Ihmiskaupan tunnistaminen on prosessi

Pro-tukipiste tarjoaa palveluja seksi- ja erotiikka-alalla työskenteleville tai alaa harkitseville sekä seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan uhreille. Pro-tukipisteessä saa matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluja, oikeudellista neuvontaa ja vertaistukea. Lisäksi yhdistys tekee etsivää työtä kaduilla, erotiikka-alan yrityksissä ja verkossa. Palvelut ovat avoimia kaikille sukupuolesta ja maassaolostatuksesta huolimatta ja palvelukielet ovat suomi, englanti, venäjä, viro ja thai. Tällä hetkellä toimintaa on Helsingissä ja Tampereella ja elokuussa avautuu uusi palveluyksikkö Turussa.

Helsingin yksikön johtaja Minna Huovinen kertoo, että noin 80 prosenttia Pro-tukipiste Helsingissä asioivista on ulkomaalaistaustaisia, kun taas Tampereella suurin osa on kantasuomalaisia. Haavoittuvimmassa asemassa ovat ne ulkomaalaistaustaiset ihmiset, jotka ovat Suomessa vähän aikaa ja tulevat kolmansista maista. Paperittomien siirtolaisten terveyspalvelut ovat pitkälti kolmannen sektorin varassa, joskin Helsingissä niitä voi saada rajoitetusti. Toisaalta myös kunnallisiin palveluihin oikeutetun ulkomaalaistaustaisen on vaikea selviytyä palveluviidakosta ilman tukea.

Kolmansista maista tulevilla maasta poistamisen pelko on Huovisen mukaan niin vahva, että seksipalveluilla elantonsa hankkivat jättävät yleensä kertomatta oikeuksiensa loukkauksista. Muidenkin seksialalla työskentelevien ilmoituskynnys on korkea esimerkiksi väkivallan, kiristyksen tai petoksen kohteeksi joutumisesta, etenkin jos rikos liittyy jollakin tavalla seksityöhön.

– Teemme paljon työtä seksityöhön liittyvän stigman ja häpeän poistamiseksi, jotta seksialalla olevat ihmiset uskaltaisivat kertoa epäkohdista ja rikoksista. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus koskee samalla lailla seksialalla työskenteleviä kuin muitakin ihmisiä.

Kaikki toiminta on ihmiskauppaa ennaltaehkäisevää

Minna Huovinen kertoo, että Pro-tukipisteen asiakastyössä pidetään aina "ihmiskauppasilmälasit" päällä. Perustyössä seksialalla työskentelevien parissa välitetään tietoa oikeuksista. Etsivällä työllä hierontapaikoissa, strippipaikoissa ja -baareissa, kadulla ja netissä luodaan kontakteja piiloon jääviin ihmisiin ja tarjotaan palveluja matalalla kynnyksellä.

– Emme toiminnassamme keskity pelkästään ihmiskauppaan vaan olemme laajasti laajasti mukana kohderyhmämme elämässä. Ihmiskaupan ennaltaehkäisy on oikeastaan haavoittuvuustekijöiden vähentämistä. Yritämme miettiä ihmisten kanssa muita toimeentulokeinoja ja koulutusmahdollisuuksia, puhumme turvallisuusasioista ja seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta ja järjestämme vertaisryhmätapaamisia.

Ihmiskauppaa koskevaa lainsäädäntöä on Suomessa ollut voimassa vuodesta 2004 ja valtiollinen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on toiminut kymmenisen vuotta. Sinä aikana Pro-tukipisteen palveluissa on tunnistettu noin 60 uhria, joista osa on lähtenyt ihmiskaupan auttamisjärjestelmän piiriin. Huovisen mukaan kaikki seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan tapaukset ovat olleet omanlaisiaan ja ihmiset uhriutuneet monella eri tavalla. Prostituutioon liittyvän seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi on ollut avioliittoon pakottamista ja seksuaalista hyväksikäyttöä avioliitossa tai rikolliseen toimintaan pakottamista. Kaikki Pro-tukipisteen tietoon tulleet uhrit eivät ole olleet ulkomaalaisia vaan suomalaisiakin uhreja on ollut useita.

