Susanne Dalhgren

Mikä on taharrush gama’iyy?

Keskustelupuheenvuorossa pohditaan joukkoahdistelun määritelmää.

Kölnin uudenvuoden tapahtumat toivat eurooppalaiseen keskusteluun arabiankielisen termin taharrush gama’iyy (lausutaan taharrush dzamaa’ii), joukkoahdistelu. Vieraan termin käyttöönotolla haluttiin viestittää, että ilmiö liittyy nimenomaan Euroopan pakolaiskriisiin ja sen tuomiin miespuolisiin arabeihin. Näissä raporteissa ahdistelu nähtiin "arabikulttuuriin kuuluvana", väistämättömänä taakkana, jonka Eurooppa nyt oli tyhmyyksissään ottanut kantaakseen. Tämä näkemys sai hurjimman ilmenemismuotonsa ranskalaisen Charlie Hebdo -lehden pilakuvassa (14.1.2016), jossa Aylan Kurdi, 3-vuotias syyrialaispoika, jonka Välimeren rantaan huuhtoutunut ruumis antoi kasvot pakolaisten hädälle, kuvattiin "tulevana seksuaaliahdistelijana."

Sosiaalisessa mediassa termi alkoi elää omaa elämäänsä ja vääntyi muotoon taharrush game aivan kuin kyseessä olisi jokin peli. Maahanmuuttoa jyrkimmin vastustavat kuvasivat ilmiötä "arabimiesten seksuaaliahdistelupelinä" tai "muslimimaailman hauskana seksileikkinä." Maahanmuuttoon myönteisesti suhtautuvien parissa puolestaan levisi tarve osoittaa, kuinka yleistä naisten kokema ahdistelu on myös Suomessa. Naiset eri puolilla maata alkoivat jakaa sosiaalisessa mediassa omia ahdistelukokemuksiaan. Näin suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun liittyvä polarisoituminen sai uutta pontta.

XXX

Mistä taharrush gama’iyyssa on sitten kysymys? Termi on saanut alkunsa 2000-luvun alun Egyptissä, jossa naisjärjestöt kampanjoivat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Jopa 99 % egyptiläisistä naisista kokee tutkimusten mukaan säännöllisesti seksuaalista lähentelyä kadulla ja liikennevälineissä (Foreign Policy 9.6.2014). Järjestöt halusivat kehittää termin, jolla ilmiötä parhaiten kuvata kampanjoinnissa tarkoituksenaan saattaa ilmiö rikosoikeuden piiriin. Termiksi valittiin taharrush, jonka merkitykseksi vakiintui nimenomaan julkisella paikalla tapahtuva seksuaalinen ahdistelu. Uutta pontta kampanjat saivat 2006, kun egyptiläisten tietoisuuteen levisi kuvia muslimien pyhäpäivänvieton tapahtumista. Nuoret miehet olivat katuvilinässä hyökänneet naisten kimppuun piirittäen nämä, repineet vaatteet ja seksuaalisesti ahdistelleet heitä. Tästä ilmiöstä ryhdyttiin käyttämään termiä taharrush gama’iyy, joukkoahdistelu. Termillä halutaan osoittaa rikosoikeudellinen vastuu kaikille niille, jotka kyseiseen tekoon osallistuvat, riippumatta siitä kuka varsinaisesti kosketteluun ja pahoinpitelyyn syyllistyy.

Naisjärjestöjen kampanja tuotti tulosta vuonna 2014, kun Egyptin rikoslakiin lisättiin seksuaalinen ahdistelu. Järjestöt ovat kuitenkin skeptisiä siitä, että lailla olisi käytännön vaikutusta, joten kampanjointi jatkuu. Naisiin kohdistuva väkivalta on kansainvälinen kampanja, joka saa omat ilmenemismuotonsa eri maissa. Toisin kuin uudenvuoden tapahtumien jälkeisessä mediakeskustelussa on väitetty, ei ahdistelu julkisella paikalla ole kaikissa arabimaissa tai Lähi-idän piirissä yleistä.

Egyptiläinen tutkija Mariz Tadros on esittänyt, että julkisella paikalla tapahtuvassa naisten ahdistelussa on kyse kahdenlaisesta ilmiöstä. Päivittäistä kadulla tai linja-autossa tapahtuvaa kopelointia Tadros kutsuu sosiaalisesti motivoituneeksi seksuaaliväkivallaksi. Tässä on kyse naisten ja miesten välisen epätasa-arvon arkipäiväisestä kokemuksesta, jossa miehet osoittavat ylemmyytensä naisiin nähden tekemällä näiden olon epävarmaksi kodin ulkopuolella. Tämän rinnalla Egyptissä esiintyy poliittisesti motivoitunutta seksuaaliväkivaltaa, jossa naiset halutaan ajaa pois mielenosoituksista. Näitä tapauksia on tullut esiin Egyptin vallankumouksena tunnetun kansannousun jälkeen ja aktivistien mukaan asialla ovat viranomaisten palkkaamat huligaanit.

XXX

Miten Euroopassa tulisi siten suhtautua Kölnin kaltaisiin joukkoahdisteluihin? Ensinnäkin on syytä muistaa, että Kölnin tapahtumien johdosta kiinniotetuista valtaosa oli muita ulkomaalaisia kuin turvapaikanhakijoita. Ilmiö on uusi Euroopassa sikäli kun kyse on ulkomaalaisista epäillyistä, vaikkakin monet suomalaiset muistavat nuoruudestaan vastaavanlaisia kokemuksia, jossa nuorisojoukko piirittää uhrinsa. Mitään seksuaalista ahdistelua ei tule "kulttuurisesti" ymmärtää. Väkivallantekijä on aina saatettava rikosoikeudelliseen vastuuseen. Joukkoahdistelu ilmiönä on poliisille vaikea tutkittava, kuten Helsingin uudenvuoden tapahtumien selvittely on osoittanut. Selvää on, että joukkoahdistelu on tunnustettava seksuaaliväkivaltana ja että sellaiseen osallistuminen on roolista riippumatta oltava rikosoikeuden alainen teko.

Kirjoittaja on yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa.


 
Julkaistu 10.6.2016
Sivun alkuun |