Riikka Kostiainen

Ruotsissa panostetaan työhön väkivaltaista ekstremismiä vastaan

Suomi ja Ruotsi ovat aktivoituneet väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisyssä, mutta toimintatavat vaihtelevat. Vuoden alussa allekirjoitettiin myös pohjoismainen sopimus ekstremismin ehkäisyverkostosta. Sisäministeriö ja Ruotsalais-suomalainen kulttuuriyhdistys järjestivät keskustelutilaisuuden ekstremistisen väkivallan torjunnasta Suomessa ja Ruotsissa maaliskuussa Espoon Hanasaaressa.

Tilaisuuden pääpuhujana oli Ruotsin väkivaltaisen ekstremismin torjunnan kansallinen koordinaattori Mona Sahlin. Hänen tehtävänään on demokratian turvaaminen väkivaltaa ihannoivalta ääriliikkeiltä kansallisella ja alueellisella tasolla.

– Ongelma ei ole vain ekstremistinen väkivalta vaan myös siitä syntyvä pelko ja hiljaisuus, joka on uhka demokratialle. Ei ole väärin ajatella radikaalisti tai olla vihainen, mutta on väärin turvautua väkivaltaan uskonnon tai ideologian nimissä, Sahlin korostaa.

– Niin ääri-islamilaisesta, äärioikeistolaisesta kuin äärivasemmistolaisesta ajattelusta kumpuavaa väkivaltaa pitäisi ehkäistä samanaikaisesti eikä keskittyä yhteen väkivallan muotoon kerrallaan. Tämä on ollut ongelma ruotsalaisessa keskustelussa.

Vierastaistelijat keskustelun keskiössä

Keskustelu tiivistyy tällä hetkellä vierastaistelijailmiöön. Ilmiöön on törmätty Pohjoismaissa aiemminkin, muttei koskaan näin laajana. Sotatantereelle on lähdetty Ruotsista paitsi islamilaisiin maihin myös Ukrainaan; lähtijöitä arvellaan olevan 130–300. Taistelualueilla on kuollut 32 sinne Ruotsista matkustanutta ja 40:n on vahvistettu palanneen Ruotsiin. Lähtijöitä on ollut kaikenikäisiä ja molempia sukupuolia. Syrjäytyneet nuoret miehet ovat silti olleet keskiössä, Mona Sahlin kertoo.

– Jos Isisin värvääjät onnistuvat löytämään nuoren, miksi viranomaiset eivät pysty siihen? Tämä kysymys kuvaa hyvin tehtäväni sisällön. Nuorten lähtemiseen liittyy paljon häpeää ja perhe voi kohdata syytöksiä, joten tilanteesta ei yleensä tahdota puhua julkisesti, mikä vaikeuttaa ratkaisujen löytämistä. Näin ollen perheitä myös tuetaan liian vähän vaikeassa asiassa.

Vaikka Ruotsissa on jo pitkään tehty yhteistyötä islamilaisten yhdyskuntien kanssa, niiden omassa työssä ja keskustelun avoimuudessa olisi Sahlinin mielestä vielä kehitettävää. Toisaalta hän kertoo ymmärtävänsä maahanmuuttajien vaikeudet luottaa viranomaisiin.

Paikallinen työ ensisijaista

Ruotsissa väkivaltaisen ekstremismin torjunnan kansallinen koordinaattori vahvistaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri viranomaisten ja kuntien välillä, tuottaa ja välittää tietoa aihepiiristä, kouluttaa sekä tukee paikallista työtä. Koordinaattorin toimistossa työskentelee kymmenen ihmistä. Joka puolella maata toimivissa paikallisissa verkostoissa on mukana opettajia, sosiaalityöntekijöitä, poliiseja, kansalaisjärjestöjä, uskonnollisia yhteisöjä, urheiluseuroja ja muita vapaa-ajan toimijoita.

Mona Sahlinin mukaan on tärkeää keskittyä työhön lähiöissä ja nuorten parissa. Ruotsissakin nuorten työttömyysaste on korkea. Hän muistuttaa, että väkivaltaisen radikalisoitumisen syyt ovat moninaiset. Samassa perheessä kasvaneet sisarukset voivat tänä päivänäkin päätyä hyvin erilaiselle polulle elämässään: toinen joutuu kamppailemaan työttömyyden kanssa, kun toinen opiskelee yliopistossa hyvillä uranäkymillä. Erityisen tärkeää on hänen mielestään vahvistaa maahanmuuttajaperheiden naisia.

Lisätietoa toiminnasta Ruotsissa www.samordnarenmotextremism.se/

 
Julkaistu 5.6.2015
Sivun alkuun |