Regina Järg-Tärno

Oikeustulkkauksella on suuri merkitys oikeusturvalle

Artikkelissa kerrotaan oikeustulkkauksen käytännöistä ja periaatteista ja pohditaan oikeusturvan toteutumisen haasteita.

Oikeustulkin käytössä viranomaismenettelyssä on kysymys oikeusturvasta, henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista sekä kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Riippuen esimerkiksi siitä, onko henkilö epäiltynä, asianomistajana tai todistajana, hänen oikeutensa ja velvollisuutensa ovat erilaiset. Jos henkilö ei ymmärrä ja puhu riittävästi viranomaisten käyttämää kieltä, hän ei voi tulla kuulluksi ja puolustaa itseään rikosepäilyjä vastaan.

Oikeustulkit työskentelevät esimerkiksi poliisissa, tullissa, Rajavartiolaitoksessa, oikeusavussa, asianajajatoimistoissa, tuomioistuimissa, Rikosseuraamuslaitoksessa, Maahanmuuttovirastossa ja lastensuojelussa.

Tulkkauksen periaatteita ei aina tunneta

Vaikka oikeus- ja asioimistulkkausta on Suomessa ollut käytössä jo pitkään, edelleen vallitsee epäselvyyttä siitä, miten tulkki työskentelee ja miten häntä käytetään. Joskus voidaan luulla, että tulkki toimii myös henkilökohtaisena avustajana, tukihenkilönä, sihteerinä, tekee kirjallisia käännöksiä, on kuulustelun todistaja tai hoitaa jopa oikeudenkäyntiavustajan tehtäviä, jos henkilöllä sellaista ei ole. Tulkkia voidaan tietämättömyyttään pyytää kertomaan omin sanoin oikeusjärjestelmään ja rikosprosessiin liittyviä asioita. Joskus viranomainen voi pyytää tulkkia olemaan tulkkaamatta jotakin, mitä puhutaan tulkattavan henkilön läsnä ollessa. Tulkkia kuitenkin sitovat eettiset periaatteet ja ammattisäännöt, joista keskeisimmät ovat puolueettomuus ja vaitiolovelvollisuus. Monissa maissa oikeustulkeillakin on ammattivala.

Tärkeä on myös muistaa, että tulkki ei stilisoi tulketta. Esimerkiksi jos henkilöllä ei ole oikeusalan koulutusta, hän ei myöskään tulkattuna saisi kuulostaa juristilta tai tuomarilta, ja päinvastoin. Tulkki on oikeussalissa tärkeä henkilö sekä tulkkausta tarvitsevalle osapuolelle että tuomarille, syyttäjälle ja muille istuntoon osallistuville.

Tulkin työn puuttuva tuntemus ja siihen liittyvät riskit voivat johtaa väärinkäsityksiin ja kyseenalaisiinkin tilanteisiin niin tulkattavan henkilön, viranomaisen kuin tulkin oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta. Jos tulkkia pyydetään tekemään jotakin, mikä ei hänelle kuulu tai estetään tekemästä jotakin hänelle kuuluvaa, pahimmillaan rikotaan viranomaisen ja tulkattavan henkilön välistä vuorovaikutusta ja luottamusta. Tällaisia tilanteita olisi helppo ennakoida ja välttää. Yksi ratkaisu olisi ohjeiden koostaminen oikeustulkkia käyttäville. Muissa Pohjoismaissa tietopaketteja oikeustulkkauksen käytöstä on tehty.

Tekniikka pelastaa ja pelottaa

Yleisimpiä tulkkaustapoja ovat konsekutiivitulkkaus (puheen tulkkaus viiveellä), simultaanitulkkaus (samanaikainen tulkkaus), ensi silmäyksellä tekstin tulkkaus sekä näiden yhdistelmät. Tulkkaus voi tapahtua paikan päällä oikeussalissa teknisten apuvälineiden avulla tai ilman. Tekniset välineet ja digitalisaatio tuovat mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita.

Esimerkiksi Tukholman käräjäoikeuden istuntosaleista löytyy kiinteät linjat ja järjestelmät tulkkausta varten. Linjat mahdollistavat kahden kielen tulkkauksen ja järjestelmää voidaan täydentää siirrettävillä laitteilla, jos tulkattavia kieliä on enemmän. Kaikki linjat ja laitteet ovat salattuja ja turvallisia. Istuntosaleissa on yhä enemmän muutakin tekniikkaa äänen toistoa ja tallennusta varten, tallenteiden katselua sekä videoneuvotteluja varten. Toimijat tarvitsevat tekniikan käytön taitoja ja kokemusta. Tekniikan toimivuudella on suuri merkitys laadukkaan tulkkauksen ja sujuvan pääkäsittelyn kannalta.

