Hanne Kivimäki & Nina Halme

Nuoret kokevat runsaasti seksuaalista häirintää

Artikkelissa tarkastellaan nuorten kokeman seksuaalisen häirinnän ja väkivallan yleisyyttä Kouluterveyskyselyn valossa.

Seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat olleet vahvasti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa, vaikka ilmiö ei sinänsä ole uusi. Nuorten kokema seksuaalinen häirintä on yleistä (Kouluterveyskysely 2013 ja 2015). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan 8.–9.-luokkalaisista tytöistä 63 prosenttia ja pojista 42 prosenttia on kokenut seksuaalista häirintää joskus tai toistuvasti.

Seksuaalisen väkivallan kokemukset ovat maahanmuuttajataustaisilla muita yleisempiä. Ensimmäisen sukupolven 8. ja 9. luokkalaisista maahanmuuttajapojista 31 prosenttia ja tytöistä 26 prosenttia koki seksuaalista väkivaltaa joskus tai toistuvasti, kun kantaväestön osalta luvut olivat 7 prosenttia ja 19 prosenttia. Lisäksi tutkimusten mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista yli 70 prosenttia on kokenut seksuaalista häirintää ja kiusaamista koulussa (Alanko, 2013).

Kouluterveyskysely mittaa nuorten hyvinvointia

Kouluterveyskyselyllä kerätään tietoa lasten ja nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä opiskeluhuollosta. Opettajan ohjaama nimetön ja vapaaehtoinen kysely toteutetaan osana normaalia koulutyötä joka toinen vuosi. Kyselyyn vastaavat koko maan perusopetuksen 8. ja 9. vuosiluokan oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Vuodesta 2017 alkaen kyselyyn osallistuvat myös perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaiset sekä heidän huoltajansa.

Vuonna 2015 kyselyyn vastasi 50 404 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta, 38 760 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa sekä 31 236 ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijaa. Tässä artikkelissa tulokset on rajattu koskemaan alle 21-vuotiaita vastaajia.

Sekä seksuaalista häirinnän että seksuaalisen väkivallan yleisyyttä koskeviin kysymyksiin oli kolme vastausvaihtoehtoa: vastaaja saattoi ilmoittaa kokeneensa näitä "toistuvasti", "joskus" tai vastausvaihtoehdoksi voi valita "en". Seksuaalista häirintää arvioitiin kysymällä, onko nuori kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua 1) puhelimessa tai internetissä, 2) koulussa/oppilaitoksessa, harrastuksissa, kadulla, kauppakeskuksessa tai muualla julkisessa tilassa tai 3) onko hän kokenut kehoa tai seksuaalisuutta loukkaavaa kiusaamista, nimittelyä tai arvostelua. Seksuaalisesta väkivallasta kysyttiin, onko nuori kokenut 1) kehon intiimien alueiden koskettelua vasten tahtoa, 2) yhdyntään tai muunlaiseen seksiin pakottamista tai 3) rahan, tavaran tai päihteiden tarjoamista vastineeksi seksistä.

Seksuaalisen häirinnän ja väkivallan yleisyys

Tulosten mukaan etenkin tytöt kokevat seksuaalista häirintää (taulukko 1). Häiritsevää ehdottelua tai ahdistelua puhelimessa tai internetissä oli kokenut joskus tai toistuvasti perusopetuksen tytöistä 28, lukion tytöistä 32 ja ammatillisten oppilaitosten tytöistä 37 prosenttia. Pojilla vastaavat luvut olivat 10, 7 ja 9 prosenttia. Häiritsevää ehdottelua tai ahdistelua julkisessa tilassa oli kokenut joskus tai toistuvasti peruskoululaisista tytöistä 16 prosenttia sekä lukiolaisista ja ammattiin opiskelevista tytöistä 21 prosenttia. Peruskoululaisista ja ammattiin opiskelevista pojista tätä oli kokenut 6 ja lukiolaisista pojista 4 prosenttia. Kehoa tai seksuaalisuutta loukkaavaa kiusaamista, nimittelyä tai arvostelua oli kokenut joskus tai toistuvasti peruskoululaisista tytöistä 24, lukiolaistytöistä 23 ja ammattiin opiskelevista tytöistä 29 prosenttia. Peruskoulun pojista tätä oli kokenut 14 prosenttia ja lukion sekä ammatillisten oppilaitosten pojista 11 prosenttia.


Vuosien 2015 ja 2013 tulokset ovat vertailtavissa puhelimessa tai internetissä tapahtuneen häiritsevän seksuaalisen ehdottelun ja ahdistelun osalta. Kyseiset kokemukset ovat vähentyneet peruskouluissa 6 prosenttiyksikköä ja lukioissa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa 5 prosenttiyksikköä.

