Sonja Tanttari

Naapuruuspiirit ovat yksinasujille kohtaamispaikkoja

Alueelliset Naapuruuspiirit kokoavat iäkkäitä asukkaita kahvittelemaan ja jakamaan arkisia asioita. Matalan kynnyksen toiminnalla pyritään tavoittamaan myös yksinäiset ja huonossa asemassa olevat ikäihmiset.

Helsingin kaupungin Naapuruuspiiri-toiminta on vapaaehtois- ja aluetyön malli, jolla tuetaan yksin asuvia ikäihmisiä. Pohjois-Helsingin palvelualueen yhdyskuntatyöntekijä Soile Ataçocuğu kertoo, että Naapuruuspiiri-toiminta on osoittautunut suosituksi ja levittäytynyt useille asuinalueille Helsingissä. Atacocuğu on ollut alusta asti kehittämässä Naapuruuspiiri-toimintaa osana kaupungin palvelutarjontaa, varsinainen kipinä toiminnan levittämiseen puolestaan on lähtenyt vapaaehtoiselta aktiivilta. Taustalla on Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen Yhdessä-projekti, jonka pilotissa haluttiin löytää erityisesti yksinäisiä ikäihmisiä sekä yleisesti tietoisuus väestön ikääntymisestä ja siihen liittyvistä huolista.

Naapuruuspiirit kokoontuvat yleensä kerran viikossa ilmaisiin, helposti saavutettaviin tiloihin. Piirit kokoavat lähialueen iäkkäitä asukkaita yhteen vapaamuotoista ryhmätoimintaa ja keskustelua varten. Piirejä vetävät pääasiassa koulutetut vapaaehtoiset ja toimintaketjuun kuuluu lisäksi muun muassa kaupungin ja palvelukeskusten työntekijöitä. Toiminnalla ei ole omaa budjettia, sillä piirit kokoontuvat ilmaisissa tiloissa, tapaamisten kahvituskuluista vastaavat sponsoriyritykset ja palkalliset työntekijät taas ovat mukana toiminnassa oman työnsä ohessa.

− Ideana on, että mallissa yhdistyvät kansalaisyhteiskunnan ja kaupungin virastopalveluiden roolit. Kumpikaan näistä ei sulje toistaan pois, vaan vapaaehtoistoiminta on integroitu kaupungin palvelutarjontaan. Kaupungin palveluista pystytään ohjaamaan Naapuruuspiireihin sellaisia ikäihmisiä, jotka erityisesti tarvitsisivat seuraa ja tekemistä. Näin yksinäisillekin ihmisille saadaan yhä enemmän ohjelmaa kodin ulkopuolelle, Soile Ataçocuğu kuvaa toimintaa.

Kokemusten jakaminen virkistää

Ataçocuğu kertoo, että Naapuruuspiirien toiminnan avain on haluttu pitää yksinkertaisena: ihmiset keskustelevat kahvittelun lomassa. Lähtökohtaisesti ikäihmiset eivät kaipaa sen erikoisempaa ohjelmaa, mutta yhdistyksistä ja esimerkiksi paikallisista toimijoista saadaan kokoontumisiin maksuttomia vierailijoita. Naapuruuspiirien osallistujat saavat vapaasti valikoida puheenaiheita ja useimmiten ne liittyvät ajankohtaisiin, arkisiin asioihin. Pienten työtehtävien, kuten kahvinkeiton tai siivoamisen, jakaminen kuitenkin aktivoi osallistujia ja näistä tehtävistä vastataan ylpeydellä.

− Osallistujille on tärkeää touhuta ja jakaa kokemuksia vertaistensa kanssa. Siksi tässä on haettu yhteen nimenomaan iäkkäitä ihmisiä, jotka jakavat saman kokemusmaailman. Piireissä on mahdollista tuoda esille niin positiivisia kuin negatiivisia asioita; huolista ja peloista tai turvattomuudesta saa puhua. Yleensä tapaamisissa on käsitelty ajankohtaisia puheenaiheita ja huumoria kannustetaan käyttämään. Naapuruuspiireissä on huomattu, että tutustuminen saattaa parhaimmillaan johtaa naapuriavun antamiseen. Jos joku ilmaisee avuntarpeensa, lähellä asuva ikätoveri voi tarjota auttavaa kättä ja näin osallistujien saama tuki laajenee myös tapaamisten ulkopuolelle.

