Riikka Kostiainen

Asianajajaliitto: Oikeudenhoitoon enemmän resursseja

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle useita tuomioita siitä, että Suomessa oikeudenkäynnit kestävät liian kauan. Vuosina 2000–2009 Suomi sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta 47 langettavaa tuomiota. Tuomioiden jälkeen säädettiin laki viivästymisen hyvittämisestä. Valtiokonttori maksaa nykyään rahallisia korvauksia liian pitkistä oikeudenkäynneistä. Esimerkiksi vuonna 2018 maksettiin pitkittyneistä oikeudenkäynneistä korvauksia yhteensä 200 000 euroa 47 jutussa. Rikosjutuissa hyvitys voidaan tehdä myös alentamalla tuomiota. Itse ongelmaa korvaukset eivät ole ratkaisseet: oikeudenkäynnit kestävät edelleen liian kauan, asianajaja Antti Riihelä totesi Suomen Asianajajaliiton mediatilaisuudessa huhtikuussa. Hän on liiton rikosoikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja.

Rikosprosessien kesto on ollut Suomessa yleisesti tunnustettu ongelma jo vuosien ajan, mutta niihin liittyvät viivästymiskorvaukset ovat Riihelän mukaan vain jäävuoren huippu. Korvaukset ovat lähinnä symbolinen ele, eikä edes niiden korottaminen pureutuisi ongelman syihin, hän epäilee. Lisäksi lain soveltamisen ulkopuolelle jäävät asiat, joissa syytettä ei lopulta nosteta.

Rikosprosessin kesto aiheuttaa inhimillistä kärsimystä kaikille osapuolille: uhrille, rikoksesta epäillylle ja monesti myös todistajille.

– Jos esimerkiksi rikoksesta epäilty henkilö on hölmöillyt nuoruudessaan, odottaa tuomiotaan vuosien ajan ja on tällä välin saanut elämänsä raiteilleen, tuntuu oudolta, että rangaistusta aletaan kärsiä vasta vanhemmalla iällä. Puhumattakaan siitä, että epäilty todetaan syyttömäksi vuosien löysässä hirressä odottelun jälkeen. Pahimmillaan henkilön elämä ja tulevaisuus menee pilalle ilman syytä, Riihelä huomauttaa.

Kuulustelut pitäisi nauhoittaa

Oman ongelmansa tuo Asianajaliiton mielestä myös nykyajan digikehitys. Poliisin resursseja tarvitaan enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Jos halutaan tutkia tehokkaammin esimerkiksi vakavia talousrikoksia, lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia ja muita yksittäisille ihmisille tärkeitä asioita, silloin koko oikeudenhoidon viranomaisketjun resursseja tulee yksinkertaisesti olla enemmän, toteaa Asianajajaliiton rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, asianajaja Jussi Sarvikivi.

Tehokkuuden ja nopeuden lisäksi myös oikeusturvan parantaminen vaatii toimenpiteitä. Sarvikiven mielestä puolustuksen keinot osallistua esitutkintaan ovat tällä hetkellä heikot, joskin tutkinnanjohtajien välillä on eroja.

– Puolustajat saavat usein esitutkinta-aineiston liian myöhään, jolloin avustajilla ei ole mahdollisuutta valmistautua ajoissa. Tämäkin aiheuttaa viivästyksen oikeusprosessiin.

Rikosprosessin laatua ja tehokkuutta parantaisi Asianajajaliiton mukaan myös se, että asianosaisten kuulustelut esitutkinnassa tallennettaisiin. Silloin oikeuskäsittelyssä voitaisiin keskittyä riidanalaisiin asioihin.

 
Julkaistu 14.6.2019
Sivun alkuun |