Tekniikan ja digitalisaation tulo ja käyttö oikeusprosesseissa vaikuttaa suoraan myös oikeustulkkauksen käyttöön, käytänteisiin ja oikeussalin tilasuunnitteluun. Enää ei ole välttämätöntä matkustaa oikeudenkäyntiin toiselle paikkakunnalle tai jopa toiseen maahan. Etätulkkaus (remote interpreting) mahdollistaa tulkkauksen käytön niillä paikkakunnilla, joissa tulkkeja ei ole riittävästi ja etäisyyksien tai muiden syiden vuoksi vierailevien tulkkien käyttö ei ole mahdollista. Suomessa etätulkkauksen käyttö istuntosaleissa on vielä melko uutta ja siihen liittyvät käytännöt ja taidot kehittymässä sekä käyttäjillä että tulkeilla.

Puhelintulkkausta, jossa välittyy pelkkä ääni, käytetään esimerkiksi esitutkinnassa. Kun tekniikkaa toimii kaikin puolin hyvin, tämä on varteenotettava vaihtoehto läsnäolotulkkaukselle. Videotulkkausta käytetään yhä enemmän esimerkiksi pakkokeinoistunnoissa ja oikeudenkäynneissä. Videotulkkaus voi olla kustannustehokas vaihtoehto, jos tulkkauspaikasta löytyy siihen sopivat tilat, laitteet ja yhteydet. Oikeustulkki voi olla läsnä esimerkiksi toisen oikeustalon videoneuvotteluhuoneesta, vankilasta tai jopa toisesta maasta käsin. Yhteyden täytyy olla turvallinen ja tulkkaustilanteen suojattu ulkopuolisten korvilta sekä muilta häiriötekijöiltä ja melulta. Etätulkkausta täytyy kuitenkin aina harkita tapauskohtaisesti ja ottaa huomioon prosessiedellytykset ja osapuolten mielipiteet sekä tulkkauksen vaihtoehdot ja riittävän laadukas toteuttaminen.

Tilasuunnittelu on myös tärkeä näkökulma. Tulevaisuudessa uusia oikeussaleja, vankiloita tai poliisilaitoksia rakentaessa tai vanhoja remontoidessa on tärkeää, että suunnittelun alkuvaiheessa otetaan huomioon tulkkaustarpeet ja tekniikka.

Oikeustulkkauksen haasteita

Oikeustulkkaukseen ja oikeusturvan toteutumiseen liittyy useita haasteita:

• Tulkkauksen käyttö voidaan kokea kalliiksi. Tulkattuihin prosesseihin menee usein enemmän aikaa ja siihen täytyy varautua. Istuntojen aikataulutusta on vaikeampi tehdä. Toisaalta koulutettu oikeustulkki hallitsee rikosprosessin, oikeuskielen ja tulkkaustekniikat, mikä ennaltaehkäisee mahdollisia tulkkauksesta johtuvia tai siihen liittyviä ongelmia.

• Tulkit joutuvat työskentelemään paljon yksin. Tietotulvan aiheuttama rasitus voi olla riski oikeusturvan toteutumiselle. Tulkeille se on myös työsuojelukysymys.

• Voi olla riski, että oikeustulkkausta ja oikeutta tulkkaukseen käytetään vääriin tai epätarkoituksenmukaisesti. Tärkeä kysymys on, miten tulkin käyttämisestä päätetään.

• Tulkit kohtaavat työssään vääriä odotuksia ja ennakkoluuloja. Oikeustulkkien ammattiryhmän statuksen, sääntöjen ja toimintatapojen tunteminen vaativat vielä paljon vaikutustyötä.

• Oikeustulkkauksen käytöstä tarvitaan koulutusta ja käytännön harjoituksia asiantuntijoille sekä tietoa tavallisille ihmisille.

• Tekniikka mahdollistaa ja haastaa. Silloin kun tekniikka ei toimi, on tärkeä saada nopeasti apua. Voi olla yhteysongelmia, kaikua, viiveitä, pätkimistä, akkujen loppumista, häiritsevää melua ympäristöstä jne. Monia näistä käytännön ongelmista voidaan ennaltaehkäistä.