Ikäihmisten jutustelu vahvistaa yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemuksia. Ataçocuğu muistuttaa, että Helsingin kaupunki on muutenkin panostanut osallisuuden lisäämiseen: työlle on luotu puitteita esimerkiksi yhteisellä osallisuusmallilla. Ataçocuğun mukaan on tärkeää, että Naapuruuspiirien kaltaista osallistavaa toimintaa ei jätetä vain kansalaisyhteiskunnan vastuulle, vaan tässäkin tapauksessa kaupunki on ottanut käyttöön uusia keinoja heikko-osaisista huolehtimiseen.

Joustavaa mallia on helppo levittää

Soile Ataçocuğun mukaan Naapuruuspiiri-mallin erityispiirteitä ovat sen helppo saavutettavuus ja ilmaisuus. Naapuruuspiiri on helppo järjestää, sillä sopivia tiloja on esimerkiksi taloyhtiöillä kaikilla asuinalueilla. Naapuruuspiirit edistävät ikäihmisten kotona asumista tuomalla siihen vaihtelua, turvallisuuden tunnetta ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Piirien tapaamisia voi hyödyntää monella tavalla esimerkiksi valistustarkoituksessa, kun paikalliset yhdistykset tai muut toimijat vierailevat tapaamisissa kertomassa osallistujille tärkeistä hyvinvointi- ja turvallisuusasioista. Vinkkejä kuunnellaan mielellään, kun oikea ihminen on paikan päällä asiasta kertomassa.

Naapuruuspiirejä ollaan edelleen levittämässä uusille asuinalueille Helsingissä. Naapuruuspiirin suosio on näkynyt tunnustuksina, vuonna toiminta 2015 Helsingin kaupunginjohtajalta Vuoden saavutuskilpailun 1. palkinnon ja oli keväällä 2017 finaaliehdokkaana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jakaman Terve-SOS-palkinnon saajaksi. Vuonna 2016 Naapuruuspiiri osallistui kansalliseen rikoksentorjuntakilpailuun, jossa etsittiin ikääntyneisiin kohdistuvia rikoksia ehkäiseviä hankkeita. Kilpailun raati arvosti Naapuruuspiirin innovatiivisuutta, kustannustehokkuutta ja sitä, että se yhdistää monen eri sektorin toimintaa ikäihmisten tavoittamiseksi. Naapuruuspiiri-toiminnassa tärkeäksi nähtiin lisäksi yhteisöllisyyden lisääminen ja yksinäisyyden vähentäminen, joilla puolestaan parannetaan kohderyhmän turvallisuutta.

Naapuruuspiirit on tarkoitettu hyödynnettäviksi kaikilla alueilla Suomessa ja jokainen piiri saa räätälöidä toiminnan oman näköisekseen. Soile Ataçocuğu kertoo, että Naapuruuspiiriä kehitetään edelleen ja tällä hetkellä suunnitelmissa on muun muassa edistää yhteistyötä taloyhtiöiden kanssa. Myös esimerkiksi maahanmuuttajille suunnattu toiminta toisi uusia osallistujia, sillä tällä hetkellä toiminta on vain suomenkielistä. Muualta muuttaneita ja suomalaissyntyisiä ikäihmisiä yhdistävällä toiminnalla voitaisiin lievittää ennakkoluuloja ja ikäihmiset sopisivat hyvin opettamaan suomen kieltä.

Naapuruuspiirin toimintaa voi seurata Twitterissä ja Fabebookissa.

 
Julkaistu 2.6.2017
Sivun alkuun |