Haaste 2/2018

Teemana syyntakeettomuus

Artikkeleita

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana vankilapsykiatri Alo Jüriloo. Hän on huolestunut siitä, että psykoottisten vankien määrä on kymmenkertaistunut reilussa kymmenessä vuodessa. Taustalla on psykiatrisen hoitojärjestelmän muutokset ja mielentilatutkimusten vähentyminen. Suomessa hyvää osaamista vankien mielenterveyshoidossa, mutta parantamisen varaa on vieläkin.

Mielentilatutkimus on laaja henkilön terveydentilaa kartoittava tutkimus, jossa selvitetään henkilön syyntakeisuus rikoksen suhteen sen tekohetkellä sekä tutkitaan, täyttyvätkö edellytykset määrätä henkilö tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon. Artikkelissa kuvataan mielentilatutkimuksen tarkoitusta ja tutkimuksen suorittamista sekä arvioidaan kehittämistarpeita Suomessa.

Kolumnissa lähestytään syyntakeisuuden problematiikkaa käytännönläheisesti.

Rikokseen syyllistyneiden vapauttaminen syyntakeettomuuden perusteella ja rangaistuksen määrän alentaminen alentuneen syyntakeisuuden vuoksi ovat olleet tuomioistuinratkaisuissa melko harvinaisia ja niiden määrä ja osuus tuomioissa on jatkuvasti vähentynyt. Syynä tähän ovat vakavien rikosten vähentyminen sekä syyllisen mielentilan sisältöön liittyvien määrittelyjen ja ratkaisuprosessia koskevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön tiukentuminen .

Rikollisuuden ja hulluuden pitkä yhteinen historia

Psykopatia oli kriminaalipoliittisesti merkittävä diagnoosi 60 vuoden ajan. Väitöstutkimuksessa on tarkasteltu psykopaitadiagnoosin syntyä ja käyttöä.

Artikkelissa kerrotaan lapsia koskevan erikoiskohtelun perusteista ja käytännöistä ja rikosvastuuikärajoista eri maissa.

Vanhan Vaasan sairaalan potilaista suunnilleen puolet on oikeuspsykiatrisia ja puolet vaarallisia ja vaikeahoitoisia. Oikeuspsykiatriset potilaat ovat yleensä hoidossa pitkään. Hoitosuunnitelmat rakennetaan yksilöllisesti ja potilaan kanssa keskustellen. Tavoitteena on paluu yhteiskuntaan .

Suomalaisen 2015 julkaistun rekisteritutkimuksen tulosten mukaan joidenkin keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttöön voi liittyä kohonnut henkirikokseen syyllistymisen riski. Suurin riski liittyy kipulääkkeiden ja rauhoittavien bentsodiatsepiinien käyttöön. Masennuslääkkeiden käyttö on sen sijaan yhteydessä vain hieman kohonneeseen riskiin.

Mielentilatutkimusten syyntakeisuusarvioissa tapahtui merkittävä muutos 1990-luvulla, joka heijastui suoraan rangaistuskäytäntöön ja viiveellä kriminaalipoliittisiin ratkaisuihin ja lainsäädäntöön. Artikkelissa kuvataan tätä muutosta nuoria henkirikoksentekijöitä koskevan aineiston ja asiantuntijakommenttien 1 pohjalta .

Kansallisena ihmiskaupparaportoijana toimiva yhdenvertaisuusvaltuutettu sekä Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) selvittivät ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lain toimivuutta Suomessa. Laajan selvityksen mukaan uhrien auttaminen on tiiviisti kytköksissä rikosprosessiin. Tämä toisaalta estää uhreja hakeutumasta avun piiriin ja toisaalta estää uhrien avunsaannin jatkuvuuden, jos tapaus ei etene rikosprosessissa ihmiskauppanimikkeellä. Syytetyn oikeudet rikosprosessissa määrittelevät paradoksaalisesti myös sen, saako uhri apua .

Rikoksentorjunta-palstalla käsitellään nuorisorikollisuuden ehkäisyä.

Kriminologia-palstalla kerrotaan kriminologian maisteriopiskelijoiden tutkielmista, joissa etsitään vastauksia rikollisuuteen liittyviin kysymyksiin.

Kyberrikokset-palstalla kerrotaan, millä tavoin bitcoin toimii ja miten se liittyy rikollisuuteen .

 
Julkaistu 8.6.2018
Sivun alkuun |