– Usein ennen kuin vyyhti on lähtenyt purkautumaan, ihmistä on kuunneltu monta kertaa ja hänen kanssaan on keskusteltu lähtömaan tilanteesta ja sen jälkeisistä tapahtumista. Uhriutuminen ei ole kronologisesti etenevä tarina, jossa ihminen lopulta päätyy patteriin kettingillä kahlituksi kuten ihmiskauppamainosten kuvissa. Harvoin tilanne on niin selkeä, että ihminen tajuaa olevansa uhri. Osaan tapauksista liittyy kiristämistä tai vakavaa väkivaltaa ja uhkauksia joko uhria tai tämän perhettä kohtaan. Toki akuutissa uhkatilassa toimitaan saman tien ja haetaan uhrille suojaa ja turvaa.

Tieto ihmiskaupasta on kaiken avain, ja yhdistys pyrkiikin parhaillaan parantamaan yleistä tietoisuutta EU:n tukeman Askelmerkit dialogiseen tunnistamiseen -hankkeen kautta. Siinä kehitetään mm. uhrien tunnistamista järjestöjen palveluissa, viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä ja tuotetaan kentälle yleistajuista materiaalia ihmiskaupasta.

Auttamisjärjestelmä uhrilähtöisemmäksi

Minna Huovinen pitää ihmiskaupan auttamisjärjestelmän olemassaoloa tärkeänä. Se mahdollistaa sellaisillekin, joilla ei ole oleskeluoikeutta, asumisen, toimeentulon ja peruspalvelut.

– Tämä on tärkeää, jotta uhri voi rauhassa käydä tilannettaan läpi ja harkita, lähteekö hän tekemään yhteistyötä poliisin kanssa. Se ei ole itsestään selvää, koska rikosprosessi voi kestää useita vuosia ja on uhrille raskas, kun vaikeita asioita joutuu käymään läpi kerta toisensa jälkeen. Koko ajan on myös epävarmuus jatkosta Suomessa ja ehkä huoli perheestä kotimaassa. Lisäksi prosessin lopputulosta on vaikea ennustaa ja ihmiskaupan uhrin asema voi muuttua käsittelyn aikana muuksi, millä on monenlaisia seurauksia.

Huovinen toivoo, että auttamisjärjestelmää voitaisiin kehittää ennustettavammaksi ja uhrilähtöisemmäksi. Esimerkkiä voisi ottaa Itävallasta, jossa järjestöt hoitavat auttamisprosessin alkuvaiheen. Hän on huolissaan myös siitä, onko Suomessa kynnys päästä auttamisjärjestelmään nousemassa lain tulkinnan ja resurssien vähyyden vuoksi. Ihmiskaupan mahdollisuuksien selvittäminen saattaa rajautua pois, jos rikostutkinnassa rikosnimikkeeksi valikoituu esimerkiksi törkeä paritus tai kiskonnan tapainen työsyrjintä. Hän näkee tarvetta myös nykyistä suuremmalle varmuudelle siitä, että uhri voi jäädä maahan.

– Uhrien tukemisessa tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa myös oikeudellisilta avustajilta, joiden pitäisi käyttää reilusti aikaa uhrin kanssa keskusteluun. Ongelmana on myös, että lakimiesten on vaikea erikoistua tällaiseen harvinaiseen rikokseen. Jos esimerkiksi meillä järjestöissä olisi mahdollisuus palkata ihmiskauppaan erikoistunut lakimies, juttuja saataisiin vietyä varmaan enemmän tuomioon saakka, Huovinen pohtii.

www.pro-tukipiste.fi

/RK

 
Julkaistu 10.6.2016
Sivun alkuun |