Seksuaalisen väkivallan kokemukset olivat häirintäkokemuksia harvinaisempia (taulukko 2). Kehon intiimien alueiden koskettelua vasten tahtoa oli kokenut joskus tai toistuvasti peruskoululaisista tytöistä 8, lukiolaistytöistä 10 ja ammattiin opiskelevista tytöistä 16 prosenttia. Peruskoulujen ja ammatillisten oppilaitosten pojista tätä oli kokenut 6 ja lukioiden pojista 4 prosenttia. Yhdyntään tai muunlaiseen seksiin painostamista tai pakottamista oli kokenut peruskoululaisista tytöistä 5, lukiolaistytöistä 7 ja ammattiin opiskelevista tytöistä 12 prosenttia. Peruskoulujen ja ammatillisten oppilaitosten poikien vastaavat luvut olivat 5 ja lukion poikien 2 prosenttia. Rahan, tavaran tai päihteiden tarjoamista vastineeksi seksistä oli kokenut peruskoulujen tytöistä ja pojista sekä lukiolaistytöistä 5 prosenttia, lukion pojista 2 prosenttia sekä ammattiin opiskelevista tytöistä 9 ja pojista 5 prosenttia.


Seksuaalisen väkivallan vähentyminen vuoteen 2013 verrattuna on ollut merkittävää. Jonkinlaista seksuaalista väkivaltaa kokeneiden osuus on perusopetuksessa vähentynyt 5 prosenttiyksikköä, lukioissa 5 prosenttiyksikköä ja ammatillisissa oppilaitoksissa 7 prosenttiyksikköä viimeisen kahden vuoden aikana. Ainoastaan kokemukset rahan, tavaran tai päihteiden tarjoamista vastineeksi seksistä lisääntyivät hieman (2 prosenttiyksikköä) peruskoulun pojilla.

Kouluterveyskyselyn mukaan nuoret, erityisesti tytöt, kokevat seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Etenkin kouluissa ja oppilaitoksissa tarvitaan välineitä häirinnän ehkäisemiseen, tunnistamiseen, suunnitelmalliseen puuttumiseen ja seurantaan.

Tasa-arvolain velvoittamana viranomaisten, koulutuksen järjestäjien ja työnantajien on ehkäistävä syrjintää, jollaiseksi seksuaalisen häirinnän ja väkivallan voi ymmärtää. Tärkeä merkitys on koulujen ja oppilaitosten antamalla seksuaalikasvatuksella, johon esimerkiksi terveystiedon oppiaine antaa hyvän mahdollisuuden. Häirintä voi tapahtua niin kasvotusten kuin esimerkiksi internetissä ja sen tunnistaminen ja havaitseminen voi olla haasteellista. Tunne- ja turvataitoja opettamalla voidaan vahvistaa nuorten koskemattomuuden kunnioittamista, kykyä tunnistaa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkauksia sekä rohkeutta ja keinoja kertoa siitä. Lisäksi nuoria tulee tukea kasvamaan osaksi yhteisöä, joka ei hyväksy kiusaamista, seksuaalista häirintää, rasismia tai muuta syrjintää.

Aiheeseen liittyvää materiaalia on tuotettu runsaasti niin nuorten parissa toimiville ammattilaisille kuin nuorille itselleenkin. Esimerkiksi erilaisilla nettisivustoilla ja jaettavissa kampanjamateriaaleissa kuvataan, mitä häirintä tai väkivalta käytännössä tarkoittaa tai miten sitä kokeneiden tulisi toimia.

Oppilaitoksilla on myös velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin tietoon tulleen häirinnän poistamiseksi. Ilmiön puuttumisessa olennainen osuus on opiskeluhuollon palveluiden riittävällä tarjonnalla ja saavutettavuudella. Vuotta 2015 koskevassa peruspalvelujen arvioinnissa on todettu, että vaikka opiskeluhuollon palveluiden saatavuus on kehittynyt myönteisesti, etenkin ammatillisten oppilaitosten terveydenhoitaja-, psykologi- ja kuraattoripalveluiden saatavuudessa on alueellisia eroja ja puutteita. Tieto on huolestuttava ajatellen nuorten kokemaa seksuaalista häirintää, jolla voi olla merkittäviä kielteisiä ja pitkäkestoisia vaikutuksia nuoren hyvinvointiin.

Vaikka seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemukset ovatkin vähentyneet ja kehityskulku on myönteinen, tilanne on huolestuttava. Etenkin tytöillä väkivallan ja häirinnän kokemukset ovat yleisiä. Aiheesta tarvitaan tietoa ja ilmiön mahdollista muuttumista tulee seurata tutkimusten avulla. Erityisesti tutkimusta tarvitaan maahanmuuttajataustaisten nuorten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen nuorten kokemasta häirinnästä.

Hanne Kivimäki työskentelee tutkijana ja Nina Halme vastaavana erikoistutkijana Kouluterveyskyselyn tutkimusryhmässä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

Lisätietoa aiheesta:

www.thl.fi/kouluterveyskysely

Nuorisorikollisuuskyselyt (KRIMO)

www.vakivallanvahentaminen.fi/vakivallantietolahteet/uhritutkimukset.html

www.tasa-arvo.fi/seksuaalinen-hairinta

Avin tiedote oppilashuollon palveluista 21.4.2016


 
Julkaistu 10.6.2016
Sivun alkuun |