Alaikäinen seksuaalirikoksen uhri kohdattava ymmärtäen

Alaikäinen seksuaalirikoksen uhri on erityinen haavoittuva. Väestöliitto on laatinut oikeudenkäyntejä varten lausunnon lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan vaikutuksista. Uusin lausunto 2019 korvaa 2006 yleislausunnon ja sisältää uusina osioina tietoa lapsen ja nuoren normaalista seksuaalisesta kehityksestä sekä alaikäisen uhrin erilaisista reagointitavoista kuten jähmettymisestä ja lamaantumisesta.

– Jähmettyminen, lamaantuminen tai alistuminen eivät ole merkki suostumuksesta seksiin, vaan merkki uhrin kokemasta äärimmäisestä hädästä, uhasta, kauhusta tai pelosta. Siinä, missä joku toinen pystyy pelottavaksi kokemassaan tilanteessa toimimaan rationaalisesti ja johdonmukaisesti, voi toinen lamaantua toimintakyvyttömäksi. Näitä passiivisia puolustuskeinoja ilmenee esimerkiksi tilanteissa, joissa paon mahdollisuus olisi ulkopuolisen mielestä ilmeinen, painottaa Väestöliiton erityisasiantuntija Kirsi Porras.

Erityisesti alaikäisen kyky ilmaista kokemustaan ja tahtoaan oma-aloitteisesti hämmentävässä tilanteessa on heikko. Myös kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea.

– Uhrin kokemat häpeän ja syyllisyyden tunteet voivat hidastaa rikosilmoituksen tekemistä. Tämä tuo haasteita rikostutkintaan, koska teknistä näyttöä on vaikea saada jälkikäteen. Ilman teknistä näyttöä oikeuden käytössä ajatellaan helposti olevan vain "sana vastaan sana" -tilanne. Tällöin tarvitaan joitain muita seikkoja, joiden avulla on mahdollista arvioida kertomusten uskottavuutta. Nämä seikat koskevat kaikkia seksuaalirikostapauksia iästä riippumatta, toteaa erikoissyyttäjä Leena Salovartio Valtakunnansyyttäjänvirastosta.

Väestöliitto on laatinut kolme asiantuntija- ja lääkärilausuntoa oikeudenkäyntiä varten. Lausunnot antavat tietoa murrosikäisten nuorten seksuaalikehityksestä ikäryhmittäin, seksuaalisen kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan lyhyt- ja pitkäaikaisvaikutuksista sekä keskusteluavun tarpeesta. Lausunnot on kirjoitettu ensisijaisesti syyttäjien ja oikeudenkäyntiavustajien hyödynnettäviksi tai liitettäväksi esitutkintapöytäkirjan liitteeksi. Niitä voi hyödyntää myös yleistietona. /RK

www.vaestoliitto.fi/oikeudenkayntilausunto

 
Julkaistu 14.6.2019
Sivun alkuun |