Sonja Tanttari

Naapurin nuoret elävöittävät ikäihmisten arkea

Helsingissä toteutetaan uutta asumisen mallia, jossa nuoret muuttavat asumaan palvelutaloon. Asumisratkaisulla on myönteisiä vaikutuksia sekä nuorten että iäkkäiden asukkaiden elämään.

Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksella on käynnissä Oman muotoinen koti -hanke, johon liittyy useita eri asumiskokeiluja. Vuoden 2015 alkupuolella käynnistynyttä hanketta on rahoittanut ensin Euroopan sosiaalirahasto ja myöhemmin Helsingin kaupunki yhdessä Y-säätiön kanssa. Asumiskokeiluissa on pyritty löytämään uusia ratkaisuja nuorten vaikeaan asuntotilanteeseen Helsingissä. Yksi kokeilun malli on vanhusten ja nuorten yhteisasuminen, jossa ideana on tarjota 18−25-vuotiaille nuorille asunto palvelutalosta. Helsingin Laajasalossa sijaitsevassa palvelutalo Rudolfissa on ollut paikkoja kolmelle nuorelle vuoden 2016 alusta alkaen. Useampi nuori on päässyt asumaan palvelutalossa, sillä asumisratkaisu on tarkoitettu kullekin nuorelle väliaikaiseksi. Yhteisasuminen on vakiintumassa kokeilusta pysyvämmäksi malliksi.

Palvelutalossa asuvat nuoret maksavat asunnostaan suhteellisen matalaa vuokraa ja sitoutuvat viettämään viisi tuntia viikossa aikaa palvelutalon iäkkäiden asukkaiden kanssa. Nuorten ja ikäihmisten yhteisasuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja nuorten halukkuuteen seurustella vanhusten kanssa, hankkeen projektipäällikkö Miki Mielonen Helsingin Nuorisoasiainkeskuksesta kertoo. Kun Rudolfiin haettiin ensimmäisiä nuoria, hakijoita oli varsin paljon, mutta lopulta asukkaat saatiin melko vaivattomasti valittua. Valinnassa painotettiin motivoituneisuuden lisäksi nuoren asunnon tarvetta.

Asumisratkaisu vähentää yksinäisyyttä

Hankkeen taustalla on tavoite löytää uusia asumisratkaisuja ilman, että rakennetaan uutta. Lähtökohtana on, että kaupungissa on olemassa tilaa, jota voidaan tehokkaammin hyödyntää asumiskäytössä. Miki Mielonen kertoo, että nuorten asuntotilanteeseen Helsingissä liittyy haasteita; nuorten asunnottomuus ei välttämättä näy suoranaisesti kadulla asumisena, vaan osalle nuorista asunnottomuus voi tarkoittaa epävarmoja jaksoja, joiden aikana majaillaan esimerkiksi kaverin luona tai asutaan ahtaasti. Yhteisasumisella pyritään tarjoamaan ratkaisuja niille nuorille, joille asunnon saaminen on ainakin hetkellisesti tiukassa. Oman asunnon saaminen ehkäisee muiden ongelmien ilmaantumista. Palvelutaloon ei kuitenkaan valita asumaan nuoria, joilla on erityisen haastava elämäntilanne, vaan näille nuorille on omat palvelunsa. Palvelutaloon muuttavilla nuorilla ei saa olla palvelutalon toimintaa kuormittavaa vaikutusta, vaan tavoitteena on tuoda iloa ja turvaa kaikille osapuolille.

− Alussa oli liikkeellä huolta siitä, että nuoret aiheuttaisivat häiriöitä palvelutalossa tai eivät elämäntavoiltaan sopisi asumaan ikäihmisten kanssa. Kaikkien nuorten asuminen on kuitenkin sujunut ongelmitta ja palvelutalon henkilökunta on kokenut ratkaisun hyväksi. Palaute itse ikäihmisten suunnasta on ollut innostunutta: heidän mielestään palvelutalossa ei saa olla hiljaista, vaan heille nuoret tuovat toivottua piristystä. Nuoret kehittelevät ikäihmisille aktiviteetteja, juttelevat arkisista asioista ja voivat vaikka toimia naapuriapuna.

Yhteisasuminen vähentää iäkkäiden asukkaiden yksinäisyyden tuntemuksia, jotka myös palvelutaloissa asuvilla ovat melko yleisiä. Henkilökunta ei voi yksinään korvata sosiaalisia kontakteja, vaan se rooli kuuluu tässä tapauksessa nuorille. Yhteisöllinen asuminen torjuu myös muualta Suomesta yksin muuttavan nuoren yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteita, kun uuteen ympäristöön ei tarvitse sopeutua yksin. Nuoret ovat iloisia siitä, että heidän oma läsnäolonsa lisää iäkkäiden asukkaiden hyvinvointia. Raskaampana on taas koettu sairauksien ja kuoleman läsnäolo. Mielonen kuvaa yhteisasumista nuorten kannalta eräänlaiseksi kouluksi tai armeijan kaltaiseksi vaiheeksi, joka opettaa tärkeitä elämäntaitoja ja erilaisten ihmisten kanssa toimimista.

Mediahuomiota ja kansainvälistä kiinnostusta

Nuorten ja vanhusten yhteisasuminen on kirvoittanut paljon positiivista palautetta ja kiinnostusta. Vastaavia asumiskokeiluja ollaan toteuttamassa ainakin Vantaalla, Espoossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Hollannissa on aiemmin toteutettu vastaavaa asumisratkaisua, jossa palvelutaloon muutti läheisen yliopiston opiskelijoita, mutta muuten tällainen yhteisasumisen muoto ei ole vielä yleistynyt. Miki Mielosta ja muita hankkeen parissa työskennelleitä on hämmästyttänyt yhteisasumisen saavuttama huomio niin Suomessa kuin ulkomailla.

− Ruotsin parista eri kunnasta on tulossa ihmisiä tutustumaan yhteisasumiseen ja heillä on ajatuksena viedä malli sinne. Suomessa eri mediat ovat aktiivisesti tuoneet esiin yhteisasumismallia. Esimerkiksi vastikään toukokuussa Yle näytti "Ensiasunto vanhainkodissa" -dokumentin yhteisasumisesta. Sukupolvien välinen yhteiselo kiinnostaa selvästi ihmisiä. Myös kansainväliset isot uutisvälineet BBC:tä myöten ovat tehneet juttuja yhteisasumisesta.

Nuorisoasiainkeskus kysyi keväällä Setlementtiliitto Oy:n yli 55-vuotiailta asukkailta, olisivatko he valmiita ottamaan tuntemattoman nuoren asumaan luokseen. Kyselyssä moni piti ajatusta hyvänä, mutta yhtä moni ei ollut valmis ottamaan omaan asuntoonsa nuorta alivuokralaiseksi. Moni oli kuitenkin valmis harkitsemaan asiaa, etenkin jos asukas valitaan tarkoin perustein. Senioriasukkaat pitivät myös ajatuksesta, että yhteisasumisella edistetään yhteisöllisyyttä ja avunantoa puolin ja toisin. Nuorisoasiankeskuksella on käynnissä muitakin Oman muotoinen koti -hankkeeseen liittyviä asumiskokeiluja ja suuntauksena on yhä vahvemmin se, että nuorten asumisen edistämiseen yhdistetään esimerkiksi pieni määrä työntekoa. Nuorten ja vanhojen yhteisasuminen on joka tapauksessa suosionsa myötä vakiinnuttamassa itsensä malliksi Suomessa.

 
Julkaistu 2.6.2017
Sivun alkuun |