuu valvontalaitteen tarkastukseen jälkikäteen.

Valvonta rajoittaa tuomitun elämää huomattavasti

Konferenssissa keskusteltiin myös elektronisen valvonnan rangaistusluonteesta - millaista menetystä ja tuskaa se aiheuttaa tuomitulle? Yleensä elektronista valvontaa pidetään muiden yhdyskuntaseuraamusten tavoin pehmeänä vaihtoehtona. Mike Nellis Birminghamin yliopistosta totesi, että elektronista valvontaa ei voi suoraan verrata vankeusrangaistuksen aiheuttamaan deprivaatioon Gresham Sykesin (1958) tarkoittamalla tavalla. Silti siinä on monia samantapaisia rajoittavia piirteitä kuin vankeusrangaistuksessakin.

Keskeisenä voidaan pitää liikkumisvapauden rajoittamista. Elektroninen valvonta rajoittaa vankeusrangaistuksen tavoin tuomitun liikkumisvapautta ja samalla autonomiaa tuntuvasti. Tuomittu joutuu yleensä oleilemaan kotonaan ja saa poistua sieltä vain tiettynä aikana tiettyä tarkoitusta kuten työssäkäyntiä varten. Välillisesti tämä vaikuttaa myös muihin perheenjäseniin ja kodin sisällä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Valvonnassa oleminen kodin seinien sisällä aiheuttaakin tutkimusten mukaan monia jännitteitä perheenjäsenten välillä. Vaikka valvontaan liittyvät rajoitteet kohdistuvatkin valvottavaan, joutuvat muut perheenjäsenet solidaarisuussyistä luopumaan monista vapaa-ajan tottumuksistaan.

Valvonnassa oleminen rajoittaa myös tuomitun mahdollisuuksia päästä kuluttamaan palveluita, joihin hän on aikaisemmin tottunut, esimerkiksi syömään ravintolassa. Samalla valvonta eristää tuomitun monista kodin ulkopuolisista ihmissuhteista ja vaikuttaa myös näin hänen autonomiaansa. Lisäksi se rajoittaa tuomitun elämää esimerkiksi sen suhteen, miten hän pukeutuu ja millaisiin vapaa-ajan harrastuksiin hän voi osallistua niin, ettei kahle näkyisi ja leimaisi kantajaansa.

Elektroniseen valvontaan liittyy myös useissa maissa pakko omaksua sosiaalinen elämäntyyli (enforced pro-social lifestyle). Tämä tarkoittaa sitä, että tuomitun on käytävä työssä tai haettava aktiivisesti työtä, osallistuttava erilaisiin hoito- ja kuntoutusohjelmiin sekä pyrittävä omaksumaan elämäntyyli, joka auttaa rikollisesta käyttäytymisestä irtaantumista.

Elektroniseen valvontaan asettaminen merkitsee siihen tuomitulle myös rahallista menetystä, koska hän joutuu yleensä itse maksamaan osan valvonnan kustannuksista. Teknisen varustuksen lisäksi siihen liittyy monia muita välillisiä kustannuksia. Tuomittu joutuu usein maksamaan esimerkiksi matkakustannuksia osallistuakseen hoito-ohjelmiin.

Vaikka elektroniseen valvontaan liittyykin monia rangaistuksellisia elementtejä, se samalla tukee rikollisuudesta irtaantumisen prosessia. Tämä edellyttää kuitenkin, että valvontaan liitetään myös muita sitä tukevia toimenpiteitä. Elektroninen valvonta eristää rikoksentekijän vankilan haitallisilta vaikutuksilta ja auttaa häntä ylläpitämään rajoitetussa mielessä suhteet normaaliin yhteiskuntaan.

Konferenssi antoi kokonaisuudessaan vaikutelman siitä, että elektroninen valvonta on yhä selkeämmin tulossa osaksi eurooppalaista rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää. Tekniikka kehittyy koko ajan erityisesti biometristen laitteiden osalta, jotka mahdollistavat yhä monipuolisempien valvonta- ja kontrollimenetelmien käyttöönoton. Konferenssissa painotettiin kuitenkin sitä, että tekniikka yksinään ei riitä takaamaan tehokasta käytäntöä. Tarvitaan myös muita toimenpiteitä kuten erilaisia ohjelmia ja sosiaalityölle tyypillisiä työmenetelmiä. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna elektroninen valvonta tulee kalliiksi ja vaativaksi toteuttaa. Tämä on hyvä muistaa Suomessakin, jossa suunnitellaan elektronisen valvonnan käyttöönottoa.

Kirjoittaja on erityisasiantuntija Rikosseuraamusvirastossa.

 
Julkaistu 26.9.2005