Haaste 2/2019

Rikosprosessi

Vain osa painetun lehden artikkeleista julkaistaan verkossa tuoreeltaan. Kokonaisuudessaan painetun lehden sisältö julkaistaan verkossa seuraavan numeron ilmestyessä.Vain osa painetun lehden artikkeleista julkaistaan verkossa tuoreeltaan. Kokonaisuudessaan painetun lehden sisältö julkaistaan verkossa seuraavan numeron ilmestyessä.

V

Artikkeleita

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen arvioi rikosprosessin suurimmaksi ongelmaksi liian pitkät käsittelyajat. Esitutkinnassa on parannettavaa sen joutuisuudessa ja laadussa sekä syyttäjien osallistumisessa esitutkintayhteistyöhön. Syyteharkinnassa suurin haaste on vaikeiden ja mutkikkaiden rikosasioiden vaatima työmäärä. Tuomioistuinvaiheessa tulisi panostaa alioikeuskäsittelyyn ja laadukkaaseen tuomioon.

Tuoreen tutkimuksen tulosten perusteella varhainen puuttuminen näkyy kehittämistä suuntaavana periaatteena ja korostuu toiminnassa. Ehkäisevä toiminta ja varhainen puuttuminen eivät kuitenkaan yksin riitä. Hoito, korjaava työ ja jälkihuolto ovat yhtä tärkeitä.

Artikkelissa tarkastellaan, mitä tilastot kertovat rikosprosessin kokonaiskestosta ja tuomioistuinten käsittelyaikojen kehityksestä. Tilastojen mukaan käräjäoikeuksissa rikosasioiden käsittelyajat ovat pitenemässä ja hovioikeuksissa puolestaan lyhenemässä.

Lieväkin pahoinpitely lähisuhteessa on ollut virallisen syytteen alainen rikos pian kymmenen vuotta. Lähisuhdeväkivallan etenemisessä rikosprosessiin on kuitenkin yhä ongelmia, joihin voisi vaikuttaa erityisesti koulutuksella sekä kehittämällä riskinarviointia ja toimintakäytäntöjä.

Vuosien varrella on toteutettu lukuisia hyödyllisiä muutoksia mm. todisteluun ja henkilöön kohdistuviin rikoksiin liittyen. Rikoslaissa suunta on jo pitkään ollut se, että asianomistajarikoksia on muutettu virallisen syytteen alaisiksi. Vuoden 2016 todistelua koskeva lainmuutos on kuitenkin siirtänyt vastuuta takaisin asianomistajalle.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain soveltamiseen liittyy useita ongelmakohtia. Rikosasioiden laatu ja laajuus ovat muuttuneet merkittävästi lain valmisteluajoista. Lain tavoitteet ovat edelleen tarpeellisia oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen kannalta.

Rikosprosessin menettelylliset vaatimukset ovat tiukentuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Tiukentuneet vaatimukset koskevat koko rikosprosessiketjua alkaen rikosepäilystä jatkuen syyteharkintaan, käräjä-, hovi- ja aina korkeimman oikeuden käsittelyyn saakka. Edes korkein oikeus ei ole aina pysynyt vauhdissa mukana ja on joutunut purkamaan jopa omia tuomioitaan (esim. KKO 2012:52).

Rikosprosessien kipupisteet kohdistuvat jokaiseen rikosprosessiin osallistuvaan ja vastuu niiden poistamiseksi on yhteinen. Artikkelissa tarkastellaan erityisesti poliisi-syyttäjäyhteistyön kehittämistä .

Rikoksentorjunta-palstalla arvioidaan keinoja tehostaa lähestymiskiellon suojaa. Lähestymiskiellon rikkominen on varsin yleistä. Kieltoa voidaan rikkoa esimerkiksi puhelinsoitoilla, tekstiviestillä, kyttäämällä kotipihalla tai seuraamalla autolla. Kiellon valvonta on nykyisin vain uhrin tekemien ilmoitusten varassa.

Kriminologia-palstalla esitellään hiljattain julkaistu tutkimus, joka tarkastelee uhrin myötävaikutusta henkirikoksissa. Tutkimuksessa kysytään, ovatko esimerkiksi itsepuolustus tai uhrin harjoittama väkivalta erityisen keskeisiä tekijöitä niissä teoissa, joissa naiset surmaavat kumppaninsa.

Kyberrikokset-palstalla kerrotaan, miten teollisuusvakoilija toimii.

14.6.2019

Vain osa painetun lehden artikkeleista julkaistaan verkossa tuoreeltaan. Kokonaisuudessaan painetun lehden sisältö julkaistaan verkossa seuraavan numeron ilmestyessä.

 
Julkaistu 14.6.2019
Sivun alkuun |