• Etätulkkauksessa voi olla vaikea kuulla tai saada puheesta selvää, jolloin väärinkäsitysten ja väärin tulkatun tiedon riski nousee. Tietojen tarkistaminen ja tulkin pyynnöt toistaa kerrottuja asioita häiritsevät osapuolten dialogia ja tulkkausta, ja voidaan kokea, että tulkki on epäpätevä. On kuitenkin tärkeää, että tulkki korjaa kommunikaation ja tulkkauksen laatua ja ongelmia.

• Tekniikan, etäyhteyksien ja omien laitteiden käyttöön tulkkauksessa liittyy turvallisuusriskejä ja ulkopuolisten intressejä. Riskinä voivat olla laitteisiin liittyvät tietomurrot ja salakuuntelu. Toisaalta huonosti äänieristetyssä tai epäsopivassa tilassa ulkopuoliset voivat kuulla keskusteluja.

• Osapuolilla, esimerkiksi syytetyllä, voi olla intressi ottaa yhteyttä tulkkiin ja pyytää lisätietoa tai häntä todistajaksi. Tulkin todistajavelvollisuudesta ja siitä, kuka voi vaatia tulkkia todistajaksi ja mihin liittyen, on säädetty laissa kuten asianajajan kohdalla.

Tutkimusta ja kehittämistä tarvitaan

Suomessa on vielä hyvin vähän kriminologista tutkimusta oikeustulkkauksen ja oikeusturvan toteutumisen näkökulmasta ja kausaalisesta yhteydestä, esimerkiksi: Onko tulkatuilla ja ei-tulkatuilla oikeudenkäynneillä eroa lopputuloksen, tuomion ja rangaistusten kannalta? Vaikuttaako ja miten se, että vastaaja tulee kuulluksi tulkin välityksellä? Miten tulkkausta voidaan käyttää tai käytetään vääriin? Miten ja missä tarkoituksessa pääkäsittelyssä käytetään erilaisia väitteitä tulkkauksesta esitutkinnassa?

Oikeustulkkaus on jatkuvasti tarvittava, kehittyvä ja jatkuvassa muutoksessa oleva ala, johon vaikuttavat yhteiskuntamuutokset, globalisaatio ja digitalisaatio. Toisaalta kun katsomme taaksepäin, monet perusasiat kuten oikeusturva, oikeuden yhdenvertainen saatavuus sekä oikeustulkilta vaadittavat ominaisuudet ovat pysyneet samoina.

Kirjoittaja on kriminologi ja oikeustulkki sekä DIAKin oikeustulkkauksen erikoistumiskurssin 2018–2019 opiskelija.

Suomen ensimmäinen korkeakoulutasoinen oikeustulkkien erikoistumiskoulutus järjestettiin DIAKissa 2018–2019. Koulutuksen käynnistäminen liittyi direktiiviin oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä (2010/64/EU) ja Opetushallituksen kansalliseen oikeustulkkirekisteriin. Keväällä 2019 on valmistumassa parikymmentä koulutettua oikeustulkkia, työkielinään suomi–arabia, suomi–englanti, suomi–venäjä, suomi–ruotsi tai suomi–suomalainen viittomakieli.


LÄHTEET:

EUROPAPARLAMENTETS OCH RÅDETS DIREKTIV 2010/64/EU om rätt till tolkning och översättning vid straffrättsliga förfaranden (20.10.2010)

Statsrådets förordning om registret över rättstolkar (17.03.2016) (Finland)

Lag om registret över rättstolkar 1590/2015 (Finlex, Finland)

Registret över rättstolkar. Utbildningsstyrelsen i Finland

Tolkning och översättning vid straffrättsliga förfaranden genomförande av EU:s tolknings och översättningsdirektiv

Att förstå och bli förstådd – ett reformerat regelver k för tolkar i talade språk, SOU 2018:83 (Sverige)

Kammarkollegiet i Sverige https://www.kammarkollegiet.se

Teknik i förhandlingssalar. För alla som medverkar i en rättegång. Sveriges Domstolar

Videokonferens. En praktisk vägledning. Sveriges Domstolar

Vejledning om tolkning i retten (Danmark)

Tolkehåndbogen (Danmark)

Aktørene i retten Tolk (Norge)

Tolkeportalen i Norge

Straffedømt tolk fikk jobb i retten

Marianne Mason, 2008, Courtroom Interpreting

Holly Mikkelson, 2017, Introduction to Court Interpreting.

Assessment of Videoconference Interpreting in the Criminal Justice Service

Kinnunen, Tuija: Tulkattu oikeuskäsittely onnistuu yhteistyössä, Haaste 3/2011


 
Julkaistu 14.6.2019
Sivun alkuun |