Painetun lehden 2/2019 sisällysluettelo

14.6.2019

s. 3 Pääkirjoitus: Rikosprosessin työkalut – pintaremontti vai peruskorjaus?
Juha-Mikko Hämäläinen

s. 4 Rikosprosessin pitkä kesto on riski oikeusturvalle
Riikka Kostiainen
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen. Hän arvioi rikosprosessin suurimmaksi ongelmaksi liian pitkät käsittelyajat. Kipukohtia löytyy niin esitutkinta-, syyteharkinta- kuin tuomioistuinvaiheessa.

s. 7 Nuorten rikoksiin vastataan varhaisella puuttumisella
Lotta Haikkola & Noora Hästbacka
Tuoreen tutkimuksen tulosten perusteella varhainen puuttuminen näkyy kehittämistä suuntaavana periaatteena ja korostuu toiminnassa. Ehkäisevä toiminta ja varhainen puuttuminen eivät kuitenkaan yksin riitä. Hoito, korjaava työ ja jälkihuolto ovat yhtä tärkeitä.

s. 10 Rikosprosessin kestosta tarvitaan tutkimustietoa
Mikko Aaltonen & Ari Pajuniemi
Artikkelissa tarkastellaan, mitä tilastot kertovat rikosprosessin kokonaiskestosta ja tuomioistuinten käsittelyaikojen kehityksestä. Käräjäoikeuksissa rikosasioiden käsittelyajat ovat pitenemässä ja hovioikeuksissa puolestaan lyhenemässä.

s. 12 Asianajajaliitto: Oikeudenhoitoon tarvitaan lisää resursseja

Rikosasioiden toimivuutta selvitetään

s. 13 Lähisuhdeväkivallan etenemisessä rikosprosessiin esteitä
Monica Fagerlund
Lähisuhdeväkivallan etenemisessä rikosprosessiin on yhä ongelmia, joihin voisi vaikuttaa erityisesti koulutuksella sekä kehittämällä riskinarviointia ja toimintakäytäntöjä

s. 16 Onko lähisuhteissa rikosvastuuta?
Mäenpää, Reenilä & Salovartio
Rikoslaissa suunta on jo pitkään ollut se, että asianomistajarikoksia on muutettu virallisen syytteen alaisiksi. Todistelua koskeva lainmuutos 2016 on kuitenkin siirtänyt vastuuta takaisin asianomistajalle.

s. 18 Oikeudenkäyntiä rikosasioissa tarpeen uudistaa
Jaana Helander
Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain soveltamiseen liittyy useita ongelmakohtia. Rikosasioiden laatu ja laajuus ovat muuttuneet merkittävästi lain valmisteluajoista. Lain tavoitteet ovat edelleen tarpeellisia oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen kannalta.

s. 20 Rikosprosessin käyttöala supistuu
Jarmo Hirvonen
Rikosprosessin menettelylliset vaatimukset ovat tiukentuneet ja koskevat koko rikosprosessiketjua alkaen rikosepäilystä jatkuen syyteharkintaan, käräjä-, hovi- ja aina korkeimman oikeuden käsittelyyn saakka. Edes korkein oikeus ei ole aina pysynyt vauhdissa mukana.

s. 22 Rikosprosessin kipupisteet
Tuomo Lotta
Rikosprosessien kipupisteet kohdistuvat jokaiseen rikosprosessiin osallistuvaan ja vastuu niiden poistamiseksi on yhteinen. Erityisesti artikkelissa tarkastellaan poliisi-syyttäjäyhteistyön kehittämistä.

s. 24 Rikoksen uhri rikosprosessissa
Heini Kainulainen
Artikkelissa arvioidaan rikoksen uhrin asemaa. Se on vahvistunut viime vuosina, mutta edelleen löytyy kehitettävää.

s. 26 Lähisuhdeväkivallan sovittelu aktiivisessa kehitysvaiheessa
Etta Hynynen & Henrik Elonheimo
Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on selvittänyt lähisuhdeväkivallan sovittelua. Sen jatkamisen mahdollisuuksia arvioidaan myös jatkossa.

s. 28 Sovittelun merkitys rikosprosessissa kasvamassa
Aarne Kinnunen
Vaikka rikosasioiden sovittelun tarkoitus on auttaa ihmisiä itse löytämään ratkaisu konfliktiin, on sillä entistä suurempi merkitys rikosprosessin kannalta.

s. 30 Oikeustulkkauksella on suuri merkitys oikeusturvalle
Regina Järg-Tärno
Artikkelissa kerrotaan oikeustulkkauksen käytännöistä ja periaatteista ja pohditaan oikeusturvan toteutumisen haasteita.

s. 32 Sähköinen todistelu haaste rikostutkinnalle ja todistelulle
Juhana Riekkinen
Varsinkin oikeudenkäyntien varmuus- ja oikeudenmukaisuustavoitteisiin kohdistuu sähköisten todisteiden yleistyessä monenlaisia riskejä.

s. 34 Vierastaistelijat tuomiolle – miten, missä ja milloin?
Minna Kimpimäki
Artikkelissa tarkastellaan, miten niitä rikoksia, joihin vierastaistelijat ovat mahdollisesti syyllistyneet, tulisi käsitellä.

s. 36 Lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa ihmiskauppaa on Suomessa
Elina Kervinen & Natalia Ollus
Lapset ja nuoret ovat kohdanneet monenlaista ihmiskauppaan liittyvää hyväksikäyttöä ja väkivaltaa, esimerkiksi seksuaalista hyväksikäyttöä, pakkoavioliittoja ja rikolliseen toimintaan pakottamista.

s. 38 Valvontarangaistus jäänyt marginaaliasemaan
Noora Lähteenmäki
Artikkelissa tarkastellaan tutkimusaineistojen pohjalta valvontarangaistuksen kehittämisen kysymyksiä.

s. 40 Lähestymiskieltoon tehoa sähköisellä valvonnalla?
Minna Piispa
Rikoksentorjunta-palstalla arvioidaan keinoja tehostaa lähestymiskiellon suojaa. Lähestymiskiellon rikkominen on varsin yleistä. Kieltoa voidaan rikkoa esimerkiksi puhelinsoitoilla, tekstiviestillä, kyttäämällä kotipihalla tai seuraamalla autolla. Kiellon valvonta on nykyisin vain uhrin tekemien ilmoitusten varassa.

s. 42 Uhrin myötävaikutus henkirikoksissa
Karoliina Suonpää
Kriminologia-palstalla esitellään hiljattain julkaistu tutkimus, joka tarkastelee uhrin myötävaikutusta henkirikoksissa. Tutkimuksessa kysytään, ovatko esimerkiksi itsepuolustus tai uhrin harjoittama väkivalta erityisen keskeisiä tekijöitä niissä teoissa, joissa naiset surmaavat kumppaninsa.

s. 44 Ajassa

Uusi malli keskittäisi vastuun rikoksia uusivista nuorista

Alaikäinen seksuaalirikoksen uhri kohdattava ymmärtäen

Ankkuritoiminnalle tehtiin käsikirja

Oikeustieteen tohtori Ari-Matti Nuutila 1962–2019

Hollannissa kiinnostava malli rikoksentorjunnan järjestämiseen

Turvallinen lähiympäristö -selvitys julkaistu

s. 47 Teollisuusvakoilu kyberaikakaudella
Mikael Albrecht
Kyberrikokset-palstalla kerrotaan, miten teollisuusvakoilija toimii.

 
Julkaistu 14.6.2019
Sivun alkuun |